Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#99965
Turun raitsikan jatkosuunnittelu sai kaupunginvaltuuston hyväksynnän äänin 49-16.
Valtuusto sinetöi Turun raitiotien suunnittelun jatkon

Turun raitiotien toteutus siirtyi askeleen verran eteenpäin, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantai-iltana hankkeen jatkosuunnittelun.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen lukemin 49-16. Suunnittelun taakse asettuivat vihreät, RKP sekä pääosa kokoomuksen ja SDP:n valtuutetuista. Myös osa vasemmistoliitosta kannatti suunnittelua.

Jatkosuunnitteluvaiheen olisivat hylänneet perussuomalaiset, osa vasemmistoliitosta, keskusta, kristillisdemokraatit, siniset ja Järjen ääni. Myös SDP:n Seppo Lehtinen äänesti hylkäyksen puolesta.

Ennen ratkaisua valtuutetut käyttivät aiheesta nelisenkymmentä puheenvuoroa. Kannanotoissa nousivat esiin samat teemat kuin maaliskuun kokouksessa, jossa asia jäi pöydälle.

Vastustajat pitivät hanketta tarpeettomana ja liian kalliina. Kannattajien mielestä raitiotie edistää kaupunkikehitystä ja ilmastotoimia.

– Turun kaupungin väestöpohja ei ole riittävä tällaisen jätti-investoinnin toteutukseen. Tehokkaampi ja taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto on toteuttaa busseihin, myöhemmin sähköbusseihin, keskittyvä järjestelmä, totesi vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho. Hän ehdotti samalla hankkeen hylkäämistä.

- Meiltä ei heru ymmärrystä lähes puolen miljardin euron kokonaishankkeen suunnitteluun, kun koronakriisi nakertaa taloutta, painotti Juha Anttila (ps.).

- Ihmettelen tätä kiskoeuforiaa. Minä uskon kääntyviin etupyöriin eli busseihin. Niillä pystytään nopeasti vastaamaan kaupunkirakenteen uusiin tarpeisiin, visioi Sauli Saarinen (vas.).

– Meillä ei ole varaa raitiotiehen. Turun velkamäärä vain jatkaa kasvuaan, tiivisti Ville Auvinen (kd.).

– Raitiotiehanke on edelleen välttämätön. Nyt on valtava momentum tämän hankkeen toteuttamiseksi. Koronakriisi ei kestä ikuisesti. Elvytystoimet on alkamassa ja sitä varten on luvassa rahoitusta. Siksi suunnittelu on saatava kiireesti liikkeelle, sanoi Saara Ilvessalo (vihr.).

– Meillä tulee olla suunnitelmia, jotka vastaavat elvytyksen tarpeisiin. Siksi valtaosa SDP:n ryhmästä on hankkeen takana, korosti ryhmäjohtaja Piia Elo (sd.).

– Toivottavasti nyt otetaan merkittävä askel raitiovaunujen puolesta. Hanke lisää Turun vetovoimaa positiivisen väestö- ja talouskehityksen kannalta, sanoi Janika Takatalo (kok.).

– Raitiotie on tulevaisuusinvestointi. Hanke ei syö palveluja, vaan se luo edellytykset, joilla palveluja pystytään jatkossa rahoittamaan, painotti Ville Niinistö (vihr.).

Kolmas ryhmä on epäilijät, joita löytyy – vihreitä lukuun ottamatta – muista suuremmista puolueista. Heidän mielestään suunnittelua voidaan jatkaa, mutta rakentamiseen on vielä matkaa. Kokoomuksen Olli A. Manni korosti, että taloudessa täytyy tapahtua käänne parempaan.

– Kokoomus ei voi hyväksyä raitiotien rakentamista, jos se johtaa verojen korotukseen ja kohtuuttomaan velkaantumiseen. Suunnittelua sen sijaan voidaan jatkaa, totesi ryhmäjohtaja Manni.

Valtuusto hyväksyi myös Mannin tekemän ponsiesityksen, jonka mukaan suunnittelun vaatimasta jatkorahoituksesta päätetään ensi vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä.

Raitiotien linjaus kulkee Varissuolta Itäharjun ja Kupittaan Tiedepuiston kautta Kauppatorille, josta se jatkuu Matkakeskuksen kautta Satamaan. Seuraavaksi Varissuo-Kauppatori-välille laaditaan toteutussuuunnitelma ja Kauppatori-Satama-välille yleissuunnitelma.

