Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#81684
arkkinikkari kirjoitti:
RV kirjoitti:sekovene Keskustassa tulisi olla lähinnä toimistoja ja kalliita näköala-asuntoja sekä viihdettä. Massiivista=brutaalia... Juup, on se Manhattan brutaali mesta, hyi. Itse haluan asua vanhempana omakotitalossa, mutta en haluakaan asua keskustassa. Niille jotka haluavat toki tulee olla tarjolla näitä näköala-asuntoja jne.


Ei toimi. Viihdepalvelut eivät menesty pelkästään ulkopuolelta tulevien varassa, varsinkaan jos niiden muiden on tarkoitus tulla omalla autolla. Tarvitaan ihan helvetin paljon paikallisia asukkaita jotka pääsevät baarista kävellen kotiin, tai muuten tuloksena on virka-ajan jälkeen täysin kuollutta Keilaniemeä.

Manhattanistakin on suuri osa sellaista tiivistä 4-8 kerroksista umpikorttelia, eli juuri sitä mitä Helsinkiin halutaan. Ja ne on juuri ne matalammat osat joista puhutaan kun hehkutetaan New Yorkin kaupunkikulttuuria (SoHo, Greenwich Village, Meatpacking District...); pilvenpiirtäjistä on kiinnostuneita lähinnä turistit (ja jokunen kiinalainen kiinteistösijoittaja), ja nekin vain siksi, että pilvenpiirtäjät ovat New Yorkin "juttu". Helsingistä ei saa pilvenpiirtäjäturistien kohdekaupunkia yhtään enempää kuin mistään niistä sadoista Kiinan kaupungeista joista kukaan ei ole koskaan kuullut.


No niin - tässä on pointtia ja asiallisuutta. Siksi ehdotinkin kuitenkin, että Helsingissä tällainen alue olisi itäinen kantakaupunki. Siellä on valmiiksi tätä henkeä, enkä nyt meinaa vitsillä tätä.

Kiinassahan ihmisiä kiinnostaa jo yleensä vain luonto, kulttuuri ja ruoka sekä ehkä yöelämä (basaarit, "palvelut" jne).
Viimeksi muokannut RV, 17.03.16 23:28. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
#81685
RV kirjoitti:Siksi tarvitaan porvoolaisia ja keravalaisia (synnyin tosin Stadissa mutta menköön, tuolloin siellä olikin oikean kaupungin henkeä vielä) laajentamaan näkökulmaa; me tuodaan rahat ja tullaan duuniin sinne ja loppujen lopuksi pidämme teidän rakasta ratikkakyläänne hengissä.


Edelleenkään se ei tuota Helsingille penniäkään, jos joku porvoolainen käy täällä töissä. Käyköön ihan vapaasti, ei siinä ole mitään väärää, mutta ei se tuota Helsingille penniäkään. Tämä asia on käsitelty jo ties kuinka monta kertaa.

RV kirjoitti:Mutta tuotahan olenkin ennustellut, että Helsingin niemestä tulee duunien siirryttyä kehille viihdealuetta.


Juu, olet ennustellut. Tosiasiassa tämä ei ole nollasummapeliä, vaan duunipaikat voivat lisääntyä sekä kantakaupungissa että kehäteiden varsilla. Viime vuosina työpaikat kantakaupungissa ovat lisääntyneet huonosta taloustilanteesta huolimatta, vaikka autoilua on kuulemma koko ajan "haitattu" ja niin pois päin. Tämäkin sinulle on selitetty noin miljoona kertaa.

Kuva

RV kirjoitti:Ullanlinnassa on vaan tällä hetkellä melko uneliaan tylsää.


Ullanlinnassa on hyvä asua ja se riittänee suurimmalle osalle asukkaista. Ja kyllähän siellä on jos jonkinmoista ravintolaa, teatteria ja antikvariaattia. Alue on toki aina ollut ns. hienostoaluetta, joten se ei ole baareistaan tunnettu, mutta ei kaikkien paikkojen tarvitsekaan olla. Neliöhinnoista päätellen ullanlinnoja halutaan lisää, kun taas itä-pasiloita ei.

