Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.

Rautatietunneli Helsingistä Tallinnaan?

Joo!
88
80%
Ei!
22
20%
tekijänä kosmopoliitti
#14329
Kylläpäs tämä keinosaari on saanut skeptisen vastaanoton.

Mitä lentoliikenteeseen tulee, se tuskin tulee näillä näkymin loppumaan, vaikka öljyä ei maailmasta enää löytyisikään. Polttoaineita voidaan valmistaa synteettisesti, kysymys on tietysti vain hinnasta. Lentoliikenne tuottaa tällä hetkellä hiilidioksidipäästöistä noin kolme prosenttia, joten vaikka se lopetettaisiin kokonaan, ilmastonmuutos ei siihen jäisi.

Kuten toisaalla jo todettiinkin, ei ole mitään erityistä siihen, miksi saarella pitäisi pystyä ajamaan autolla. Kevyitä raideliikenneratkaisuja löytyy hurumykky, ja maaseuturetkiä varten auto voi olla mantereella parkkihallissa.

Saaren kiinnostavuus perustuu siihen, että tonttimaa on tällä hetkellä arvossaan. Korkealla tonttitehokkuudella kaavoitettuna tuo kahden neliökilometrin maapala saattaisi olla jopa 2 mrd euron arvoinen, jolloin se kattaisi huomattavan osan tunnelin rakennuskustannuksista.

Keinosaaria rakennetaan varsinkin Persianlahdella huimia määriä. Ennen kuin joku vetoaa ilmastoon, sanoisin, että Suomessa on keskimäärin mukavampi sää kuin noilla leveysasteillla. Täällä voi sentään kävellä ulkona kesät talvet, kun taas Arabiemiraattien kesä on todellinen pätsi.
tekijänä Arska
#14336
kosmopoliitti kirjoitti:Keinosaaria rakennetaan varsinkin Persianlahdella huimia määriä. Ennen kuin joku vetoaa ilmastoon, sanoisin, että Suomessa on keskimäärin mukavampi sää kuin noilla leveysasteillla. Täällä voi sentään kävellä ulkona kesät talvet, kun taas Arabiemiraattien kesä on todellinen pätsi.
No voi se talvella olla aika vilposta kun kylmä tuuli puhaltaa suoraan joka suunnasta.

Mutta siitäkin huolimatta, jos asiat hoidetaan hyvin uskon että saaren toteille riittäisi kysyntää ja tonteista saisi hyvän hinnan. Panostamalla arkkitehtuuriin saaresta voisi tulla hyvinkin suosittu matkailukohde.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#14337
kosmopoliitti kirjoitti:Mitä lentoliikenteeseen tulee, se tuskin tulee näillä näkymin loppumaan, vaikka öljyä ei maailmasta enää löytyisikään. Polttoaineita voidaan valmistaa synteettisesti, kysymys on tietysti vain hinnasta. Lentoliikenne tuottaa tällä hetkellä hiilidioksidipäästöistä noin kolme prosenttia, joten vaikka se lopetettaisiin kokonaan, ilmastonmuutos ei siihen jäisi.
Kunhan lentoliikenne liitetään tulevaisuudessa päästökauppaan ja polttoaineet kallistuvat, kuten kaikkialla on ennustettu, tulee rautatieliikenne ratkaisevasti lentoliikennettä halvemmaksi, siitä johtuu tämä lentomatkustajien siirtyminen kiskoille ja turismin oletettu suuntautuminen lähempänä sijaitseviin kohteisiin. Lentoliikenne ei tietenkään lopu mutta hyvin luultavasti vähenee paljon. Tämä tulee luonnollisesti suosimaan rautatieprojekteja, kuten Suomenlahden alittavaa tunnelihanketta.