Suunnitteluvaihe maksaa noin 15 miljoonaa euroa. Edellytyksenä on, että valtio osallistuu kustannuksiin.

Varsinaisen raitiotien rakentamispäätöksen arvioidaan tulevan valtuuston käsittelyyn vuonna 2024. Alustava kustannusarvio on noin 300 miljoonaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11313881
hmikko, Läntinen pitkä, Kantti peukuttivat tätä
Avatar
Tekijänä Tande
#99966
Hieno uutinen! Hieman vain kaavailtu aikataulu mietityttää. Siis vähintään neljä vuotta vaaditaan, ennen kuin lapio voidaan iskeä maahan... Tietty paljon on vielä avoinna olevia kysymyksiä, vaikka hanke on ollut vireillä jo vuosikaudet.
Avatar
Tekijänä Kantti
#99967
Periaatepäätös raitsikasta tehtiin jo 2009! Asian kanssa on kupattu nyt yli 10 vuotta ja etsitty "sopivaa" ajankohtaa toteuttamiselle. Erinomainen päätös valtuustossa tämä prosessin jatko, ongelma vain saattaa olla se, että toteutuspäätöksen tekee vasta tuleva valtuusto vaalien jälkeen. Seuraavat vaalit ratkaisevat Turun raitsikkahankkeen. Jos persut pääsevät ääneeen, raitsikkahanke torpataan välittömästi. Kokoomus on rikki raitsikkapäätöksessä kuten demarit ja vasemmistokin. Toivotaan tulevan valtuuston koostuvan pitkälle tulevaisuuteen tähyävistä valtuutetuista eikä periaatevastustajista jotka sekoittavat jatkuvasti käyttömenot ja investoinnin toisiinsa.
Tande, kaheja peukuttivat tätä
#100257
En tiedä olisiko tälle jokin parempi ketju jo olemassa, vai olisiko aiheellista tehdä oma ketjunsa esim. kaikille tuleville ratahankkeille (Tunnin juna, Suomirata, idän oikorata...)?

Varsinais-Suomen edunvalvontajohtaja: "Pää on nyt avattu Tunnin junalle" – ratapihaa päästäneen rakentamaan vuonna 2022

Kuva

Varsinais-Suomen edunvalvontajohtaja Janne Virtanen on tyytyväinen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien MAL-sopimusten neuvottelutuloksiin.

Hänen mukaansa päätös ja valtion lisätalousarvion raiderahat tarkoittavat sitä, että kaksi ensimmäistä osaa nopeasta raideyhteydestä Turusta Helsinkiin ollaan rakentamassa.

Käytännössä se tarkoittaa Espoon kaupunkiradan ja Turun ratapihan ja Turku–Kupittaa kaksoisraiteen rakentamista.

Virtasen mukaan työmaat ovat kuitenkin erilliset, eikä sinällään ole merkitystä kumpi tehdään ensin vai tehdäänkö niitä samaan aikaan.

– Molemmilla on hyvä valmius, mutta Espoon kaupunkiradan suunnitelmat ovat olleet valmiita jo pitkään. Eli siellä päästään nopeastikin liikkeelle. Pää on nyt avattu, Virtanen sanoo.

Espoon kaupunkiradan rakentamissuunnitelmiin on haettu helmikuussa EU-tukea. Päätös siitä tulee Virtasen mukaan ensi kuussa.

Virtasen mukaan nyt näyttää siltä, että Turun Tunnin juna toteutuu.

Sataprosenttisen varmaa se ei kuitenkaan vielä ole.

– Aika pitkälle ollaan silti jo menossa, että se tulee. MAL-sopimuksilla ja raiderahoituspaketilla on selvästi asetettu sitä oletusta.

Virtanen kertoo, että jos Tunnin junan vaatimien raideosuuksien rakentaminen käynnistyisi välittömästi, olisi nopea yhteys ja siitä saatavat hyödyt valmiina noin kymmenen vuoden päästä.

Siksi hän mieluummin näkisi, että Turussakin ratapihan osuutta ja kaksoisraidetta alettaisiin rakentaa mieluummin ensi vuonna kuin kolmen tai viiden vuoden päästä.

– Asiaan liittyy kuitenkin muun muassa asemakaavoitusta, josta taas Turun kaupungilla on vastuu.

Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen (sd) kertoo, että tällä hetkellä Väylävirasto tekee sekä Turun ratapihan että Turku–Kupittaa kaksoisraiteen niin sanottua ratasuunnitelmaa.

Kaupunki taas valmistelee sekä ratapihan elämyskeskuksen asemakaavaa että asemakaavamuutoksia Turku–Kupittaa kaksoisraidetta varten.

– Tarkoitus on, että ratapihan elämyskeskuksen kaava, joka tässä kohtaa on varmasti se kiinnostavin ja määrittää tulevan uuden ratapihan ja elämyskeskuksen välisen rajan, tulee päätettäväksi heti alkusyksystä, Virtanen kertoo.

Hänen mukaansa kaksoisraiteen vaatimat asemakaavamuutokset ovat teknisiä.

– Rata-alueelle tulee meluesteitä. Me tarkennamme rautatieliikenteen rajaa eli lr-aluetta. Nämä ovat hyvin pitkälle teknisiä muutoksia.

Toisaalta kaksoisraide vaatii myös uuden rautatiesillan Aurajoen yli.

Virtanen kertoo, että silta on suunniteltu nykysillan viereen. Myös nykyinen rautatiesilta jää käyttöön.

Virtasen mukaan kaupungin tarkoituksena on, että kaupungilta vaaditut asemakaavalliset valmiudet ovat valmiita ensi vuoden alkupuolella. Se mahdollistaa siten ratasuunnitelman hyväksymisen.

– Jos kaikki menee suunnitellusti ilman valitusprosesseja, ratapihaa ja kaksoisraidetta päästään rakentamaan 2022, jolle myös Väylävirasto on itse aikatauluttanut investoinnin. Oman arvioni mukaan valmista olisi 2024.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4 ... uonna+2022
Kantti peukuttivat tätä
Tekijänä JamoL
#100263
Turun tunnin junaan liittyen Länsi-Uusimaa kirjoitti viime viikolla että
1) itse radan kaavoja on viilattu Lohjalla, ja ovat menossa pätöksentekoon
2) Muijalan liittymän viereen on osoitettu paikka asemalle, ja paikalle ollaan valmistelemassa kaavaa 15000 asukkaan puutarhakaupungille työnimellä "Lohjansolmu". Jutussa sanottiin tosin, että vaihtoehtoinen aseman paikka on Etelä-Nummelassa, ja asema ratkaisee tuleeko tällainen "kaupunki" Lohjalle vai Vihtiin.
Tekijänä hmikko
#100637
Turun Sanomat: Fölläreiden käyttömäärät romahtaneet (kännykkäkuva paperlehden jutusta)

Korona-aikana joukkoliikenteen käyttö yleensä ja kaupunkipyörien käyttö erityisesti on vähentynyt. Turussa tilanne on nähtävästi päinvastainen kuin pääkaupunkiseudulla tämän suhteen. Kaupunkipyörät toimivat ilmeisesti pääkaupunkiseudulla enemmän joukkoliikenteen jatkona, viimeisen kilometrin välineenä. Turku on pienempi ja helpommin pyöräiltävä kaupunki, jossa suhteessa useamman on kätevää ajaa omalla pyörällä koko matka, ja toisaalta joukkoliikenteen palvelutaso on heikompi.

Jutussa on tietoja Turun pyörien käyttöasteesta, joita joskus yritin etsiä huonolla menestyksella. Tuon mukaan viime vuonna tehtiin kesä-heinäkuussa 50 000 matkaa, mikä tekee 300 pyörän järjestelmässä 2,8 matkaa per pyörä per päivä. Tänä vuonna lukema on pudonnut alle puoleen, 20 000:een matkaan. Tuo viime vuoden käyttöaste vastaa aika monia kaupunkeja maailmalla. Helsingissähän sikäläisen systeemin aloittaessa käyttöaste oli jonkunlainen maailmanennätys, 7-8 matkaa per päivä per pyörä. Olettaisin, että sekin on laimentunut systeemin laajentuessa harvempaan asuttuihin kaupunginosiin.

