Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#59658
Aamulehden Morossa oli juttua paisuvasta polkupyöräongelmasta Tampereen rautatieasemalla. Pyöräparkit ovat aivan liian pieniä pyörämäärään nähden. Pyöräparkkirobotti voisiolla yksi keino ongelmaan.

Moro kirjoitti:Tässäkö ratkaisu Tampereen pyöräparkkien ahtauteen? Pysäköintirobotti Japanista!

Tampereen rautatieaseman lähistön pyöräpysäköintiongelmat saattaa tulevaisuudessa ratkaista pyöräpysäköintiautomaatti. Automaatissa pyörän ottaa vastaan robotti, joka kuljettaa fillarin säilöön. Se voi sijaita jopa maan alla. Pyöräilijä saa pysäköintilapun, jota vastaan robotti palauttaa pyörän.

Automaatteja on käytössä maailmalla ainakin Japanissa. Automaatista on keskusteltu kaupungin liikennesuunnittelussa, jossa on pohdittu ratkaisuja Tampereen pyöräpysäköinnin ongelmiin.

– Aseman alueella on monta hanketta käynnissä: aseman seudun kehityshanke, Rongankadun alikulkujärjestelyt, Ratapihankatu, Kansi ja Keskusareena. Pyöräpysäköinnin kehittäminen on mukana kaikissa näissä. Rautatieaseman kohta vaatii hyvin tehokkaan pyöräpysäköintilaitoksen. Sen rakentaminen on yhtenä tavoitteena alueen kehittämisessä, liikenneinsinööri Timo Seimelä kaupungilta kertoo.

Tehokas ratkaisu

Seimelän mukaan ideoita mahdollisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen haetaan maailmalta. Robottiautomaatin hyöty on tehokkuus: se vie vähiten tilaa, koska pyörien väleihin ei tarvita kulkukäytäviä ihmisille. Robotin kidassa pyörät ovat myös turvassa voroilta.
[video]http://www.youtube.com/watch?v=TAOLYhPZdZE&feature=player_embedded[/video]

Toinen vaihtoehto pysäköintipulmien ratkaisuun voi olla tehokas pysäköintilaitos, jossa voisi olla pyörätelineet kahdessa tasossa. Sellaisia on esimerkiksi Kööpenhaminassa. Laitos voisi olla valvottu, ja sinne voisi yhdistää pyörävuokraus- ja huoltotoimintaa.
[video]http://www.youtube.com/watch?v=-p4inA8a984&feature=player_embedded[/video]

Ilmeisesti maksullista

Todennäköisesti ajokin jättäminen pyöräpysäköintilaitokseen olisi maksullista.

– Tai sitten se edellyttäisi jotakin tahoa, joka olisi valmis rahoittamaan toimintaa, Seimelä pohtii.

Pyöräpysäköintilaitoksen ideoinnin taustalla on se tosiasia, että Tampereen keskustassa on liian vähän pyöräpaikkoja. Kaupungin tänä vuonna teettämän selvityksen mukaan pyöräilijät kokevat, että keskustassa on liian vähän tai ei lainkaan pyöräpysäköintipaikkoja. Kaupunki tilasi tutkimuksen Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimuskeskuksesta. Pahin pyörärysä on rautatieasema, jonka alueella fillareiden pysäköinti koetaan huonosti järjestetyksi, alimitoitetuksi ja epäselväksi. Timo Seimelä ei vielä anna aikataulua rautatieaseman pyörärysän raivaamiselle.

– Puhutaan vuosista. Valitettavasti suurimmat ongelmat ovat aseman seudulla, ja ratkaisuissa joudutaan odottamaan sitä, mitä alueella kokonaisuudessaan tapahtuu, hän toteaa.

Aino Heikkonen

Moro, Siperia


Kuva

Kuva
Kuvat: moro.aamulehti.fi/

http://moro.aamulehti.fi/2013/09/12/tassako-ratkaisu-tampereen-pyoraparkkien-ahtauteen-parkkirobotti-japanista/
#62025
^Kallista tuollainen robottiratkaisu, eikä kauhean käteväkään. Pyörähän on juuri siitä näppärä vekotin, että sen voi jättää melkein mihin vaan kun hilpasee asioille.

