- 15.02.16 11:26
#80835
Ruuhkamaksu on teoriassa ihan hyvä idea, mutta niin paljon riipppuu kuitenkin käytännön toteutuksesta.
[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
""Sillalla et edes joudu näkemään koko autoja tai haistelemaan niiden pakokaasuja, sillä silta on suunnilteltu pelkästään kävelijöille, pyöräilijöille ja lähes äänettömille raitiovaunuille".Anna mun nauraa vai itkeä. Tuollainen on jo törkeää. Eli kaikki autoilevat asukkaat ovat B-luokan ihmisiä Uudessa Uljaassa Helsingissä, senhän nyt voi selvästi rivien välistä lukea. Minäpä rupean suunnittelemaan pois muuttoa tuolta ratikkaparatiisista. "Äänettömien" raitiovaunujen vieressä on kyllä tullut asuttua tuloksena poismuutto.
RV kirjoitti:Sellaisia, että palvelut käydään sitten hakemassa Kehä III:lta eikä tulla täyttämään Helsingin kaupungin kukkaroita haisevilla citymaastureilla.Helsingin kukkarot täyttyvät tehokkaammin ihmisillä, jotka asuvat, käyvät töissä ja ostavat palvelunsa Helsingistä. Katumaasturiväki kauempaa on aika marginaalista tähän verrattuna. Ihan kiva jos heitä tulee, mutta ei kannata kumarrella liikaa.
RV kirjoitti:Eli kaikki autoilevat asukkaat ovat B-luokan ihmisiä Uudessa Uljaassa Helsingissä, senhän nyt voi selvästi rivien välistä lukea.Onhan se karmea vääryys jos autoilua ei tällä kertaa helpotettukkaan. Jos autoilu on tällä kriteerillä B-luokkaa, mitä se tekee vaikkapa jalankulkijasta? Yksikään kehätieremppa ei edistä jalankulkijan helppoa kulkemista, vaan suorastaan haittaa sitä.
RV kirjoitti:sekovene ei ymmärrä miten tuollainen kysymys voi herättää intohimoja suuntaan ja toiseen?! Totta kai se herättää, jos päivittäin joutuu maksamaan siitä että Helsinkiin autoilee! Totta kai se herättää "intohimoja"!Sinähän aina manailet, että Helsingissä on kauheat ruuhkat ja nyyh voih. Olet ilmeisesti puhunut paskaa, kun ruuhkamaksut herättävät sinussa noin kiivasta vastustusta. Ja nyt tähän väliin voisit taas kertoa, kuinka hienosti Tukholmassa otetaan autoilu huomioon. Vaikka oikeasti siellä on kehätie paljon ruuhkaisempi ja kantakaupungissa tiemaksut.
RV kirjoitti:Sellaisia, että palvelut käydään sitten hakemassa Kehä III:lta eikä tulla täyttämään Helsingin kaupungin kukkaroita haisevilla citymaastureilla. Suomalainen ei vaan tuollaista niele.Keskustan "palveluja" ei nytkään pääsääntöisesti haeta autolla, vaan sitä varten on juuri ne automarketit. Muutenkin se, mistä ihmiset hakevat "palvelunsa", on seudun sisäistä nollasummapeliä eikä sen takia kannata bulevardisoida Kehä III:sta tai purkaa kantakaupunkia Smith-Polvisen motarisiltojen tieltä. Helsingin kantakaupungista ei saa hyvää autokaupunkia eikä Kehä III:sta saa hyvää kävely- ja joukkoliikennekaupunkia. Parempi vaan, että eri alueilla on erilaisia vahvuuksia.
Tande kirjoitti:Välillä kyllä tuntuu, että aika lyhytnäköisesti autoilun kuolemaa ollaan tiettyjen tahojen toimesta julistamassa. (Mieleen tulee 70-luvun öljykriisi ja silloinen äärivasemmisto) Viimeistään 2030-luvulla itsestään ohjautuvat sähköautot ovat arkipäivää.Minä en ole koskaan kuullut tuollaisia ennustuksia. Mihin ne edes perustuvat?
arkkinikkari kirjoitti:Olisit nyt voinut etsiä sen vähän vuotta 2013 uudemman selvityksen, jossa liikennettä tarkastellaan laajemmin, siis tämän: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-25.pdfNämä vaihtoehtoiset reitit ovat valitettavasti asuntokatuja useimmiten. Pääväylät on rakennettu välttämään suuret liikennemassat niillä. Totuus vain on, että Helsingissä on täysin toivottomia kadunpätkiä, kuten Helsinginkatu Mansku-Sturenkadun haara, Nordenskjöldinkatu, Lapinmäentie, Jätkäsaaren alue ja Pohjois-Esplanadi. Vaikka kuinka autovastainen edes (en syytä sinua autovastaiseksi, sanon näin yleisesti) olisi, ei voi kieltää, etteikö jossain kohti tarvittaisi ihan oikeasti lisää kapasiteettia.