RV kirjoitti:Kehitetään Helsingin keskustaa sitten tähän suuntaan ja rakennetaan ne kaksi pääväylää jotka kantakaupunkiin päättyy (Länsiväylä ja Itäväylä) kiertämään Hakamäentielle


Hienoa, tehdään ihmeessä noin. Josko nyt vihdoin loppuisi se fantasiointi 12-kaistaisesta moottoriteistä Esplanadin tilalla?

RV kirjoitti:Vaihtoehto b) on palauttaa ennen 1946 vallinneet kunnanrajat niin että vielä saadaan Pasilakin itsenäiseksi ja jätetään Helsingin keskusta vain sitä niin hyvin tunteville kehitettäväksi. Jälki lienee South Bronx in the 80's-tyylistä 30 vuoden päästä...


Jos vuoden 1946 rajat palautettaisiin, Helsinki olisi seudun rikkain kunta. Helsingin köyhin väestö asuu niissä fanittamissasi betonilähiöissä. Miksiköhän?

RV kirjoitti:sekovene Keskustassa tulisi olla lähinnä toimistoja ja kalliita näköala-asuntoja sekä viihdettä. Massiivista=brutaalia... Juup, on se Manhattan brutaali mesta, hyi. Itse haluan asua vanhempana omakotitalossa, mutta en haluakaan asua keskustassa. Niille jotka haluavat toki tulee olla tarjolla näitä näköala-asuntoja jne.


Ai nyt alkoi taas tämä.

Onko sitten niin, että pienimittakaavaista korttelikaupunkia ei saa rakentaa mihinkään, koska sinä et tykkää siitä? Entä kuka helvetti on päättänyt, että "keskustassa tulisi olla lähinnä toimistoja ja kalliita näköala-asuntoja sekä viihdettä"? Sekin on kiva kuulla, että sinä et halua asua keskustassa, mutta haluat kuitenkin päättää, millainen keskustan tulee olla. Saanko muuten tulla kalustamaan sinun kämppäsi? En halua asua siellä, mutta haluan päättää, miten se on kalustettu.

Mitä Manhattaniin tulee, sekin on yleisilmeeltään lopulta aika pienimittakaavainen. Talojen mediaanikorkeus lienee jotain 5 kerrosta ja kadut ovat yleisesti ottaen järkevän levyisiä. Liikkuminen tapahtuu pääasiassa kävellen ja joukkoliikenteellä. Ero tavallisen jenkkikaupungin keskustaan on päivänselvä.

RV kirjoitti:Tukholman siltoihin suosittelen tutustumaan. Ei suotta Pohjolan Venetsiaksi kutsuta.


On siltoja ja sitten on siltoja. Sinähän fanitat käsittääkseni Centralbrota, joka on useimpien tukholmalaistenkin mielestä hirvittävä ympäristörikos. Nähtävyytenä se on kiehtova, mutta lähinnä surullisessa mielessä. Muutenhan Tukholmassa on paljon hienoja siltoja.
Ville, Samppa tykkäsi tästä
#81689
RV kirjoitti:Vaihtoehto b) on palauttaa ennen 1946 vallinneet kunnanrajat niin että vielä saadaan Pasilakin itsenäiseksi ja jätetään Helsingin keskusta vain sitä niin hyvin tunteville kehitettäväksi. Jälki lienee South Bronx in the 80's-tyylistä 30 vuoden päästä...
Miksi suotta jäädä vuoden 1946 tilanteen vangiksi? Helsingin seudun kuntakarttaa voisi ilman muuta rukata sellaiseksi noin 40 000 asukkaan kuntien tilkkutäkiksi. Tuonkokoiset kunnat ovat riittävän isoja tuottamaan kaikki kunnallispalvelut tehokkaasti mutta mittakaava on vielä niin inhimillinen että kunnallisdemokratia pysyy lähellä asukasta. Lisää Keravaa Helsinkiin.

Tämähän myös muuttaisi seudullista liikennefilosofiaa aika lailla. Maantieteellisesti pienen kunnan kannattaa miettiä tarkkaan ja hartaasti, miten saada eniten arvokkainta kiinteistökehitystä juuri omien kunnanrajojensa sisälle. Siinä ei jää paljoa maapinta-alaa liikennehimmelien maalailulle. Tilatehokkaat, halvat ratkaisut voittavat.
#81690
"Joku porvoolainen"? Taidat aliarvioida hieman Porvoon prosentteja työpaikkasukuloinnista Helsinkiin.