Helsingissä pyöräilyn suosio kasvaa rymisten.
Keskustaan tuli vuodessa viidennes lisää pyöräilijöitä

Pyöräilijöiden määrä on kasvanut nopeasti Helsingin kantakaupungissa.

Baanan ja Lauttasaaren sillan konemittauspisteet laskivat touko–syyskuussa 20 prosenttia enemmän pyöräilijöitä kuin samaan aikaan viime vuonna.

Eläintarhanlahdella ja Eteläesplanadilla kasvua oli kuusi prosenttia.

"Tulokset eivät ole sinänsä yllätys. Kaduilla liikkuessa on näkynyt, että pyöräilijöitä on tosi paljon", sanoo liikennetutkija Tuija Hellman Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

"Voi olettaa, että kasvu jatkuu."

Kuva
http://www.hs.fi/kaupunki/Keskustaan+tuli+vuodessa+viidennes+lis%C3%A4%C3%A4+py%C3%B6r%C3%A4ilij%C3%B6it%C3%A4/a1383131647940
#62115
Kävin elokuussa larussa myymässä rakkaan maastopyöräni uuteen kotiin ja siinä pyörän nykyistä omistajaa testilenkiltä odotellessa tuli seurattua larun sillan liikennettä. Ja kyllähän sen huomasi että fillarointi on kovassa nosteessa, pyöräilijöitä kulki molempiin suuntiin huomattavia määriä vaikka kello oli jo kuusi arki-iltana.

Tulin oikein kateelliseksi siitä ettei Tampereella ole samankaltaista pistettä fillariliikenteelle, jossa oikeasti näkisi kuinka paljon pyöräilijöitä todellisuudessa nykyäään liikkuu.
tekijänä pint
#64795
Oulu mainostaa itsään pyöräilykaupunkina, varsinkin talvi-sellaisena. Siltikään tämä ei juuri näy talvikunnossapidossa, saatika olosuhteiden parantamisena muutenkaan. Oulun panostus julkiselle liikenteelle tulee ensi kesän jälkeen putoamaan, eli reittien määrä pienenee sekä vuorovälit kasvavat. Tänä talvena on säästetty myös pyöräteiden kunnossapidossa, väittäisin...

Toivottavasti edes kallioparkin johdosta vapautuva tila maan päällä otetaan kevyen liikenteen käyttöön (pyöräreitti keskustan läpi, pyöräparkkeja, yms.) Siihen voi yrittä vaikuttaa allekirjoittamalla ao. adressi: http://pyoraoulu.fi/sivut/keskustan-pyorailysuunnitelma?resetfilters=0&clearordering=0&clearfilters=0

Lisäksi kaikki Oulun talvipyöräilijät tai sellaista suunnittelevat voivat huomenna pe 14.2 osallistua kansainväliseen "Talvipyöräile Töihin" -päivään ja haastaa muut maailman talvipyöräilykaupungit. Ehkä sillä Oulu saa sellaista huomiota, että kaupungin on pakko parantaa otettaan. Kalevan uutinen aiheesta: http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulu-haastaa-winnipegin-maailman-kovimpana-talvipyorailykaupunkina/656143/
#67315
http://otsokivekas.fi/2014/05/miksi-hameentielle-tarvitaan-pyoratiet/
Kuva
Me äänioikeutetut helsinkiläiset esitämme, että Hämeentie on muutettava joukkoliikennekaduksi ja sen varteen rakennetaan pyörätiet Sörnäisten ja Hakaniemen väliselle osuudelle.

Hämeentie on joukkoliikenteen tärkeimpiä katuja Helsingissä. Samalla se on kuitenkin merkittävimpiä puutteita pyörätieverkossa. Jos autoliikenne kadulla rauhoittuisi, Hämeentie voisi olla Kallion elävä pääkatu. Bussien ja ratikoiden matkustajat, pyöräilijät ja Kallion asukkaat sekä Hämeentien yritykset hyötyisivät muutoksesta merkittävästi.

Autoliikenteen kannalta Hämeentie sen sijaan on toissijainen väylä, ja pääreitti kulkee jo nyt Sörnäisten rantatietä. Autoliikenteelle aiheutuisi näin ollen muutoksista vain vähäistä haittaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto tekee parhaillaan suunnitelmia Hämeentien joukkoliikennekadusta ja pyöräteistä. Hämeentien muuttaminen joukkoliikennekaduksi ja pyörätiet on toteutettava näiden suunnitelmien pohjalta mahdollisimman pian.