TS:n jutun mukaan Turku ei ole kiristämässä hintoja, mutta sen sijaan koko järjestelmän kokoa ja laatua mietitään uusiksi. Harkinnassa ilmeisesti ainakin järjestelmän toimittaja ja sähköpyörien määrä.
#100639
hmikko kirjoitti: 18.08.20 19:00
Pyörien lainaus ja palauttaminen on ollut kyllä käsittämättömän tahmeaa vielä kaksi vuotta käyttöönoton jälkeenkin saa usein koittaa montaa pyörää ennen kuin joku suostuu yhteistyöhön. Sähköpotkulaudat ovat varmasti koronan ohella olleet myös viimeinen niitti kaupunkipyörille.
Helsingin järjestelmän laajuuden luulisi olevan kyllä etu kun ison osan kaupunkiseudun sisäisistä matkoista voi tehdä pyörillä tulee siitä helposti myös tapa verrattuna Turkuun jossa on mahdollista liikkua vain ruutukaava-alueella lyhyitä matkoja. Skoottereillakin pääsee sentään edes lähimpiin lähiöihin.
Tekijänä jfo
#100646
Läntinen pitkä kirjoitti: 18.08.20 19:49 Pyörien lainaus ja palauttaminen on ollut kyllä käsittämättömän tahmeaa vielä kaksi vuotta käyttöönoton jälkeenkin saa usein koittaa montaa pyörää ennen kuin joku suostuu yhteistyöhön. Sähköpotkulaudat ovat varmasti koronan ohella olleet myös viimeinen niitti kaupunkipyörille.
Tuossa TS:n jutussakin mainittiin, että tavallisten Föli-pyörien ja nyt käyttöön otettujen sähköpyörien välillä on eroa kirjautumisessa: PIN-koodilla kirjautuminen ei toimi sähköpyörissä. Käsittämätöntä! Fölläreiden pitäisi ehdottomasti pyrkiä yhtä jouhevaan käyttökokemukseen kuin sähköpotkulautojen tapauksessa, jotta käyttö ei olisi ainakaan tästä kiinni. Tietysti älypuhelimella skannattavat QR-koodit eivät ole aivan kaikkien kansalaisten saavutettavissa toisin kuin Föli-kortti ja PIN-koodi, mutta kuinkahan suuri käyttäjäryhmä jäisi ulos jos tähän päädyttäisiin? Tellinkien määrääkin voisi lisätä, jotta matkaketjun kävelymatkojen pituus saataisiin lyhyemmäksi.
Kantti peukuttivat tätä
#100745
Turkuun lähes 50 uutta sähköbussia. Kun ne bussit nyt kuitenkin ympätään siihen Kauppatorin ympärille pyörimään, niin sähköbussit parantavat huomattavasti torin ilmanlaatua ja yleistä viihtyisyyttä diesel rämistelyyn verrattuna. Toivottavasti muitakin linjoja tullaan sähköistämään kohtuu nopeaan tahtiin
Fölin busseista viidesosa sähköisiä ensi kesänä

Kuva

Turun seudun joukkoliikenteeseen tulee ensi kesänä 47 uutta sähköbussia nykyisen linjalla 1 liikennöivien kuuden sähköbussin rinnalle. Sähköbussien osuus Fölin kalustosta tulee olemaan noin viidesosa, kun koko liikenne käsittää noin 260 bussia.

Nyt ratkaistussa tarjouskilpailussa oli kaksi kohdetta, joista toiseen kuuluvat linjat 6, 7, 7A, 32 sekä 42 ja toiseen linjat 8, 13 sekä 61.

– Föli menee nyt suurella harppauksella kohti hiilineutraalia joukkoliikennettä. On hienoa, että sähköbusseja saadaan laajasti koko Föli-alueelle, kun tähän asti ne ovat kulkeneet vain yhdellä Turun sisäisellä linjalla, joukkoliikennepalvelujohtaja Sirpa Korte toteaa tiedotteessa.

Linjojen 6, 7, 7A, 32 sekä 42 tarjouskilpailun voitti Nobina Oy, joka ei ole aiemmin liikennöinyt Föli-alueella. Linjat 6, 7 ja 7A liikennöivät Turusta Lietoon, Kaarinaan, Raisioon ja Naantaliin. Linjat 32 ja 42 kulkevat Varissuolta Pansioon ja Pernoon. Sopimukseen kuuluu myös yölinja 31 sekä työmatkaliikennettä linjoilla 92 ja 93.

Nobina voitti kilpailutuksen jo viime talvena, mutta kilpailutus keskeytettiin siinä olleen virheen vuoksi.

