Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
Avatar
tekijänä Ketorin
#93192
hmikko kirjoitti:
Kantti kirjoitti:Artecin raitsikan.
Seuraa pilkunsiirtelyä: valmistaja Transtech, tuotenimi Artic, joka viittaa nivelvaunuun (engl. articulated).
Transtech Articeita ovat vain vaunut 401 ja 402, loput ovat Škoda Forcity Smart Artic.
Avatar
tekijänä Kantti
#93217
Ketorin kirjoitti:Transtech Articeita ovat vain vaunut 401 ja 402, loput ovat Škoda Forcity Smart Artic.
Nämä 401 ja 402 vaunut tehdään Otanmäessa ja muu osa jossakin muualla, missä?
tekijänä hmikko
#93221
Kantti kirjoitti: Nämä 401 ja 402 vaunut tehdään Otanmäessa ja muu osa jossakin muualla, missä?
Ymmärtääkseni kaikki kootaan Otanmäessä. Moottorit ja voimansiirto tulevat käsittääkseni suht valmiina saksalaiselta alihankkijalta. 401 ja 402 ovat siis vuonna 2013 valmistuneita prototyyppejä ja ovat olleet siitä asti käytössä Helsingissä. Tai tietty korvaavat uudet vaunut tulevat varmaan tulevat saamaan samat numerot. Ketorin vissiin tarkoitti tuossa sitä, että Transtech on vaihtanut omistajaa protojen jälkeen ja siksi valmistajan ja tuotteen nimi on tuotantosarjalla eri.

Helsingin koko tilaus on vissiin tällä hetkellä tai ainakin kohta 70 yksikköä, joista 40 oli ensimmäisessä tilauksessa. Lisävaunut ovat olemassa olevan verkon liikenteeseen, joka lisääntyy ja josta Variotramit (edelliset matalalattiat) ovat poistumassa. Lisäksi tulee sitten Raide-Jokerin ja Laajasalon vaunut, joista pääosa on nykyisiä pidempiä.
Avatar
tekijänä Kantti
#93258
Niin, no se nyt on jo vanhaa tietoa että Skoda on siirtynyt omistajaksi. Näkyyhän se raitsikkakuvistakin jossa keulilla on Skodan merkki! Missä nämä 401 ja 402 vaunut on kehitelty, minkälainen rooli tässä on ollut Otanmäellä? Onko tietoa?
tekijänä hmikko
#93260
Kantti kirjoitti: Missä nämä 401 ja 402 vaunut on kehitelty, minkälainen rooli tässä on ollut Otanmäellä? Onko tietoa?
Tämähän menee ns. raitiotiekiskosta vääntämiseksi. Artic on siis Transtechin HKL:n kanssa yhteistyössä kehittämä ratikka. HKL lähti tilaamaan omien insinööriensä hahmotteleman konseptin mukaista matalalattiavaunua sen jälkeen, kun kävi selväksi, että 1998-2004 (noin) hankitut Variotram-matalalattiavaunut eivät sovi Helsingin raitiotieverkolle ja hajoilevat jatkuvasti. Markkinoilla ei HKL:n mielestä ollut heille sopivaa matalalattiavaunua, joten kehittivät oman idean ja saivat Transtechin kiinnostumaan sen valmistamisesta. Tarjouskilpailu sitten pisteyteltiin sillä tavalla, että sopivin vaunu valittiin. Valituksia muilta valmistajilta tuli (muistaakseni etunenässä Skodalta, joka ei vielä ollut Transtechin omistaja).