Joidenkin arvioiden mukaan lentoliikenne tuottaa hiilidioksidia tuon esittämäsi kolmen prosentin sijaan kaksi, mutta se ei tee siitä ilmastonsuojelullisesti vähäpätöistä sillä yläilmakehässä tapahtuvia päästöjä pidetään tutkimusten mukaan huomattavasti maanpinnalla tapahtuvia päästöjä haitallisempina. Sitäpaitsi jokainen päästövähennysprosentti on erittäin vaikeaa saavuttaa käytännössä, joten lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla suht helposti korvattava lentoliikenne joutuu vähennysten kohteeksi ilman muuta.
tekijänä kosmopoliitti
#14338
Iggy.P kirjoitti: Kunhan lentoliikenne liitetään tulevaisuudessa päästökauppaan ja polttoaineet kallistuvat, kuten kaikkialla on ennustettu, tulee rautatieliikenne ratkaisevasti lentoliikennettä halvemmaksi, siitä johtuu tämä lentomatkustajien siirtyminen kiskoille ja turismin oletettu suuntautuminen lähempänä sijaitseviin kohteisiin. Lentoliikenne ei tietenkään lopu mutta hyvin luultavasti vähenee paljon. Tämä tulee luonnollisesti suosimaan rautatieprojekteja, kuten Suomenlahden alittavaa tunnelihanketta.

Joidenkin arvioiden mukaan lentoliikenne tuottaa hiilidioksidia tuon esittämäsi kolmen prosentin sijaan kaksi, mutta se ei tee siitä ilmastonsuojelullisesti vähäpätöistä sillä yläilmakehässä tapahtuvia päästöjä pidetään tutkimusten mukaan huomattavasti maanpinnalla tapahtuvia päästöjä haitallisempina. Sitäpaitsi jokainen päästövähennysprosentti on erittäin vaikeaa saavuttaa käytännössä, joten lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla suht helposti korvattava lentoliikenne joutuu vähennysten kohteeksi ilman muuta.
Meillä ei ole minkäänlaista erimielisyyttä siitä, että lyhyillä matkoilla (alle 600 kilometriä) lentomatkailu tulee varmaankin antamaan sijaa suurnopeusjunille, joskin on muistettava, että monin paikoin halpalentoyhtiöt ovat vielä lapsenkengissään. Toisaalta suurnopeusjunien vaatimat investoinnit ovat aika huimia, enkä usko, että velkaantuneet EU-maat ovat valmiita ottamaan loputtomasti velkaa rataverkkonsa kehittämiseen. Täytyisikin pohtia keinoja, jolla yksityistä rahaa saataisiin ratainvestointeihin. Se ei kyllä ole aivan ongelmatonta.

Paras tapa leikata hiilidioksidipäästöjä on liikenteen päästöjen vähentäminen siirtymällä vähitellen hybrideistä plug-in-sähköautoihin ja siitä edelleen polttokennojärjestelmiin. Polttoainepuolella olisi toivottavaa investoida erityisesti sellupohjaisiin alkoholeihin, joiden kohdalla Suomesta voisi tulla edelläkävijämaa.

Lentoyhtiöt kiinnittävät jatkuvasti enemmän huomiota polttoainekustannuksiin, joka on niille huomattava menoerä. Niinpä esimerkiksi Finnair vaihtoi juuri tilaamansa A340-koneet pienempipäästöisiin A330-koneisiin, seurauksena kymmenen prosentin vähennys polttoaineenkulutuksessa. Niinpä A330-kone kuluttaa 20 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin Finnairin MD-11 -koneet.

Kuten jo mainitsin, näillä öljyn hinnoilla synteettiset vaihtoehdot alkavat olla jo kiinnostavia, kunhan niiden kehitystyö saadaan vauhtiin ja päätökseen.
Avatar
tekijänä Clepe
#14390
Iggy.P kirjoitti:Mitä aikaisemmin ja rajummin lentoliikennettä aletaan verottaa päästöistä, sitä nopeammin rautatietunneli toteutuu. On väistämätöntä että liikenne tulee siirtymään ilmasta kiskoille, kyse on vain siitä meneekö siihen kymmenen vai kaksikymmentäkymmentä vuotta. Suomi ei voi millään jäädä lentoliikenteen varassa olevaksi saarekkeeksi muun euroopan ulkopuolelle, joten tunnelin rakentaminen on lähes väistämätöntä.
Täysin samaa mieltä. Ja täytyy myös muistaa että ellei suomalaiset tulevaisuudessa pääse matkustelemaan, ei voi myöskään olettaa että suomeen tulisi turisteja.

Yksi ongelma kauemmaksi eurooppaan matkustaessa tulee tosin olemaan eriävät raideleveydet. Mutta senkin voi ratkaista monella tavalla, ehkä järkevintä (muttei välttämättä investoinneiltaan välttämättä halvinta) olisi rakentaa tuplaraiteet Baltian läpi, Helsinkiin.