Linjoja 8, 13 ja 61 liikennöi jatkossa LS-Liikennelinjat Oy, joka tarjosi liikenteeseen viisi sähköbussia. Sähköbussit tulevat liikenteeseen Ruissaloon kulkevalle linjalle 8 sekä osalle Uittamon linjan 13 vuoroista. Lisäksi linjoille 13 ja 61 tulee neljä uusiutuvalla polttoaineella kulkevaa bussia, jotka myös osaltaan vähentävät kaupungin hiilidioksidipäästöjä.

– Hienoa, että tällainen pieni paikallinen bussiyhtiö säilyy Turun seudulla. Pääsemme tutustumaan sähköbussitekniikkaan sopivassa mittakaavassa, sanoo LS-Liikennelinjat Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pasi Muurinen.

Molemmat liikennöintisopimukset tehdään ajalle 1.7.2021–30.6.2029. Sopimuksia voidaan jatkaa optiona aina vuoteen 2031 saakka.

Suuremman sopimuksen arvo on noin 8,9 miljoonaa euroa vuodessa ja pienemmän 3,2 miljoonaa euroa. Samojen linjojen nykyisiin kustannuksiin verrattuna säästöä tulee vuositasolla noin 1,4 miljoonaa euroa. Tarjouskilpailussa molempiin kohteisiin saatiin viisi tarjousta.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... nsi+kesana
hmikko, Kantti peukuttivat tätä
Tekijänä hmikko
#100749
^ Väillä edelleen hämmästyttää kumipyöräkaluston kiertonopeus. Kertoo tietysti siitä, että kaupunkiliikenteen bussi ei ole kovin pitkäikäinen laite, ja että maailmassa käytettyjen markkinat toimivat. Olen tarpeeksi vanha muistamaan, millainen muutos Turussa oli, kun liikennöijien kilpailutukseen tuotiin kaluston laatuvaatimukset. Siihen asti liikennöijät, ja varsinkin kaupungin liikennelaitos, oli ajanut melkoisilla rämistimillä. Keltaisen vaaran perästä tuli oikeasti musta pilvi. Muutos tapahtui kuin kertaiskusta, ei tarvinnut kuin vaatia. Vastaavasti kuin nuo 50 sähköbussia kerralla. Raideliikenteen kalustossa tämmöinen olisi melkoinen hankinta, mutta ratikoiden ja lähijunien käyttöikä onkin sitten moninkertainen, ja ne ovat kulkeneet sähköllä yli sata vuotta.
Kantti peukuttivat tätä
#101238
Jos nämäkin rahat ja kolme rakennusvuotta menisivät massiivisen tunnelimylläyksen sijasta ratikan rakentamiseen, niin olisi poru erinäisissä kommenteissa täysin erilainen :D Noh toivottavasti se ratikkakin kulkee joskus myös Raisioon, vaikka sitten tuon tunnelin päältä :)
Raisiossa aukeaa hurja tieurakka – projektipäällikkö ei ole 30-vuotisen uransa aikana törmännyt yhtä vaikeaan kohteeseen

Kuva
Näistä Raision keskusristeyksen maisemista alkaa Nesteentien suuntaan rakennettava tunneli. Keskusristeys poistuu, mutta Turusta Naantalin johtava Raisiontie säilyy paikallaan.

E18 Turun kehätien parantaminen Raision keskustan kohdalla on niin hankala rupeama, että sen suunnittelu yllätti jopa kokeneen tiepäällikön.

– Eipä ole tullut aika pitkäksi. Kyllä tässä on ollut miettimistä, huokaa Raision keskustan tiesuunnitelman tekoa vetänyt Varsinais-Suomen Ely-keskuksen projektipäällikkö Vesa Virtanen.

Kuva
Kehätien ja Valtatie 8:n eritasoliittymä uudistetaan niin, että se rakennetaan kolmeen tasoon. Päällimmäiseksi tulee kehätie, maan tasoon kiertoliittymä ja maan sisään kaukaloon kasitie.

Konsulttien kanssa tehty, kolme vuotta kestänyt suunnittelutyö on vihdoin saatu valmiiksi. Tiesuunnitelma pannaan julkisesti nähtäville lähipäivinä. Sen jälkeen siitä kerätään lausuntoja ja otetaan vastaan muistutuksia.