401 ja 402 ovat siis periaatteessa saman valmistajan samoja vaunuja kuin loput Helsinkiin toimitetut. Ensimmäisen tuotantosarjan viimeinen, 440, on luemma toimitettu Helsinkiin viime vuoden lopussa. 401 ja 402 kuitenkin eroavat lopuista jonkin verran, koska ne ovat prototyyppejä. Prototyypit olivat koekäytössä Helsingin kaduilla suht pitkään, käsittääkseni yli vuoden, minkä jälkeen vaunumalliin tehtiin muutoksia. Protot on toimitettu 2013, ensimmäinen tuotantosarjan vaunu 2016 alussa. Hankintasopimuksessa on ehto, jonka mukaan Transtechin tulee muuttaa prototyypit samanlaisiksi kuin tuotantosarjan muut vaunut, jotta HKL:n ei tarvitse huoltaa hieman poikkeavia protovaunuja eri tavalla kuin muita. Vaunujen myymisessä on kyse siitä, että kun Transtech joka tapauksessa valmistaa vaunuja Helsingille lisää, niin on helpompi tehdä pari kokonaan uutta vaunua vaatimuksen täyttämiseksi kuin ruveta muuttamaan prototyyppejä. Mutta kuten todettua, suurelta osin prototyypit ovat saman valmistaja sama tuote.
Kantti tykkää tästä
Avatar
tekijänä Revolt
#95075
Turun kaupunginhallituksen 13.8. kokouksen Turun kasvuohjelmaa käsitelleessä lisälistassa oli mainittu joukkoliikenneratkaisun infrainvestointien kustannusarvioiksi 293 miljoonaa euroa.

Hinta on on muistaakseni sama kuin Varissuo-Raisio -linjan kustannukset ilman varikkoa ja suurempi kuin yhdenkään nivelbussilinjauksen.

Eli raitiotien kustannusten verran on joukkoliikenteen infrainvestointiin jollain tasolla Turussa varauduttu.

Tuossa vielä linkki lisälistaan mikäli joku sitä tarvitsee: http://ah.turku.fi/kh/2018/08130171/welcome.htm
hmikko, Kantti, TurkuCubed ja 1 muuta tykkää tästä
tekijänä James
#95243
Raitiovaunuista ja superbusseista on täälläkin paljon puhuttu, mutta muutama iso muutos Föliin on tuloillaan jo ennen näitä.

Kauppatorin työmaan vuoksi bussit siirtyvät torin ympäristöstä Aurakadun ja Linnankadun risteyksen ympäristöön jo 24.9. ja nyt Fölin sivuilla on julkaistu oma osio näille muutoksille osoitteeseen https://www.foli.fi/uusikauppatori.

Lisäksi yleisötapahtumia ja esittelyjä on pidetty sekä mielipiteitä kysellään liittyen vuonna 2020 tapahtuvaan Runkolinjasto uudistukseen. Täällä voi vaihtoehtoja tarkastella ja antaa mielipiteensä ehdotuksista https://www.foli.fi/fi/runkolinjasto.

Kauppatorin rakentamisen aikaisista muutoksien osalta oma mielipide on että olisi ihan ok lyhyen aikaa, mutta olen ymmärtänyt että näillä mentäisiin koko rakentamisaika eli jotakuinkin 2-3(?) vuotta. Tämä ei enää omaan järkeen mahdu, kyllä mielestäni niitä linjoja pitäisi pikkuhiljaa palautella torille, kun rakentaminen on saatu siihen vaiheeseen että se onnistuu. Linnankatu on kovin ahdas isoille busseille, bussin vaihtaminen esim. Puutorilta lähteviin ja talvella/sateella bussin odottaminen ilman mitään katoksia. Enemmän tämä on kyllä julkisen liikenteen käyttäjien päälle pissimistä, kuin että "ajatellaan käyttäjien etua ettei tule useampaa muutosta". :smt021