Kuntalaisaloitteen voi allekirjoittaa täällä:
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/777
#68488
Baanan laajennussuunnitelmia.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Paatos/2014/Ksv_2014-06-10_Kslk_18_Pk/0C65A149-CBA0-4EEB-88BE-2200233A4DDC/Liite.pdf
Pyörätien vetäminen Linnunlaulun kohdalla rautatien tasoon on järkevä idea, mutta Linnunlaulun kallion räjäyttäminen 7 metrin verran tullee nostattamaan jonkin verran vastustusta. Museovirastoa myöten. Tunneliakin mietitään.
#68657
Turun kauppatorin viereen Kauppiaskadulle, Yliopistonkadun ja Eerikinkadun välille, rakennetaan nopealla aikataululla pyöräkaistat molemmille puolille. Homma on jo aloitettu ja työ sujuu kuin lennossa, valmista pitäisi olla tulevana perjantaina!!

Kauppiaskadun pyörätien kurvi saattaa yllättää

Kuva
Kirjastosillan ja Kauppatorin pyöräyhteyden rakentaminen muuttaa melkoisesti Kauppiaskadun liikennejärjestelyjä Turussa. Kauppiaskatu muuttuu Eerikinkadun ja Linnankadun väliseltä osuudelta kaksisuuntaiseksi. Lisää opettelemista tuo uuden pyörätien mutka. Punaisella asfaltilla pian päällystettävä pyöräkaista taittuu Eerikinkadun ja Kauppiaskadun risteyksessä voimakkaasti kohti risteyksen keskustaa. Turun liikenneinsinöörin Jaana Mäkisen mukaan se toimii kuin kutsuna Kirjastosillan suunnasta tuleville pyöräilijöille.
– Linnankadun suunnasta risteykseen tulevat autot joutuvat kääntymään oikealle, koska muualle he eivät voi ajaa. Suoraan ajavien pyöräilijöiden pitää ryhmittyä ajokaistan vasempaan reunaan, jotta eivät ole kääntyvien autojen tiellä. Uskon, että pyöräilijöillä on tarvittavaa pelisilmää ja he osaavat ryhmittyä risteyksessä oikein, Mäkinen pohtii.

Kirjastosillan ja kauppatorin välinen pyöräyhteys valmistuu elokuun puoliväliin mennessä.
Pyöräkaistoja rakennetaan vain Yliopistonkadun ja Eerikinkadun väliselle osuudelle. Muualla pyöräilijät kulkevat muun liikenteen seassa.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/657806 ... a+yllattaa

Kuten uutispätkästä käy selville, nyt yksisuuntainen osuus Kauppiaskadusta kaksisuuntaistetaan ja Kirjastosillalta avautuu suora yhteys kauppatorille.

En malta tässä olla toteamatta että kaikki nämä katujärjestelyt sekä myös Rettigin rinteen muutostyöt johtuvat uuden kevyen liikenteen sillan, Kirjastosillan, sijoittamisesta nykyiseen kohtaan. Kirjastosillan kustannukset ovat siis eri asia kuin pelkkä sillan hinta! Rettigin rinteestä tulee erittäin sofistikoitunut ja hieno leveine portaineen, joten ei paha sanottavaa tästä kuitenkaan. Puhdasta kaupunkikuvan hyvää kehitystä tässä tilanteessa!
#68905
Kaupunkifillari-blogin pitkä teksti Helsingin kaupungin rakentamispalvelun ja rakennusviraston toimintakulttuurista: Stara ja HKR – Hall of Fail. Pyöräväylien osalta suunnitelmia ja lakeja noudatetaan jos huvittaa, ja jos tuli rakennettua toisin kuin suunnitelmassa on piirretty, niin suunnitelman voi aina muuttaa jälkikäteen ja hyväksyttää lautakunnalla. Menee läpi viimeistään toisella yrittämällä. Virastojen asenne on vuosikymmenten pyöräilynedistämispuheiden jälkeen edelleen hyvin selvästi se, että pyöräilijöiden (kommenteissa kaupungin työntekijän mukaan "tyttöjen ja poikien") ei minnekään tarvisekaan päästä.

