Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä töntsö
#75016
Mietin että paljonkohan Tallinna-tunneli vaikuttaisi asiaan, mutta Virosta näyttääkin olevan aika heikot yhteydet eteenpäin. Noh, sijaintiin on paha vaikuttaa, aikamoinen pussinperähän tämä on :)
Avatar
tekijänä Klazu
#75017
Kuten itse artikkelissakin todetaan niin Itä-Eurooppa on raideliikenteen kehitysmaa. Rail Baltica olisi valtava edistysaskel pohjoisessa, sillä nyt kaikki raideyhteydet suuntaavat Venäjälle. Kyllä tunneli Suomenlahden alitse olisi Suomelle iso juttu, mutta kyse olisi vain Suomen edusta (se ajatus että pietarilaiset koukkaisivat Helsingin kautta on utopiaa), joten rahoituksen löytäminen voi olla hankalaa. En usko tunneliin seuraavan 25 vuoden aikana.
tekijänä hmikko
#75018
^^ Itse asiassa kartta lienee Tallinnan osalta vanhentunut, kun sikäläinen operaattori juuri lopetti viimeisetkin junayhteydet Venäjälle. Joku viikko sitten siis lopetettiin Moskovan-reitti, ja aiemmin oli loppunut Pietariin ajaminen. Virosta pääsee edelleen junalla ulkomaille Latviaan.

Omaan korvaani Venäjän-junien lopettaminen kuulosti uskomattomalta, kun Virossa asuu venäläisiä paljon, mutta ilmeisesti junat eivät olleet kilpailukykyisiä busseihin verrattuna, ja turismi on lähes lopahtanut viime aikojen tilanteen takia.
Avatar
tekijänä TurkuCubed
#101320
Pohjoismaihin jälleen uusi raitiotiekaupunki, kun Ruotsin Lundissa aukeaa viikonloppuna ratikan ensimmäinen vaihe. Lundissa asukkaita n. 90 000, mutta harmi että lähes 200 000 asukkaan Turku (+ Raisio ja Kaarina) on liian pieni ja kadut liian kapeita.
Kesäiset kuvat Lundin kaupungin facebook sivuilta napattuja.

Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
highrisejonne, Pyöröovi, Hipardus ja 1 muuta tykkää tästä
tekijänä hmikko
#101323
TurkuCubed kirjoitti: 12.12.20 17:13 Pohjoismaihin jälleen uusi raitiotiekaupunki, kun Ruotsin Lundissa aukeaa viikonloppuna ratikan ensimmäinen vaihe. Lundissa asukkaita n. 90 000, mutta harmi että lähes 200 000 asukkaan Turku (+ Raisio ja Kaarina) on liian pieni ja kadut liian kapeita.
Sattuu tuota Ruotsissakin. Malmön koko kaupunkiseudulla asukkaita on 750 000, Lund mukaan luettuna. Malmön keskustan osalta raitiotiepäätöstä ei ole saatu aikaan yrityksistä huolimatta. Malmön raitiotiet lakkautettiin samaan aikaan kuin Turun, ja sen jälkeen on avattu museolinja vuonna 1987. Skånen seutukunta yritti joitakin vuosia sitten saada aikaan päätöksen seudullisesta raitiotiejärjestelmästä, mutta siitä ei syntynyt yksimielisyyttä.
tekijänä pallo
#102214
Katselin tuossa urbanrailista Vancuverin julkisen liikenteen kehitystä ja näyttää siltä, että kaupungissa on melko hiljaista tällä osa-alueella verrattuna vaikkapa pohjois-Euroopan metropoleihin, kuten Kööpenhaminaan, Tukholmaan, Helsinkiin tai ihan jopa piskuiseen Tampereeseen. Yksi skytrain-linjan laajennus ja toinen suunnitelmissa ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa. Helsingissä jokaista raideliikennejärjestelmää laajennetaan parhaillaan ja pitkään tulevaisuudessakin. Rakennuksessa ovat paitsi metro- ja lähijuna, myös eri raitiovaunujärjestelmät monine täysin uusine linjoineen. Toivottavasti Vancuverkin pääsee kehitystasoltaan edes jotenkin mukaan Eurooppalaiseen kehitykseen, jotta päästäisiin sielläkin nauttimaan modernista kaupunkirakenteesta ja nykyaikaisesta verkostokaupungista. Vaikkakaan siltä ei kyllä näytä lähivuosi(kymmeni)nä.
apollonkatu tykkää tästä
tekijänä hmikko
#102217
Pikainen laskutoimitus raskasraideasemien ja matkustajien määrästä:

Helsingin metro 25 + HSL-lähiliikenteen junat 44 = 69 kpl, vuotuinen matkustajamäärä yht. 163 miljoonaa

Vancouver SkytTrain 53 + West Coast Express 8 = 61 kpl, vuotuinen matkustajamäärä yht. 163 miljoonaa

Matkustajamäärät ajalta ennen pandemiaa. Aikalailla samoihin tuo menee raskasraiteen osalta. Vancouverin metropolialueen asukasmäärä on n. kaksinkertainen Helsinkiin verrattuna. Helsingissä tietysti lisäksi kevytraide eli ratikat (matkustajia 57 miljoonaa vuodessa), joita Vancouverissa ei ole. Wikipedian mukaan semmoisia päätettiin olla rakentamatta viimeksi 2018.