Mitä tulee runkolinjastoon, niin pieni pettymys tämä ainakin itselle on tämä tähän asti nähty. Kokonaisuus varmaan saattaa olla nykyistä parempi, mutta omalle kohdalle tämä vaikuttaa ennemminkin heikennykseltä kuin parannukselta. Pysäkkejähän on poistossa paljon, jotta saadaan linjoihin nopeutta. No palautetta on laitettu, joten toivottavasti tuota vielä fiksaillaan aika lailla. :roll:
tekijänä K3ppi
#96054
Tuntuu vähän utopistisilta nämä suunnistelmat kun puolityhjätbussit ajaa ympäri turkua.
Toisaalta halutaan että käytetään julkisia ja ainakin esim. länsikeskuksen alueella poistettu vanhoja linjoja vaikka sinne on sen jälkeen tehty (2004)uusi kerrotalo lähiö (lukkosepänkatu) :smt021
#96060
Turun kehätien parannus alkaa ensi keväänä. Kirismäen liittymästä Pukkilan eritasoliittymään asti pitäs tuo n.2km pätkä tulla 4 kaistaista, saas nähdä milloin tuo loppu n.6km tulee päätökseen.
Aika käsittämätöntä jos tuota 6km pätkää ei saada kertaheitolla tehtyä. Tulee paljon kalliimmaksi tehdä kahdessa osassa. Mut mitäpä siinä kun autoilijoilta kerätään n.8,5Mrd€ vuosittain ja tiestöön menee 1-1,5Mrd€.
Turun kehätien eli Kantatien 40:n perusparantaminen alkaa ensi keväänä. Ensin nelikaistaistetaan Piikkiön Kirismäen liittymän ja tulevan Pukkilan eritasoliittymän välinen parin kilometrin mittainen osuus.
– Työt aloitetaan todennäköisesti maaliskuussa. Työmaan vahvuus tulee olemaan 30–50 henkilötyövuotta, kertoo projektipäällikkö Juha Sillanpää Liikennevirastosta.
Kehätiehankkeen rahoitus on yhä osittain auki, mutta jos se järjestyy saattaa kantatie 40:n nelikaistaistaminen välillä Kausela–Kirismäki olla valmis jo vuoden 2022 loppuun mennessä.
Valtioneuvosto myönsi Turun kehätien perusparantamiseen ja nelikaistaistamiseen 30 miljoonan euron rahoituksen vuoden 2016 kesäkuussa. Muuta rahoitusta ei ole toistaiseksi herunut. Myönnetyllä rahoituksella voidaan toteuttaa hankkeesta korkeintaan puolet.

Parantamistoimenpiteiden edetessä tullaan tieosuudelta katkaisemaan pysyvästi joitakin liittymiä, muun muassa Suopohjantien liittymä Kaarinan ja Liedon rajan pinnassa.
Ohikulkutienäkin tunnetun Turun kehätien hankekokonaisuuteen kuuluvat myös Avantin alueen liikennejärjestelyt. Tuulissuolta Avantin teollisuusalueelle menevää tietä jatketaan teollisuusalueen läpi Länsi-Avantiin ja sieltä edelleen kymppitielle nykyisen Tammitien paikkeille.
Avatar
tekijänä Gascal
#96303
http://www.kaarina-lehti.fi/2018/11/lit ... leen-auki/

"Parin vuoden kuluttua Littoisista ja Piikkiöstä voi jälleen nousta junan kyytiin – toivon mukaan. Liikenne- ja viestintäministeriö on valitsemassa pilottihankkeita paikallisjunaliikenteen kehittämiseksi, ja Varsinais-Suomen liitto on esittänyt yhdeksi pilotiksi Turun ja Salon välisen radan vanhojen junapysäkkien avaamista."

Tälle projektille erittäin iso peukku täältä! Toki vielä ollaan erittäin kaukana päätöksistä saati toteutuksista, mutta mikäli tunninjunan myötä rataosuus kaksiraiteistetaan, ei tälle pitäisi suurta teknistä estettä varmastikaan olla.
Avatar
tekijänä Urbaani
#96305
Joukkoliikennelautakunta puoltaa raitsikkaa

Kuva
PAIKALLISET Turun Sanomat 21:03

Jenni Lepänrinne

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti keskiviikkona pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan antaa Turun kaupunginhallitukselle raitsikkaa puoltavan lausunnon Turun seudun joukkoliikenneratkaisusta.