Ja, kiteytettäköön asia näin: Kalliossa on mahtavaa viettää ilta, mutta krapulan kärsin mieluiten Porvoon seudun mailla.
#81697
RV kirjoitti:"Joku porvoolainen"? Taidat aliarvioida hieman Porvoon prosentteja työpaikkasukuloinnista Helsinkiin.

Ja, kiteytettäköön asia näin: Kalliossa on mahtavaa viettää ilta, mutta krapulan kärsin mieluiten Porvoon seudun mailla.


Noh, porvoolaisista merkittävä osuus voi käydä töissä Helsingissä, mutta Helsingin mittakaavassa osuus on häviävän pieni. Porvoon työssäkäyvistä 16.4 % pendelöi Helsinkiin, mikä tarkoittaa noin 3 600 ihmistä. Tämä on alle sadasosa Helsingin työpaikoista.*
Käytännössä pendelöinti muista Helsingin seudun kunnista kuin Espoosta ja Vantaalta Helsinkiin on määriltään hyvinkin vähäpätöistä (kunnat ovat asukasluvuiltaan pienehköjä eikä Helsinkiin pendelöijien osuus työllisistä ole edes Tuusulan kaltaisista puhtaista nukkumalähiöistä kuin luokkaa 25-30%. Määrät tuntuvat varmasti Tuusulanväylän ym. aamuruuhkissa suurilta, mutta se kertoo vain ja ainoastaan yksityisautoilun ja kehyskunta-keskus -pendelöinnin tehottomuudesta. Pendelöinti vaikka mistä asti on jatkossakin sallittua, mutta turha Helsinkiä on sen varaan suunnitella tai rakentaa.

Ja mukavaa, että kannat rahasi helsinkiläisille ravintolayrittäjille. Tee näin jatkossakin! Helsingissä on hieno ja kehittyvä ravintolakulttuuri, eikä uuden urbanismin nousu ja tiheän kaupungin kasvaminen tule tekemään sille ainakaan hallaa.

*) Tarkistin tilastoista, ja porvoolaisten osuus Helsingissä työssäkäyvistä on 0,7%. Eli huomattavasti alle sadasosa. Jos kaikki porvoolaiset Helsingissä työskentelevät olisivat töissä kantakaupungissa, olisi osuus kantakaupungin työpaikoista 1,5 % (laskettu sekoveneen diagrammin mukaan, kantakaupungissa työpaikkoja n. 230 000).
#81725
RV kirjoitti:"Joku porvoolainen"? Taidat aliarvioida hieman Porvoon prosentteja työpaikkasukuloinnista Helsinkiin.


Ks. nimimerkki stadin viesti. Ja vaikka Helsingissä kävisi töissä 50 000 porvoolaista, ei Helsinki siitä juuri mitään tienaisi. Se tuntuu olevan sinulle jotenkin vaikeaa ymmärtää.
#88650
Kun kuntavaalit ovat sopivasti takana, Helsingin ympäristölautakunta on kaivanut esiin vähän yli vuoden ikäisen ehdotuksen ruuhkamaksuista kaupungin sisääntuloväylillä ja kehillä. Kovin syvältä ei varmaan tarvinnut kaivaa. Asia on esillä tiistaina lautakunnan kokouksessa muodossa "Aloite valtiolle lakimuutoksen puolesta, joka sallisi alueellisten ruuhkamaksujen tuoton kohdentamisen ko. alueelle". Päätösehdotuksen ydinkohta on tämä:

Seudullinen hyväksyttävyys edellyttää ehdottomasti, että tiemaksun tuotot korvamerkitään käytettäväksi seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Myös HLJ 2015 –strategia perustui siihen, että ajoneuvoliikenteen hinnoittelua hyödynnetään liikennejärjestelmän toimivuuden varmistamisessa ja hinnoittelusta saatavat tuotot kohdistetaan Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Hinnoittelulla on tärkeä rooli liikennejärjestelmän rahoituslähteenä.


Tämän selvemmin ei oteta kantaa siihen, mitä tuo käytännössä voisi tarkoittaa. Onko esim. keskustatunnelin rahoitus hyvä kohde? HSL:n aktiivisuus hankkeen parissa viittaa siihen, että tästä toivotaan uutta rahoituslähdettä joukkoliikenteen kehittämiseen.