Näissä tietysti pitäisi vertailla joukkoliikennejärjestelmän palvelutasoa kokonaisuutena, eikä sitä, ovatko renkaat kumia vai terästä. Siis esim. kuinka kaukana asukkaan kodista on lähin pysäkki on ja kuinka usein sieltä lähtee kulkine. Molemmilla metropolialueilla lienee heikon palvelun aluetta aika paljon verrattuna Keski-Euroopan hyviin esimerkkeihin.
tekijänä pallo
#102220
Helsingin ongelmaksi mainittakoon jästipäisyys rakentaa ei-eristettyä hidasraitiotietä. Monet pohjoiseen tai itään "niemeltä" suuntautuvat uudet linjat tulevat olemaan aivan äärimmäisen hitaita. Ei tee paljon mieli matkustaa jonnekin vihdintielle ratikalla kun jo meilahteen menee ruuhka-aikaan keskustasta se 30minuuttia. Tilaa ei ole, raiteilla on ruuhkaa niin ratikoista kuin autoistakin. Tunneli tai skytrain olisi käytännössä ainoa vaihtoehto. Malmin ratikat lienevät samassa tervassa, samoin kruunuvuorenranta. Jokerin kanssa voi käydä samoin mutta katsotaan nyt ensiksi kun siellä päästään vetämään ihan puhtaalle paperille. Lähijunat ja metrot toimivat erinomaisesti, kunhan ei ole häiriköivää porukkaa. Monet ratikkalinjat saisikin korvata näillä.
tekijänä hmikko
#102221
pallo kirjoitti: 26.04.21 16:15 Monet ratikkalinjat saisikin korvata näillä.
Nuo eivät ole mitenkään suoraan vaihtoehtoja toisilleen. Taasen kertausta virrestä numero kolme: tasoerotettu raskasraide maksaa 5 - 10 kertaa raitiotien verran, ja Helsingissä raskasraiteiden nopeus perustuu ensisijassa pitkään 1 - 1,5 km pysäkkiväliin. Matkustajista suuri osa tarvitsee jonkun muun kulkuvälineen viimeiselle kilometrille. Ts. metro menee kovaa, mutta jos et ole matkalla metroasemalle, niin perillä täytyy kävellä tai odottaa liityntäliikennettä, ja vaihtoon liittyy tasonvaihto. Metron tapauksessa se on enimmillään rullaportailua 25 metrin syvyydestä. Katutasossa liikkuva ratikka on tähän verrattuna eri asia.

Raitioteiden liikennöimisessä on Helsingissä edelleen aika paljon ns. helposti poimittavia hedelmiä. Eri asia sitten, poimitaanko niitä koskaan. Pysäkkiväli ja valoetuudet ovat pitkälti tasapainoilua eri liikennemuotojen välillä. Ratikat voidaan laittaa kulkemaan selvästi reippaammin, jos ollaan valmiita antamaan niille kunnon valoetuudet, tinkimään hankalista parkkipaikoista katujen varsilla, ja osin myös jalankulkijoiden mukavuudesta. Strategiapapereissa jalankulku on tiemmä merkitty ensisijaiseksi, ja sitä on tältä osin noudatettukin. Henkilöautoilun pitäisi olla viimesijaista, ja sitä taas ei ole noudatettu (eli ratikka edelleen odottelee väärin parkkeratun auton siirtämistä jne.).
Avatar
tekijänä Pyöröovi
#102224
Kuva
Jos olis tarpeeksi halua, raiteet voisi jopa aidata esim Göteborgin tapaan (tietty vois olla vähän tyylikkäämpi kuin jku verkkoaita).

Olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan hieman @pallon tavoin, että matka Vihdintieltä keskustaan on aivan mahdottoman pitkällinen ratikalla. Lukioaikana tuli oikeasti mentyä tuolla ja naurettavan usein ratikka hajosi kesken matkan, eikä kouluun päässyt ajoissa. Metro yksinkertaisesti kuljettaa paljon enemmän ihmisiä, paljon vauhdikkaammin ja paljon varmemmin. Mun kokemuksella rullaportailu metron tasolta liityntäliikenteeseen kestää jtn viisi minuuttia, ei se suhteessa koko matkaan ole mitään, jos metron matka-aika on helposti about puolet ratikan vastaavasta. Länsi-Helsingin metrohaara olisi kunnon piriste koko Helsingin taloudelle, sillä sieltä löytyy paljon varakkaita valmiina luopumaan autoilusta tilaisuuden tullen ja myös paljon mahdollisuuksia tiivistää pysäkkien ympärille.
  • 1
  • 17
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21