Viime viikolla lautakunta jätti lausuntoesityksen vielä yksimielisesti pöydälle, vaikka kaupunginhallitus oli pyytänyt lausuntoja viime perjantaihin mennessä.

Lautakunnan puheenjohtaja Anu Perho (kok) kommentoi tuolloin pöytäämisen syyksi sen, että lautakunnan jäsenillä oli ollut vain suhteellisen lyhyt aika perehtyä lausuntoesitykseen (TS 2.11.).

Asiasta käytiin kuitenkin viikon aikana Perhon mukaan keskusteluja.

Täysin alkuperäisen pohjaesityksen mukaista lausuntoa joukkoliikennelautakunnan jäsenet eivät hyväksyneet.

– Lausuntoon tehtiin kokouksessa 11 lisäystä, Perho kertoo.

Hän itse korostaa lisäyksistä muun muassa sitä, että vaikka lausunto on raitsikkaa puoltava, on huomionarvoista, että selvitysten mukaan monessa suhteessa superbussi pärjää raitsikalle hyvin.

– Lisäksi lausunnossa todetaan, että joukkoliikenneratkaisu ei saa heikentää kaupungin rahoitusasemaa, jotta ei synny tilannetta, että meillä on iso hanke, jota ei ole suhteutettu kaupungin talouteen, Perho selventää.

Lautakunnan kaarinalainen jäsen Malla Rannikko-Laine (kok) teki kokouksessa vastaesityksen, joka puolsi superbussin ja runkobussin yhdistelmää. Se kuitenkin raukesi kannattamattomana.

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4 ... MDl9YYtRfs
Avatar
tekijänä Kantti
#96306
Ainakin kokoomuksessa ja demareissa on tahoja jotka haluavat vaihtaa raitsikan tilalle tuplanivelakkubussin, markkinointitermiltään superbussi, vaikka kaikki viisarit ehkä alkuhintaa lukuun ottamatta, ovat raitsikan puolella. Raitsikan torppaamisen ytimessä ovat nykyinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus ja apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen. Kustannuslaskelmissa on pyritty raitiotie näytämään mahdollisimman kallilta ja superbussi mahdollisimman halvalta. Tuplanivelakkubussien elinkaareksi on mm laskettu 16 vuotta vaikka käytännössä kaikki nivelbussit on jouduttu vaihtamaan 10-12 vuoden käytön jälkeen. Superbussia on lobattu Kattelukselle, jonka veli sattuu olemaan viestintätoimisto Rud Pedersenillä jolla taas on sopimus joukkoliikennekonserni Nobinan kanssa.

Rakennuslehden tekemä juttu aiheesta viime keväältä otsikolla, "Onko superbusseja kaavaileva Turku tekemässä suuren virheen?".
https://www.rakennuslehti.fi/2018/03/on ... n-virheen/

Raakaa myyräntyötä vastustajien riveissä tehdään raitsikan korvaamiseksi akkukäyttöisellä haitaribussilla!

Turun joukkoliikennelautakunta pyysi sekä Tampereelta että Helsingistä lausuntoa Turun joukkoliikenneratkaisusta. Helsingin lausunto.
Pormestari päätti antaa Turun kaupungille seuraavan lausunnon Turun seudun joukkoliikenneratkaisusta:

Helsingin kaupunki toteaa, että Turku ympäristöineen on Helsingin ja Tampereen kaupunkiseutujen ohella eteläisen Suomen kasvava seutu, jolle hyvin toimiva ja nykyaikainen joukkoliikennejärjestelmä nopeine ja sujuvine yhteyksineen seudulla ja sieltä muihin kasvukeskuksiin on olennainen kehitys- ja kilpailukykytekijä. Helsingin, Tampereen ja Turun kasvukolmion kehittämisessä on viime aikoina painotettu erityisesti raideliikenteeseen perustuvien ratkaisujen merkitystä (mm. Tunnin juna), varsinkin alueiden välisissä yhteyksissä.