Juutinrauman sillan ansiosta Ruotsista on viime vuonna alettu tehdä charter-lomamatkoja Eurooppaan junalla, enimmäkseen Italian alpeille. Kyse ei siis ole mistään interrailaamisesta, vaan juna kulkee suoraan Malmöstä Eurooppaan.
tekijänä kosmopoliitti
#14397
Clepe kirjoitti:Täysin samaa mieltä. Ja täytyy myös muistaa että ellei suomalaiset tulevaisuudessa pääse matkustelemaan, ei voi myöskään olettaa että suomeen tulisi turisteja.
Tämä on kyllä aika ankea tulevaisuudenvisio, ja tuntuu yllättävältä hetkellä, jona lento-yhtiöt ostavat uusia koneita miljardien eurojen arvosta. Yhtenä motivaationa on tietysti polttoaineen korkea hinta. Mutta se on vain yksi ja melko pieni kuluerä lentoyhtiöille. Vaikka öljyn hinta kaksin- tai kolminkertaistuisi, se ei vaikuttaisi mainittavasti lentomatkailuun.

Öljyn hinnannousu on sinänsä mainio juttu, sillä he ohjaa markkinoita parempaan energiatehokkuuteen. Vaihtoehtoisten energiamuotojen tutkimukseen pannaan tällä hetkellä huimia rahasummia, mikä on vain hyvä asia.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#14407
kosmopoliitti kirjoitti:
Clepe kirjoitti:Täysin samaa mieltä. Ja täytyy myös muistaa että ellei suomalaiset tulevaisuudessa pääse matkustelemaan, ei voi myöskään olettaa että suomeen tulisi turisteja.
Tämä on kyllä aika ankea tulevaisuudenvisio, ja tuntuu yllättävältä hetkellä, jona lento-yhtiöt ostavat uusia koneita miljardien eurojen arvosta. Yhtenä motivaationa on tietysti polttoaineen korkea hinta. Mutta se on vain yksi ja melko pieni kuluerä lentoyhtiöille. Vaikka öljyn hinta kaksin- tai kolminkertaistuisi, se ei vaikuttaisi mainittavasti lentomatkailuun.

Öljyn hinnannousu on sinänsä mainio juttu, sillä he ohjaa markkinoita parempaan energiatehokkuuteen. Vaihtoehtoisten energiamuotojen tutkimukseen pannaan tällä hetkellä huimia rahasummia, mikä on vain hyvä asia.
Ehkä ankea visio, mutta hyvinkin realistinen. Unohdit päästökaupan joka kallistaisi lentoliikennettä ja ihmisten asenteet jotka muuttunevat kun huoli ilmastosta kasvaa, enkä ymmärrä mistä päättelet ettei edes öljyn hinnan kolminkertaistuminen "vaikuttaisi mainittavasti" lentomatkailuun. Lentomatkojen kilpailukykyyn rautateitä vastaan se kyllä vaikuttaa ja päästökauppa kertaa tappion. Tämän takia rautatieliikenne on jo nyt kokenut uuden renessanssin Keski-Euroopassa.

Ohitat tämän allaolevan uutisen, josta keskustelu lähti, vähän turhan kevyin perustein.
YLE kirjoitti:Ilmastonmuutoksella radikaali vaikutus myös matkailuun?


Ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa radikaalisti matkailuun seuraavien vuosikymmenien aikana, arvioivat asiantuntijat.

YK:n ilmasto- ja matkailuasiantuntijat uskovat, että huoli sään ääri-ilmiöistä ja kasvihuonekaasupäästöistä saa monen miettimään muun muassa lentomatkustamista.

He arvelevatkin, että tulevaisuudessa yhä useammat eurooppalaiset, amerikkalaiset ja japanilaiset suosivat kaukomatkojen sijaan kotimaataan tai sitä lähellä olevia kohteita.

Näillä alueilla myös olot ovat muuttuneet monen mielestä suotuisammiksi: ilmasto on lämmennyt ja kesät ovat pidentyneet.

Matkailun vähentyminen perinteisiin suosikkikohteisiin saattaisi olla paha takaisku mm. monelle Karibianmeren ja Aasian maalle, jotka ovat turismista riippuvaisia.