– Tavoitteena on, että liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi tehdä lopullisesta esityksestämme hyväksymispäätöksen ensi vuoden loppuun mennessä. Valtion rahoituspäätös pitäisi saada viimeistään vuoden 2022 lopussa, jotta rakentamaan päästäisiin vuonna 2023, Virtanen kertoo.

Noin 160 miljoonaa euroa maksavat rakennustyöt myllertävät Raision keskustaa kolmen vuoden ajan. Pääkohteet ovat keskustan kohdalle tehtävä tunneli sekä kolmeen tasoon tehtävä kehätien ja Valtatie 8:n eritasoliittymä, jonka kohdalla kasitie upotetaan betonikaukaloon seitsemän metrin syvyyteen.

Interaktiivinen kartta hankkeesta

Virtanen ei ole 30-vuotisen uransa aikana törmännyt kertaakaan yhtä vaikeaan suunnittelukohteeseen varsinkaan pohjaolosuhteiden osalta. Päänvaivaa aiheuttaa tunnelin ohella se, että teitä tehdään maahan kaivettaviin kaukaloihin.

– Geoasiantuntija sanoi minulle, että Suomessa ei ole ollut näin geoteknisesti pulmallista kohdetta. Pohjaveden korkeus yhdistettynä saviseen maahan ja suuriin liikennemääriin yllättivät meidät housut kintuissa.

Kuva
Keonpellon kerrostalojen puupaalutuksen kuivumisen suojaamiseksi alueen maahan on imeytettävä lisää vettä pohjaveden pintaa kehätien työmaalla laskettaessa.

Virtasen mukaan suunnittelijoille tuli koko ajan vastaan vain hankalia pulmia, helppoja hommia ei ollut lainkaan. Yksityiskohtiin on mennyt valtavasti aikaa. Suunnitelmia on reivattu, varmisteltu, heitetty roskiin ja tehty uusia niin, että työn valmistuminen venyi melkein puoli vuotta. Esimerkiksi vasta tammikuussa lopullisesti valmistunut pohjavesimalli suunnittelua uusiksi.

– Pohjaveden hallinta on urakassa olennaisinta. Meidän pitää saada tehty vedenpitävät rakenteet saveen pohjaveden pinnan alapuolelle niin, etteivät kuopat ole kaivuvaiheessa täynnä vettä. Siksi pohjaveden pintaa ja painetasoa pitää monttujen kohdalla alentaa.

Erityisen pulman muodostavat tulevan työmaan vieressä olevat Keonpellon alueen vanhat pistekerrostalot, jotka on aikaan perustettu puupaaluille. Korkealla olevan pohjaveden ansiosta paalut eivät ole iästään huolimatta lahonneet.

– Auta armias, jos ne pääsevät kuivumaan. Niin ei saa käydä missään tapauksessa.

Kun pohjaveden pintaa lasketaan työmaalla, Keonpellon ja ympäröiville alueille on tehtävä imeytyskaivoja, joiden kautta sinne saadaan pumpattua vastapainoksi lisää vettä maahan. Päämääränä on, että pohjaveden pinta eläisi mahdollisimman vähän.

– Olemme yrittäneet taklata ongelmat pois, mutta toinen juttu on, mitä tulee vastaan rakennusvaiheessa.

Kuva

Toisen mittavan pulman muodostavat rakentamisen aikaiset tiejärjestelyt. Nykyliikenteestä pitää saada ohjattua ainakin 10-15 prosenttia muille reiteille.

– Kehätien ja Valtatie 8:n kolmikerroksista eritasoliittymää rakennettaessa niiden molempien liikenne joudutaan jossain vaiheessa panemaan samaan tasoon. Kun siihen saapuu vuorokaudessa noin 50 000 autoa, edessä ovat hirveät ruuhkat, jos liikennettä ei saada siirtymään muualle.

Virtasen mukaan liikenteen siirtämiseen vaihtoehtoisille reiteille ei ole kuitenkaan paljon muita keinoja käytettävissä kuin tiedottaminen – ja toivominen.

Oma lukunsa on se, että tietöiden edestä puretaan kymmenkunta asuin- ja liikerakennusta tunnelin pohjoispuolelta. Raisio on jo ostanut niitä ennakkoon itselleen.