Joukkoliikennejärjestelmän kokonaisvaltainen suunnittelu tukee kaupungin ja seudun kehittymistä kokonaisuutena ja edistää positiivisen kaupunkikuvan syntymistä. Turun seudulle valittavan joukkoliikenneratkaisun luonteesta riippumatta
selkeä, keskeiset alueet yhdistävä linjasto lisää joukkoliikenteen käyttäjämääriä ja parantaa alueen mahdollisuuksia menestyä tulevaisuudessa houkuttelevana kohteena niin asukkaille kuin yrityksillekin.

Helsinki on Suomen vanhin raitiovaunukaupunki. Raitiotiejärjestelmää on 2000-luvulla kehitetty Helsingin seudulla
systemaattisesti osana Helsingin kaupungin strategiaa elinvoimaisuuden parantamisessa. Helsingin kaupunki pitää raitiotietä tehokkaana liikennemuotona, joka pystyy erittäin hyvin vastaamaan kehittyvän ja kestävän kaupunkirakenteen
vaatimuksiin. Tästä ovat esimerkkinä useat viimeaikaiset hankkeet, mm. Raide-Jokeri. Myös Tampereella on käynnissä merkittävä raitiotiehanke kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden edistämiseksi.

Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennus -raportin mukaan raitiotie on useissa kohdin arvioitu superbussiratkaisua paremmaksi vaihtoehdoksi (mm. kaupungin kilpailukyvyn, kasvun, kaupunkirakenteen ja sujuvan liikennejärjestelmän kannalta), mutta raideratkaisu on investoinneiltaan kalliimpi vaihtoehto.

Raitiotien alkuinvestointi on suuri, mutta kestävän kasvun turvaaminen ja suuremmat maankäyttötulot raideliikenteeseen tukeutuvasta maankäytöstä kompensoivat alkuinvestoinnin suuruutta. Lisäksi kaupungin kasvaessa
raitiotiellä on helpompi huomioida kasvava kapasiteettitarve, mikä on tuotu esiin myös Turun selvityksissä.

Raitiotieratkaisut vaikuttavat myös liikenteen kulkumuotojakaumaan. Autoliikenne sujuvoituu kysynnän siirtyessä jossain
määrin raiteille. Tästä esimerkkinä ovat ensimmäiset liikennetutkimustulokset Länsimetron vaikutuksista Länsiväylän autoliikennemääriin.

Helsingin kaupunki suhtautuu myönteisesti kaupunkiraideliikenteen kehittämiseen niin pääkaupunkiseudulla kuin sen ulkopuolella. Kaupunki-raideliikennejärjestelmien yleistymisellä ja laajenemisella on positiivisia vaikutuksia suomalaisen raitiovaunuteknologian kehitykseen ja markkinoihin. Mikäli Turun kaupunki päättää valita raitiotiejärjestelmän kaupungin ja seudun joukkoliikennejärjestelmäksi, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos (HKL) on valmis tiedonvaihtoon Turun kaupungin kanssa hankkeen toteuttamiseen liittyen
https://www.hel.fi/static/public/hela/v ... JEuDdrRfn0

Tampereelta tuli samanhenkinen lausunto, jossa ei aivan suoraan uskallettu kertoa raitiotien puolesta ja sotkeentua Turun ratkaisuihin. Kaupunginhallituksessa taidettiin antaa noottia joukkoliikennelautakunnalle kun oli mennyt ilman lupaa pyytelemään tällaisia lausuntoja. Kovaa poliittista peliä Turun tulevasta joukkoliikenteen rungosta menossa!

Täällä Turkulaisen juttu keväältä niin ikään, jossa tarkasteltiin Nobinan nivelbusseja ja Transtecin raitsikoita.
https://www.turkulainen.fi/artikkeli/61 ... levat-omia
Superbussi vai ratikka? Näin Nobinan ja Transtechin johtajat perustelevat omia kulkupelejään – lue perustelut ja äänestä

JOUKKOLIIKENNE Kysyimme superbussioperaattorilta ja ratikkavalmistajalta, miksi Turun pitäisi valita juuri heidän edustamansa kulkumuoto.
Kuva
Malmössä on käytössä Van Hoolin valmistamia superbusseja, joita Nobina operoi.