Perusero on siinä, että ruuhkat eivät yksinkertaisesti lisäänny lineaarisesti kapasiteetin vähentyessä, vaan ihmiset ovat riittävän älykkäitä etsiäkseen vaihtoehtoisia ratkaisuja ruuhkassa seisomiselle.
arkkinikkari kirjoitti:Vaihtoehtoiset ratkaisut, ei reitit. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on esimerkiksi liukuva työaika, julkisten käyttö, etätyöt, työpaikan vaihtaminen, asuinpaikan vaihtaminen, polkupyörä, kävely...
Ja syytä ihan rauhassa autovastaiseksi, sitä minä olen. Henkilöautot ovat suurin yksittäinen syy siihen, miksi meillä on huonoa kaupunkiympäristöä ja osin huonoa arkkitehtuuriakin; henkilöautojen ehdoilla suunniteltaessa ei vain synny ihmisen kannalta hyvää ympäristöä. Henkilöautoilla on oma osin korvaamaton paikkansa liikenteessä, mutta tämä korvaamaton osuus on hyvin pieni, eikä sille tarvita tavallista katua enempää tilaa. Kaikki katua raskaammat ratkaisut ovat poliittisia valintoja henkilöautojen puolesta.
RV kirjoitti:Tällaisissa asioissa aatteellisuus ja ehdottomuus on jyrkkää miinusta.Aivan. Ja samaan aikaan kaikki autossa istuvat ihmiset ovat ehdottomasti autoilevia, kävi miten kävi.
Tottakai paremmat väylät parantavat olosuhteita kaikkien liikennemuotojen kannalta. RV kirjoitti:http://www.yleiskaava.fi/wp-content/upl ... rafica.pdfKyseessä tosiaan on yli 2 vuotta vanha raportti, joka ei liity mitenkään valtion ulostuloihin. Sinä olet itsekin linkannut sen tähän otsikkoon silloin, kun se oli uusi. Tutkimuksessa simuloitiin sisääntuloväyliä tilanteessa, jossa 45 % niiden kapasiteetista on otettu pois ja liikennemäärät pysyvät nykyisinä. Todellisuudessa bulevardisointi ei laske autoliikenteen kapasiteettia läheskään niin paljon, joten tutkimuksen arvo on siinä mielessä kyseenalainen. Sitähän voi itse kukin miettiä, syntyykö Tuusulanväylälle 6 kilometrin jonot siitä, jos ensimmäiset liikennevalot siirtyvät pari kilometria nykyistä kauemmas.
No niin. Helsingin kaupunki itse on päätynyt siihen, että "Bulevardien" välityskyvyn on oltava käytännössä vähintään 3+3 ("kolmannes enemmän"), eritasoratkaisuja on säilytettävä huomattavasti ja että aloitus"bulevardiksi" kaavailtu Hämeenlinnanväyläkin jouduttaisiin leventämään 3+3-kaistaiseksi (vähintään), sillä lähes jokainen valtakunnalliseen väylään kohdistuva kapasiteetin laskeminen yms hölmöily synnyttää 2-3-kilometrin jonot (vähintään). Kuka sitten haluaa sellaiseen liikennehelvettiin? What did I say! Lisäksi ilmeisesti valtion ärähdyksestä on otettu oppia ja todettu ettei Turunväylään/Lahdenväylään tulisi liemmin koskea Pasilanväylän vuoksi. Se siis toteutetaan, vaikka moni täällä on toivonnut että ei, Korppaan tunneli vieläpä kiireellisenä
RV kirjoitti:Minä puolustan autoilua, mutten ole joukkoliikennevastainen. Tällaisissa asioissa aatteellisuus ja ehdottomuus on jyrkkää miinusta.
RV kirjoitti:Muistaakseni joukkoliikenteen olosuhteet ovat Suomessa pääosin surkeat myös, eikä minulla ole yhtikäs mitään niiden parantamista vastaan, kunhan toimenpiteet tehdään kunnolla (lue: raskaasti ja raiteilla).Tällaisissa asioissa aattellisuus ja ehdottomuus on jyrkkää miinusta? Ok, olen samaa mieltä.