Reuters, AFP
Avatar
tekijänä Klazu
#14413
Clepe kirjoitti:Yksi ongelma kauemmaksi eurooppaan matkustaessa tulee tosin olemaan eriävät raideleveydet. Mutta senkin voi ratkaista monella tavalla, ehkä järkevintä (muttei välttämättä investoinneiltaan välttämättä halvinta) olisi rakentaa tuplaraiteet Baltian läpi, Helsinkiin.
Itse en usko, että rakentaisivat tuplaraiteita parin tuhannen kilometrin matkalle. Ei edes vaikka yhteys Pietariin tätä edellyttäisi. Lisäksi en usko, että Baltian läpi pietariin menevä rata koukkaisi itsessään Helsingin kautta, sillä lenkki on aivan turha. Ehkä joskus voidaan tehdä pieni sivuhaara Helsinkiin, jolloin junaa joutuu vaihtamaan Tallinnassa.
Clepe kirjoitti:Juutinrauman sillan ansiosta Ruotsista on viime vuonna alettu tehdä charter-lomamatkoja Eurooppaan junalla, enimmäkseen Italian alpeille. Kyse ei siis ole mistään interrailaamisesta, vaan juna kulkee suoraan Malmöstä Eurooppaan.
Malmöstä nyt on huippuhyvä ja nopea yhteys "Eurooppaan". Euroopan sisällä muuten kulkee vaikka mitä yöjunia, joiden avulla myöhään illalla kyytiin hyppäävä voi herätä aamulla vaikka Espanjasta. Linjoja on esim. Saksan läpi vaikka mihin suuntaan. Juna on mielestäni jo aidosti houkutteleva vaihtoehto lentomatkustukselle Euroopassa.
tekijänä Jukki
#14422
Onko muuten rautatiemahdollisuutta Turku - Ahvenanmaa - Ruotsi joskus tutkittu. Noin pikaisesti katsottuna (google maps) Ahvenanmaalta Ruotsiin on lyhyempi matka kuin Tallinnasta Helsinkiin. Tosin, Ahvenanmaan reunalta Turkuun rakennettava rata olisi ehkä liian suuri panostus Suomelle, mutta hirveän pitkiä yksittäisiä siltoja/tunneleita ei sille välille silti enää tarvitsisi rakentaa runsaan saariston ansiosta. Tuolla radalla saataisiin Suomi kerralla Euroopan kartalle ja siitä saattaisi tulla myös tarkeä tavarankuljetusreitti Venäjän suuntaan.
tekijänä kosmopoliitti
#14428
Iggy.P kirjoitti: Ehkä ankea visio, mutta hyvinkin realistinen. Unohdit päästökaupan joka kallistaisi lentoliikennettä ja ihmisten asenteet jotka muuttunevat kun huoli ilmastosta kasvaa, enkä ymmärrä mistä päättelet ettei edes öljyn hinnan kolminkertaistuminen "vaikuttaisi mainittavasti" lentomatkailuun. Lentomatkojen kilpailukykyyn rautateitä vastaan se kyllä vaikuttaa ja päästökauppa kertaa tappion. Tämän takia rautatieliikenne on jo nyt kokenut uuden renessanssin Keski-Euroopassa.

Ohitat tämän allaolevan uutisen, josta keskustelu lähti, vähän turhan kevyin perustein.
No, luen mieluummin The Economist-lehteä kuin Ylen sähkeuutisia. Lentoliikenne kasvaa noin viisi prosenttia vuodessa. Kasvun ennustetaan jatkuvan entisellään lähivuodet ja nousevan 2,5 miljardiin henkilökuljetukseen vuonna 2010. Suurin osa kasvusta tulee kaukoidästä. Oikeastaan ainoa kysymys on, kumpi filosofia voittaa: hub-ajattelu vaiko suorat kaupunkienväliset yhteydet. Airbus edustaa edellistä, Boeing jälkimmäistä.