Muistin virkistämiseksi aikaisempi ehdotus, jota on ehkä tarkoitus käyttää edelleen valmistelujen pohjana:

Kuva

Kuten muutamat tiedotusvälineet ovat jo ehtineet kertoa, ehdotus tarkoittaisi keskimäärin 340 euron lisälaskua vuodessa työmatka-autoilijoille. Tämä luku on kuitenkin jokseenkin hämäävä, sillä siinä ovat mukana myös nollan lisäeuron autoilijat, jotka pysyvät yhden alueen sisällä. Tavanomainen työmatka esim. Haukilahdesta Helsingin keskustaan (tai vain Lauttasaareen) maksaisi vuodessa 740 euroa lisää. Kahden viivan ylitys samalla suunnalla (esim. Soukka - keskusta) tietäisi noin 1300 euron lisälaskua vuodessa.

Vaille mitään huomiota on jäänyt se, ettei lisälaskutus koske ainoastaan työmatkaliikennettä vaan myös kaikkea muuta arkipäivinä tapahtuvaa autoilua, kuten muksujen kuljettamista päivähoitoon tai kouluun.
#88651
Suapi nähdä miten Vapaavuoren pormestarius vaikuttaa asian etenemiseen. Takavuosina mm. asuntoministerinä ollessaan hän piti jonkunlaisten ruuhkamaksujen tulemista "selvänä", tämän kevään kampanjan kampanjan aikana oli maksuja vastaan, arvattavista syistä.
#88681
Eilisessä ympäristölautakunnan kokouksessa ruuhkamaksualoite valtiolle lakimuutoksen puolesta jätettiin pöydälle. Näin kertoo lautakunnan julkaisema päätöstiedote. Tässä ei kuitenkaan ole kaikki.

Helsingin Uutiset tietää kertoa, että kohualoite vedettiin pois lautakunnan asialistalta, kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki oli ottanut vahvasti kantaa asiaan ja ilmoittanut lautakunnan ylittäneen valtuutensa. Kaupungin sääntöjen mukaan ehdotukset valtiolle tekee kaupunginhallitus, jos tekee.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/517002-nain-ymparistojohtaja-selittaa-omituista-ruuhkamaksukaannetta-emme-halua-arsyttaa
tekijänä Kazaam
#89140
HS.fi 28.5.2017 kirjoitti:
Vantaan tiukka pysäköinti­linjaus suututti Kivistön asukkaat – kaupungille 1 200 ihmisen vetoomus paikka­pulasta

Kivistö on yksi niistä alueista, missä Vantaa on tiukentanut pysäköintinormia. 130:tä neliötä kohden riittää yksi pysäköintipaikka.

Vantaan Kivistön uuden asuinalueen asukkaat ovat kyllästyneet pysäköintiongelmiin. Pitkin talvea Kivistön alueen Facebook-ryhmässä ihmiset ovat valitelleet joko autopaikkojen pulaa tai pysäköintisakkoja, joita he ovat saaneet, kun asianmukaista paikkaa ei ole löytynyt.

Perjantaina alueaktiivit Eija Liinakoski ja Antti Lihavainen luovuttivat 1 215 ihmisen allekirjoittaman vetoomuksen parkkitilanteen parantamisesta.

”Kivistöstä on rakennettu vasta murto-osa, eikä alueella ole juuri palveluita. Ihmiset joutuvat autoilemaan kauppoihin ja asiointikäynneille vielä pitkään. Ei junalla pääse joka paikkaan”, Liinakoski sanoo.

Kehäradan Kivistön aseman tuntumaan on tulossa asuntoja noin 30 000 ihmiselle. Nyt alueella asuu noin 3 000 asukasta.

Kivistö on yksi niistä alueista, joiden kaavoitusta kaupungin tiukennettu pysäköintinormi määrittää.

Vantaalla on vuoden 2018 loppuun saakka kokeilu, jossa raideliikenteeseen tukeutuvilla keskusta-alueilla kaavoitetaan vähintään yksi autopaikka 130:tä kerrosneliömetriä kohden. Linjaus koskee kerrostaloalueita, jotka ovat noin kilometrin säteellä asemista ja joissa on hyvät palvelut.