No, Turussa taidetaan olla tässä lajissa edelleen eri tasolla. Viittaan usein kiroamaani nupukiveyksellä päällystettyyn uudehkoon pyöräkaistaan.
#68909
hmikko kirjoitti:No, Turussa taidetaan olla tässä lajissa edelleen eri tasolla. Viittaan usein kiroamaani nupukiveyksellä päällystettyyn uudehkoon pyöräkaistaan.


Turussa sentään tehdään pyöräkaistoja, eikä vaan kyltitetä jalkakäytäviä kaksisuuntaisiksi pyöräteiksi niin kuin lähes tulkoon kaikkialla muualla maassa toimitaan.
#68913
slette kirjoitti:
hmikko kirjoitti:No, Turussa taidetaan olla tässä lajissa edelleen eri tasolla. Viittaan usein kiroamaani nupukiveyksellä päällystettyyn uudehkoon pyöräkaistaan.


Turussa sentään tehdään pyöräkaistoja, eikä vaan kyltitetä jalkakäytäviä kaksisuuntaisiksi pyöräteiksi niin kuin lähes tulkoon kaikkialla muualla maassa toimitaan.

Turussa on viime aikoina panostettu selvästi enemmän pyöriin kuin ennen, syynä tietenkin tyrmäävä arvostelu kaupungille mitääntekemättömyydestä asiassa. Ehkä myös jalkakäytäväpyöräilyn käsiin räjähtäminen. Porukat ajelevat jalkakäytävillä sivukaduillakin vaikka autoja ei näy missään ja katu on hyvässä asfaltissa!? :roll:

Akatemiankadun nupukivipyöräkaista josta hmikko aikaisemmin mainitsi, oli melko typerää tyylittelyä Turun tuomiokirkon tuntumassa! Pyöräkaistan olisi erinomaisesti voinut rakentaa samanlaisista ristiinhakatuista kivistä joihin Vanhan Suurtorin mukulakivet nyt tämän kesän aikana vaihdettiin. Vanha Suurtori on nyt sileässä ja pyörätuolillakin vaivattomasti kuljettavassa kunnossa, jota se ei mukulakiviversiossa ollut, ikävä siellä oli kävelläkin.
#68914
Kevyen liikenteen eriarvoisuuden ainakin Turussa huomaa myös siitä, miten päällystevaurioihin suhtaudutaan.

Huonosti pohjustettuja pyöräteitä tuntuu olevan paljon ja sen myötä hirveitä routaheittoja ja painumia, mutta niitä ei korjata mitenkään edes valitusten myötä. Esim. yliopiston kampukselle johtava erittäin vilkas alikulku ja sen ympäristö on ollut ainakin 5 vuotta ainoastaan puoliksi kuljettavassa kunnossa, mutta mitään ei asialle ole tehty.
#68915
Ukilainen kirjoitti:Kevyen liikenteen eriarvoisuuden ainakin Turussa huomaa myös siitä, miten päällystevaurioihin suhtaudutaan.

Huonosti pohjustettuja pyöräteitä tuntuu olevan paljon ja sen myötä hirveitä routaheittoja ja painumia, mutta niitä ei korjata mitenkään edes valitusten myötä. Esim. yliopiston kampukselle johtava erittäin vilkas alikulku ja sen ympäristö on ollut ainakin 5 vuotta ainoastaan puoliksi kuljettavassa kunnossa, mutta mitään ei asialle ole tehty.

Kaikki rahat on tainneet upota ruutukaava-alueen pyöräkaistojen tekemiseen? Keskustan ulkopuolella ei paljoa ole rempattu välillä isojakin repeämiä.
#68916
Kantti kirjoitti:Ehkä myös jalkakäytäväpyöräilyn käsiin räjähtäminen. Porukat ajelevat jalkakäytävillä sivukaduillakin vaikka autoja ei näy missään ja katu on hyvässä asfaltissa!? :roll:


Itse ole pyöräillyt useimmissa Suomen kaupungeissa ja väittäisin, että Turussa jalkakäytäväpyöräily on ainakin toistaiseksi aika alhaisella tasolla. Varmaan johtunee siitä, ettei keskustan jalkakäytäviä ole juuri lähdetty kyltittämään satunnaisessa järjestyksessä pyöräteiksi, jolloin ihmisten tottumus ajoradalla ajoon on säilynyt ja eteneminen katuverkossa on loogista.