Helsinki-Vantaan lentokentän matkustajamäärät nousevat noin 10 prosenttia joka vuosi, kuten ne ovat tehneet jo aika pitkään. Sen sijaan, että keskitytään moralisoivaan itseruoskintaan, olisi parempi ehkä kiinnostua siitä, millä tavoin lentoliikenne voidaan saada hiilineutraaliksi toiminnaksi. Mahdollisuuksia on monenlaisia. Hiilivapaita lentojahan myydään ymmärtääkseni jo nyt. Muilta osin suomalaisten pitäisi iloita lentoliikenteen kasvusta, sillä Suomihan on loppujen lopuksi saari, jolta pitää päästä joskus pois.
Jukki kirjoitti:Onko muuten rautatiemahdollisuutta Turku - Ahvenanmaa - Ruotsi joskus tutkittu. Noin pikaisesti katsottuna (google maps) Ahvenanmaalta Ruotsiin on lyhyempi matka kuin Tallinnasta Helsinkiin. Tosin, Ahvenanmaan reunalta Turkuun rakennettava rata olisi ehkä liian suuri panostus Suomelle, mutta hirveän pitkiä yksittäisiä siltoja/tunneleita ei sille välille silti enää tarvitsisi rakentaa runsaan saariston ansiosta. Tuolla radalla saataisiin Suomi kerralla Euroopan kartalle ja siitä saattaisi tulla myös tarkeä tavarankuljetusreitti Venäjän suuntaan.
Vaikka olenkin Tallinnantunnelin lämmin kannattaja, tässä ajatuksessa ei kyllä ole mitään järkeä. Ahvenanmaalla asuu mitättömästi ihmisiä, ja Tukholmaan on sieltä huomattava matka.
Klazu kirjoitti: Itse en usko, että rakentaisivat tuplaraiteita parin tuhannen kilometrin matkalle. Ei edes vaikka yhteys Pietariin tätä edellyttäisi. Lisäksi en usko, että Baltian läpi pietariin menevä rata koukkaisi itsessään Helsingin kautta, sillä lenkki on aivan turha. Ehkä joskus voidaan tehdä pieni sivuhaara Helsinkiin, jolloin junaa joutuu vaihtamaan Tallinnassa.
No, Helsinki-Tallinna-tunneli on jo kirjattu EU:n Itämeren alueen hankeluetteloon osana Berliini-Pietari-rataa. Suurnopeusratojen rakentaminen on pirun kallista, eikä Viron kokoisella pienellä maalla ole siihen varaa. Liikennevirtojen kannaltakin lienee järkevämpää linjata Berliini-Pietari-rata Suomen puolelle rajaa.

3 peräkkäistä viestiä yhdistetty yhdeksi. by sw
Avatar
tekijänä Taco
#14459
Jep onhan uudet liikunta väylät hyviä.
Pääasia että rakennetaan mitä tahansa niin niitä pitäisi pitää kunnossa.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#14472
kosmopoliitti kirjoitti: Lentoliikenne kasvaa noin viisi prosenttia vuodessa. Kasvun ennustetaan jatkuvan entisellään lähivuodet ja nousevan 2,5 miljardiin henkilökuljetukseen vuonna 2010. Suurin osa kasvusta tulee kaukoidästä. Oikeastaan ainoa kysymys on, kumpi filosofia voittaa: hub-ajattelu vaiko suorat kaupunkienväliset yhteydet. Airbus edustaa edellistä, Boeing jälkimmäistä.
Sinulle tuntuu olevan mahdotonta tajuta se että tässä keskustelussa puhutaan kauemmas tulevaisuuteen yltävästä aikavälistä. Rautatietunneli ei ole lähimmän vuosikymmenen hanke.
Lentoliikenne tarvitsee junaliikenteeseen verrattuna valtavan paljon enemmän energiaa, ja on sen vuoksi niiden liikennemuotojen listalla joiden toivoisi ekologisuuden vuoksi korvautuvan mahdollisuuksien mukaan vähemmän energiaa kuluttavilla ratkaisuilla, eli tässä tapauksessa junalla.
Lentoliikenteen kasvu on kyllä huomattu täälläkin ja suhtaudun vaikkapa Oulunsalon lentoaseman laajennuksiin varovaisen optimistisesti. Kuitenkaan mitään sellaista ei ole näkyvissä, että yhtäkään energiamuotoa, olipahan se sähköä tai polttoainetta, olisi tulevaisuudessa käyttää yllinkyllin vaan kaikesta energiasta ennustetaan olevan pulaa, joten tuskinpa sellaista lentoliikennettä tullaan pitkällä aikavälillä suosimaan joka voidaan korvata energiatehokkaammalla junalla. Nythän lentoliikenne nauttii veroetuja eikä ole edes kirjattuna päästökauppaan. Nämä edut poistunevat tulevaisuudessa.
Matkustajamäärät kasvavat eikä lentoliikenteelle ole vielä kunnollista vastinetta Keski-Eurooppaa ja Japania lukuunottamatta, joten on väistämätöntä että lentoliikenne on tällähetkellä suhteellisen edullisena matkustusmuotona se mihin kasvu kohdistuu. Asia todennäköisesti muuttuu kun polttoaineet kallistuvat.
kosmopoliitti kirjoitti:Sen sijaan, että keskitytään moralisoivaan itseruoskintaan, olisi parempi ehkä kiinnostua siitä, millä tavoin lentoliikenne voidaan saada hiilineutraaliksi toiminnaksi. Mahdollisuuksia on monenlaisia.
"Moralisoivaan itseruoskintaan"?! Tätäkö tekevät ne jotka suosivat oikoradan valmistumisen vuoksi junaa, eivätkä enää matkusta henkilöautolla?
Lentoliikenteen tekeminen vähemmän saastuttavaksi on kannattavaa ja hyödyllistä, mutta vaikeaa niin ettei siitä nopeus kärsisi (jolloin junan asema niin ikään vahvistuisi). Kertoisitko näistä monenlaisista mahdollisuuksista lisää?