Alueelle muuttaneille tieto kokeilusta tuli yllätyksenä. Liinakosken mukaan ihmiset ovat olleet vihaisia.

”Sehän ei ole edes yksi autopaikka asuntoa kohden”, Liinakoski laskee. Hän on huolissaan myös siitä, miten Kivistöön sijoittuneet yritykset pärjäävät, kun asiakaspaikoista on pulaa.

Kaupunki on seurannut autopaikkatilannetta Kivistössä, ja havainnot ovat ristiriitaiset. Joissain kortteleissa omaa autopaikkaa jonotetaan, eräissä kortteleissa autopaikkoja on myymättä.

”Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa”, sanoo alueen liikenneinsinööri Susanna Koponen.

Myös pysäköintijärjestelyjen opasteissa on ristiriitaisuuksia, joita asukkaat ovat pyytäneet korjattaviksi. Suunnittelijat ovat luvanneet kiertää maastossa katsomassa nykytilannetta.

Kivistön kaavoitus on vielä kesken. Rakentaminen on keskittynyt aseman pohjoispuolelle, ja laajat alueet Kivistön aseman eteläpuolella ovat vielä ilman asemakaavaa.
#89141
^Ihmisten tyhmyydellä ei ole kyllä mitään rajaa. Ei oteta mitään selvää mihin muutetaan ja sitten alkaa kauhea poru. Mutta ikävän suuri osa haluaa asua autokaupungissa :/
#89142
Tämä on taas yksi esimerkki, minkä vuoksi taloyhtiö/tonttikohtaisesta pysäköinnistä pitäisi luopua ja tehdä keskitettyjä ratkaisuja. Nyt on osa taloyhtiölaitoksista vajaakäytöllä ja osa täynnä, ja toisaalta alueen vaiheittaisesta rakentamisesta johtuvaan tarpeiden muutoksiin ei voida vastata mitenkään. Keskitetyllä pysäköintitaloratkaisulla voisi hyvin olla ylitarjontaa pysäköintipaikoista rakentamisvaiheen ajan (eli rakennetaan pysäköintipaikat ennen taloja), ja toisaalta kaikki paikat olisivat selkeästi kaikkien saatavilla, sen sijaan että pysäköinti on hajautettu erillisten taloyhtiöiden järjestelyjen viidakkoon.

Toki pysäköintitalot ovat rumia, mutta on ne myös helpompi tulevaisuudessa räjäyttää, jos MaaS järjestelmät tosissaan vähentävät autojen lukumäärää 80-90 % kuten joissakin simulaatioissa esitetään.
grendy, jfo, Clepe ja 1 muut tykkäsi tästä
#89143
arkkinikkari kirjoitti:Tämä on taas yksi esimerkki, minkä vuoksi taloyhtiö/tonttikohtaisesta pysäköinnistä pitäisi luopua ja tehdä keskitettyjä ratkaisuja.


Toinen johtopäätös olisi tehdä hajautettuja ratkaisuja ja luopua pysäköinnin rakentamissääntelystä kokonaan. Pysäköintinormi toisaalta vapauttaa rakennuttajan miettimästä kuinka paljon pysäköintiä oikeasti tarvittaisiin, mutta myös syö potentiaalisen pysäköintiyrittäjän markkinoita suurella määrällä kankeasti järjestettyä tonttipysäköintiä.

Eli ilman normia rakennuttaja joko vetää hyvän arvauksen sopivaan hintaan kaupaksi menevistä pysäköintipaikoista, tai jättää arvaamatta kokonaan ja nojaa jonkun muun järjestämään pysäköintiin. Parkkitalon voi rakentaa elementeistä nopeasti, joten etukenossa ei ole tarve mennä.
Clepe tykkäsi tästä
#89145
Jos nykyinen meininki ei tunnu hyvältä, tarjolla on sellainenkin vaihtoehto, että pysäköinti järjestetään perinteiseen tapaan katujen varsille. Tarjolla on huokeampaa asukaspysäköintiä ja kalliimpaa vieraspysäköintiä. Järjestelyä täydentävät firmojen pyörittämät pysäköintihallit maan alla. Koeteltu ja erinomaisen joustava ratkaisu. Testattu ja yhä käytössä mm. Helsingin keskustassa.
  • 1
  • 56
  • 57
  • 58
  • 59
  • 60