RV kirjoitti:Miksi ylipäätänsä keskittyä vastustamaan tiettyjen ihmisten liikkumisvalintoja sen sijaan, että edistää omiansa? Tämä on valtava ongelma Helsingin liikennesuunnittelussa. Keskitytään autoliikenteen vaikeuttamiseen, muttei tarjota hyvää, nopeaa joukkoliikennettä (siis liikennevaloista yms. häiriötekijöistä erossa olevia lähijunia ja metroa). Noh, jos taistelu järki vs. aate hävitään, voin aina muuttaa vaikkapa Madridiin.Tuo "vastustamisesta" ja "vaikeuttamisesta" valittaminen on täyttä paskaa. Tarkoitus lienee vetää marttyyrin viitta niskaan ja siirtää keskustelu pois itse asiasta. Helsingin seutuhan on täynnä aivan kelvollista autokaupunkia, jossa ei paljon tarvitse liikennevaloissa tai jonoissa seistä. Lisäksi Helsingissä on pieni kantakaupunki, jossa autoliikenteen kulkutapaosuus on noin 20 %, mutta jostain syystä se koetaan aivan valtavaksi ongelmaksi, joka pitäisi "korjata" rakentamalla koko paska täyteen moottoriteitä. Järki vs. aate tosiaan.
Autoilijoiden pitäisi Liberan mukaan pääkaupunkiseudulla maksaa liikkumisestaan ruuhka-aikoina.Kommenttipalstalla on jo hyvä itku: "lapsiperheet yhyhyy"
Maksuton tienkäyttö ruuhka-aikaan on ajatuspaja Liberan analyysin mukaan ”sietämätöntä yhteiskunnallista tuhlausta”. Autoilijoiden pitäisi Liberan mukaan maksaa liikkumisestaan enemmän. Näkemys on osa torstaina julkaistua kaupunkisuunnittelua käsittelevää analyysia, jonka ovat kirjoittaneet Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin erikoistutkija Tuukka Saarimaa. ”Mikään ei saa BMW-maasturilla ajelevaa omasta mielestään markkinataloushenkistä espoolaista raivostumaan yhtä paljon kuin se, että hänen pitäisi maksaa tien käyttämisestä. Ja kuitenkin on ilmiselvää, että asioiden antaminen ilmaiseksi on aivan yhtä tyhmää autoliikenteessä kuin muillakin markkinoilla”, kaksikko kirjoittaa. Kaksikko on tullut tunnetuksi kärjekkäästä Asiaton lehdistökatsaus -blogistaan. Libera puolestaan on poliittisesti oikealle kallistuva ajatuspaja.
Autoilun pitäisi analyysin mukaan ruuhka-aikoina olla maksullista, koska jokainen tielle tullut auto hidastaa kaikkien muiden matkantekoa. Jos tien käytöstä ei peritä maksua, autoilija ei välitä muille koituvasta haitasta vaan miettii vain itse saamaansa hyötyä. Analyysin mukaan tämän takia liian moni autoilija lähtee tielle. ”Autoja tulee tielle niin kauan, kunnes autolla kotiin kulkemisesta saatu hyöty ei enää korvaa ruuhkassa vietettyä aikaa”, analyysissa kirjoitetaan. Jotta ruuhkamaksujärjestelmä toimisi hyvin, maksujen erotus ruuhka-aikoina ja muulloin pitäisi olla riittävän suuri. Tienkäyttömaksujen ottamista käyttöön pohditaan paraikaa pääkaupunkiseudulla.
Helsingin seudun liikenne (HSL) julkaisi tuoreimman selvityksen aiheesta viikko sitten. Selvityksessä kaavaillaan, että työmatka-autoilija maksaisi Helsingin seudulla keskimäärin 340 euroa vuodessa. Ruuhkamaksut ovat käytössä esimerkiksi Tukholmassa. Maksut ovat olleet käytössä kymmenen vuotta, ja ne ovat vähentäneet autoilua noin viidenneksen. Mielipidetiedustelujen perusteella Tukholmassa 70 prosenttia kansalaisista on järjestelmään tyytyväisiä.
Analyysin mukaan myös pysäköinti on pääkaupunkiseudulla liian halpaa. ”Kaavoituksessa ja rakentamisen sääntelyssä pitäisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että pysäköintipaikoista hyötyvät maksavat niiden täyden kustannuksen. Toisin sanoen on huolehdittava siitä, että pysäköijät maksavat menetetyn rakentamisen kustannukset täysimääräisesti”, kaksikko kirjoittaa.