Turun selvitellessä tulevaa joukkoliikenneratkaisuaan, kysyimme kilpailevilta tahoilta, mikä tekee heidän kulkumuodostaan paremman.

Nobina Finlandin toimitusjohtaja Tom Ward muistuttaa, että hän vastaa kysymykseen joukkoliikenteen operaattorin näkökulmasta. Hänen ykkösperusteensa on superbussin edullisuus.

– Olemme pohjoismainen joukkoliikenteen operaattori ja profiloidumme linja-autoihin. Jo sen takia haluamme, että Turku valitsee sen kulkumuodon. Mutta olen nähnyt kustannuslaskelmia. Kustannusmielessä linja-autoratkaisu on huomattavasti halvempi, hän tiivistää.

Ward toteaa, että superbussiin voidaan valita minkälaisen moottorin tahansa: diesel-, sähkö- tai hybridivaihtoehdon. Keskeinen perustelu bussin paremmuuteen on myös väylien joustavuus.

– Bussille ei tarvitse kiskottaa, mikä on kallis operaatio. Jos tulee tarve laajentaa tai muuttaa linjastoa, niin superbussi on huomattavasti joustavampi. Jos kiskot lyödään johonkin, ne ovat siinä hamaan loppuun asti.

Ward muistuttaa myös imagotekijöistä: superbussin ulkonäkö ei ole kuin tavallisen bussin. Hänen mukaansa viime vuosina Euroopassa vallalla ollut ratikkainnostus selittyy poliittisilla perusteilla.

– Euroopassa on menossa raideliikenteeseen liittyvä buumi. Ratkaisuja tehdään poliittisesti. Vihreät tuntuvat olevan viimeiseen saakka kiskoliikenteen kannattajia, hän harmittelee.

Suomessa raitiovaunuja valmistavan Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre taas on sitä mieltä, että ratikka ei ole superbussia kalliimpi vaihtoehto.

– Ratikan käyttöikä on 40 vuotta. Suomessa bussien elinikä on kymmenen vuotta. Bussit ovat ratikoita leveämpiä, eli ne tarvitsevat leveämmän ajolinjan. Tämä näkyy korkeampina infran rakentamiskustannuksina, ja myös kunnossapito on kalliimpaa. Elinkaariajattelu huomioiden ratikka tulee halvemmaksi, Orre perustelee.

Samalla Orre muistuttaa, että tällä hetkellä valtio myöntää raitioliikenteelle 30 prosentin valtiontukea. Muista kulkumuodoista vastaavaa päätöstä ei ole.

Orre ottaa myös esiin ratikan kapasiteettiedun sekä maanarvon kohoamisen.

– Keskusta on ruuhkainen bussien takia, eikä bussien kapasiteetti riitä. Ratikat vetävät 250–­­500 matkustajaa. Kun tehdään rataa tai metroa, se myös ohjaa kaavoitusta. Kun tiedetään, että siellä on rata, uskalletaan myös rakentaa. Rata nostaa maan arvoa ja rakennusten arvoa.

Esimerkkeinä hän nostaa niin Tampereen raitiotien kuin Helsingin Raide-Jokerin. Radan tulo on tuonut myös uutta kaavoitusta.

Ratikka kulkee sähköllä, ja saman vaihtoehdon saa myös superbussiin. Orren mukaan samanlaisesta sähkövaihtoehdosta ei kuitenkaan ole kyse.

– Sähköbussit eivät ole niin ympäristöystävällisiä kuin ratikka. Niiden lämmitys hoidetaan dieselöljyllä, eli ne ovat hybridejä.
Toivoa sopii, että Turku tekee oikean tulevaisuuteen suuntaavan ratkaisun asiassa!
hmikko tykkää tästä
  • 1
  • 50
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 61