Vaikkapa Vaasassa taas varmaan 80-90 prosenttia pyöräilystä tapahtuu jalkakäytävillä niillä kaduilla, missä ei ole pyörätietä.
#72732
Pyöräilyn suosio kasvaa "räjähdysmäisesti" Helsingissä – näin pyöräilyreittejä ehostetaan
Helsinki laittaa lähivuosina pyöräteihin kymmeniä miljoonia

Pyöräilyn suosio on kasvanut viime vuosina Helsingissä. Helsinki on silti tuntuvasti Kööpenhaminan kaltaisia pyöräilykaupunkeja jäljessä.

Helsingissä pyörämatkojen osuus syysvuorokauden arkiliikenteessä oli vuonna 2011 noin 11 prosenttia. Samana vuonna Tanskan pääkaupungissa pyörällä tehtiin noin 35 prosenttia kaikista työ- ja koulumatkoista.

Myös Helsinki haluaa kasvattaa pyöräilyn osuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että pyöräilyyn käytetään entistä enemmän rahaa. Vielä viisi vuotta sitten pyöräilyyn panostettiin vain muutamalla miljoonalla, mutta tämän vuoden budjetista pyörähankkeisiin käytetään jo 10 miljoonaa euroa.

HS:n haastattelemat kaupunkipyöräilyn asiantuntijat uskovat panostusten myös lisäävän pyöräilijöiden määrää.

Helsingin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä helsinkiläiset kulkevat 15 prosenttia kaupungissa tehtävistä matkoista polkupyörällä. Onko tavoite realistinen?
"Olemme vielä aikataulussa. Pyöräily on suorastaan räjähdysmäisessä kasvussa. Jos tulee normaali kesä, teemme liikennemäärissä jälleen ennätyksiä", sanoo liikenneinsinööri Marek Salermo Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

"Tilanne on lupaava. Nyt tarvitaan sitä, että suunnitellut pyöräliikennehankkeet pysyisivät aikataulussa. Esimerkiksi Mechelininkadun uudet pyöräliikennejärjestelyt ovat olleet valitusten takia vastatuulessa."


Kuva

Miten pyöräilyn osuutta voitaisiin kasvattaa?
"Panostamalla infrapuoleen, tekemällä mahdollisimman turvallisia liikenneratkaisuja ja helpottamalla pyöräilyä myös talvella", sanoo Helsingin polkupyöräilijöiden järjestökoordinaattori Martti Tulenheimo.

"Talvipyöräily on lisääntynyt Helsingissä, eli täällä on enemmän ihmisiä, jotka eivät lopeta syksyllä vaan jatkavat sitä talvikauden yli. Ympärivuotinen kulkumuoto-osuus on nyt noin 11 prosentissa."

Helsinki on epäonnistunut aiemmissa yrityksissään kasvattaa pyöräilyn osuutta. Miksi pyrkimyksessä onnistuttaisiin nyt paremmin?
"Meillä on hyvin erilainen poliittinen tilanne kuin 15 vuotta sitten. Meillä on nyt hyvin selkeät pyöräilyn edistämisohjelmat, joissa on määritelty, mihin me pyrimme ja millä keinoin. Aiemmin kauas katsova suunnittelu on puuttunut", Salermo sanoo.

Helsinki pyrkii käyttämään lähivuosina pyöräteihin vuodessa 20 miljoonaa euroa, jolla saataisiin muun muassa uudet baanat sekä kantakaupungin pyöräverkko. Riittääkö politiikoilla halua antaa pyöräilyyn rahaa tässä taloustilanteessa?
"Se riippuu siitä, minkä rahojen kanssa me näemme pyöräilyrahojen kilpailevan. Yhtä ainoaa pyörätietä ei pidä rakentaa sosiaalisektorin kustannuksella, vaan rahat on otettava muista hankkeista. Pyöräilyyn sijoittaminen on kannattavaa, kun teemme hyviä suunnitelmia. Parhaimmillaan yksi sijoitettu euro voi tuottaa kahdeksan."

http://www.hs.fi/kaupunki/a1425298721041
  • 1
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8