TÄSTÄ ON KYSE
Näin kehätien parantaminen vaikuttaa Raisiossa:
  • Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat merkittävästi.
  • Naantalin ja Turun satamien, Meyerin telakka-alueen ja Nesteen jalostamon saavutettavuus paranee.
  • Elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuus ja taloudellisuus paranee.
  • Läpikulkuliikenteen vieminen tunneliin tekee mahdolliseksi maanpäällisten katujärjestelyjen kehittämisen kaupunkiliikenteen tarpeisiin.
  • Raision muodostuu laaja kävelykeskusta.
  • Tieliikenteen melulle altistuvien asukkaiden väärä vähenee.
  • Joukkoliikennettä voidaan kehittää.
  • Rakentamisen aikaiset haittavaikutukset ovat merkittävät liikenteen, asumisen ja elinkeinoelämän osalta
Arvostelua yrityksiltä: Raisio Centeriin kierretään monen mutkan kautta

Uusi tiesuunnitelma panee Raision ydinkeskustan liikennejärjestelyt niin uuteen uskoon, että Ely-keskuksen projektipäällikkö Vesa Virtanen arvelee suunnitelman voivan poikia muistutusten ohella jopa valituksia hallinto-oikeuteen. Konsultit ovat saaneet paljon palautetta muun muassa suunnitelmien esittelytilaisuuksista.

– Varsinkin keskustan yritykset ovat koko ajan pitäneet liikenneratkaisuja heidän saavutettavuutensa kannalta huonoina ja tuhoisina siksi, että nykyisestä keskusristeyksestä poistuu yhteys Tasalaan ja muuhun ydinkeskustaan, kertoo Virtanen.

Keskustaan ja sieltä pois kierretään jatkossa pääasiassa tunnelin länsipäähän tehtävän eritasoliittymän ja katuverkon kautta.

Virtasen mukaan yrittäjät ovat arvelleet, ettei yhteyden tekemistä tunnelin itäpäästä keskustaan ole tutkittu tarpeeksi.

– Olemme tutkineet sen vaihtoehdon nyt kahdessa eri suunnitteluvaiheessa ja kahden konsulttiyrityksen kanssa ja todenneet, ettei ratkaisu ole mitenkään mahdollista.

Virtanen sanoo ymmärtävänsä yrittäjiä, koska muutos on heidän kannaltaan iso.

– Raision keskustan yrityksillä on ollut hirmuisen hyvä saavutettavuus. Eihän missään muualla kauppaan pääse suoraan päätieltä, vaan katuverkon kautta. Esimerkiksi kauppakeskus Myllyyn tai Ikean alueelle ei pääse suoraan kehätieltä, vaan eritasoliittymien jatkeena olevan katuverkon kautta.

Virtasen mielestä muutos ei olekaan keskustan yrityksille niin merkittävä kuin Raisio Centerin yrityksille.

– Allekirjoitan sen, että Raisio Centerin yrityksille tämä on hyvin hankala ratkaisu saavutettavuuden kannalta, koska jatkossa kehätieltä tulevat asiakkaat joutuvat kiertämään centeriin monen mutkan kautta, Virtanen sanoo.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... ldxgRU6t9c
hmikko peukuttivat tätä
#101460
Raitsikka viettänyt hieman hiljaiseloa, mutta palaa nyt kaupungin päätettäväksi, kun aloitellaan satamaan menevän osuuden yleissuunnittelua. Superbussihöpötykset ovat nyt onneksi pudonneet suunnitelmista kokonaan. Itse ehkä olisin tuon 3. vaihtoehdon kannalla missä raitsikka haarautuisi kauppatorilla. Saataisiin suorempi ja nopeampi linja satamaan ja vaikka tuo tynkä matkakeskukseen nyt näyttää hieman hassulta, olisi se suora kädenojennus myöhemmälle yhteydelle Raisioon ja toisaalta myös Hirvensaloon.

Linkki kaupunginhallituksen esitykseen: https://ah.turku.fi/kh/2021/0111001x/4255433.htm
Turun raitsikan reitiksi kolme vaihtoehtoa – superbussit katosivat suunnitelmista kokonaan

––

Nyt kaupunginjohtaja Minna Arve (kok) esittää kaupunginhallitukselle, että yleissuunnitelmassa tutkittaisiin Turun sydänkeskustassa kolmea vaihtoehtoa.

Ensimmäisessä raitsikka kulkisi Kauppatorista sataman suuntaan reittiä Kauppiaskatu–Maariankatu–Aninkaistenkatu–Läntinen Pitkäkatu. Toisessa Kauppatorilta jatkettaisiin Eerikinkadulta Humalistonkadulle ja sieltä rautatieaseman kohdalta kohti satamaa.

Kolmas vaihtoehto on haaroittuva. Toinen haara kulkisi kakkosmallia myötäillen Kauppatorilta satamaan. Toinen taas noudattaisi ykkösreittiä mutta siten, että haaran päätepysäkki olisi nykyisten linja-auto- ja rautatieasemien väliin suunnitellussa Matkakeskuksessa.

Kuva

Aikaisempiin suunnitelmiin on tehty sellainen muutos, että enää ei kiskoja suunnitella Brahenkadulle. Aninkaistenkadulla olisi helpompi erottaa raitsikka autoliikenteestä. Myös geometria olisi raitiotien kannalta parempi kuin Brahenkadulla.

Reiteillä tehtäisiin vertailuja raitiovaunun ja runkobussijärjestelmän välillä. Välillä Turun suunnitelmissa esiintyneet superbussit on nyt unohdettu.

Myös varikko täytyy miettiä uudelleen. Varikkoa on ideoitu Rieskalähteentielle, mutta se on jäämässä kauas valtuuston hyväksymästä Varissuo–Kauppatori–satama-ratkaisusta.

––

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5 ... a+kokonaan
Viimeksi muokannut TurkuCubed, 19.01.21 12:50. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
hmikko, Tlahti peukuttivat tätä
Tekijänä hmikko
#101461
^ Jos matkakeskusta ollaan tosissaan toteuttamassa, niin aika järjetöntä olisi linjata raitiotie muuta kautta. Tosin ei tuossa kovin pitkistä pätkistä ole kyse. Matkakeskuksen kiemuran varmaan voisi jättää myöhemmäksikin, jos keskus itse tai raitiotien haara Satakunnantien suuntaan on lykkääntymässä kovin kauas tulevaisuuteen.
#101471
Jotain on tapahtunut kulisseissa kun raitiotiehanke näyttää nyt kulkevan eteenpäin vailla korkea-arvoista vastustusta. Ikävää tässä kaikessa pelaamisessa on ollut se, että suuri määrä raitiotien mainoshyötyä on menetetty, koska Turun raitiotietä ennen avautuu Suomessa monta modernia raitiotielinjaa. Kun Turun raitiotie aukeaa, se ei ole valtakunnallisesti kuin pieni uutinen, että taas aukesi uusi raitiotie.

Toisaalta, ehkä juuri siksi raitiotie on nyt tervetullut Turkuun, kun se ei ole enää mitään ihmeellistä. Turussa ei olla edelläkävijöitä, vaan perässähiihtäjiä. Sama näyttää olevan tilanne tornitalojen puolella, kun ilman suurempia kitinöitä ja mainintoja alkaa mennä tornitalokaavoja läpi esim. Pukkila ja Elämyskeskus. Se on melkoinen askel, kun ottaa huomioon, että TYS ikituurin 12 kerroksesta nousi aikanaan hirmuinen itku. Toki kyseessä oli Kuuvuoren aktiiviset vastustajat.

Reittivaihtoehdot ovat taas varsinainen päänvaiva. Turun kaupunkisuunnittelun ongelma on aina kauppatori. Kauppatori on joen ja kukkuloiden saartama. Ja nyt sitten haluttaisiin kiertää kaikki reitit sieltä, minne tulisi matkakeskus. Minäpä kerron mihin matkakeskuksen voisi laittaa Puolalan mäen sisään louhen yläpuolelle ja siitä putki ratapihan laitureille, eli sinne mihin tulee nyt logomon silta.

Matkakeskuksen pääsisäänkäynti olisi puhkaistu Aurakatuun. Louhea laajennettaisiin ja samalla tehtäisiin pitkänmatkan busseille luontevat sisäänkäynnit ja bussiparkit. Näin paikallisbussit, junat ja raitiotiet olisivat riittävän samassa paikassa, vaikka edelleen levällään, mutta uskallan väittää, että ratkaisu olisi lopulta kaikkein optimaalisin myös elämyskeskuksen suhteen.

Toki ratkaisussa olisi se huono puoli, että Turun keskusta ei laajenisi Pohjolan kaupunginosaan ja ratapiha jäisi edelleen saartamaan keskustaa, mutta mikään ei ole täydellistä.
  • 1
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 56