Junaliikenteen suosion kasvusta on jo viitteitä kotosuomessakin, kuten Lahden oikoradalla on nähty. Myös Oulu-Seinäjoki radan uudistus vaikuttaisi paljon junan suosioon. On todennäköistä että tuon radan uudelleen raiteistaminen vaikuttaisi Helsinki-Oulu välin lentoliikenteeseen, harmi vain että huonossa maineessa ekotekojen suhteen oleva hallitus leikkasi radan rahoitusta.
Mutta sillä pitkällä aikavälillä....
Pidemmälle tulevaisuuteen katsova Ruotsi sijoittaa raideliikenteeseen tällähetkellä 12 kertaa enemmän rahaa kuin Suomi, tuskin huvikseen, vaan varautuakseen tulevaan. Samoin tekevät monet muutkin maat.

Hiilivapaasta lentoliikenteestä en ole kuullutkaan, koska sellaista tuskin on, ellei lasketa riippuliitoa yms.
tekijänä kosmopoliitti
#14476
Olemme toki yhtä mieltä siitä, että junia tulee jatkossa suosia mahdollisuuksien mukaan, ja lentokoneiden suurempia päästöjä voidaan jatkossa verottaa ankarammin. Tämä ei kuitenkaan tule vaikuttamaan juurikaan lentoliikenteen kasvuun, sillä valtaosa lentoliikenteen kasvusta tulee Aasiasta, eikä siellä näy mitään intoa rajoittaa lentoliikennettä dramaattisesti. Suomen kannalta tilannetta hankaloittaa se, että täällä asustetaan vähän niinkuin saarella, eikä junaa voi käyttää kuin Suomen sisäisillä matkoilla.

Olennaisin kysymys on energian hinta. Lentokoneet voivat lentää monenlaisilla polttoaineilla, ja pitkään öljy on ollut suosituin vaihtoehto, koska se on ollut halpaa. Tilanteen jatkuessa pitempään alkavat muut vaihtoehdot tuntua houkuttelevammilta, ja toisaalta lentoyhtiöiden kustannustietoisuus paranee. Näköpiirissä ei siis ole mitään sellaista seikkaa, mikä kyseenalaistaisi nykyisen trendin jatkumisen, ja hyvä niin. Kulttuurivaihto on tärkeää ilmastonmuutoksesta riippumatta.

Hiilivapaa lentäminen perustuu hyvin yksinkertaiseen asiaan: matkustaja voi maksaa ylimääräistä sen verran, että raha käytetään hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen jossain muualla. Menetelmää on kokeiltu muuallakin. Teollisuusmaat voivat esimerkiksi ostaa kehitysmailta päästökiintiöitä investoimalla päästöjen leikkauksiin näissä maissa. Kehitysmaissa kun on huomattavasti halvempaa parantaa energiatehokkuutta kuin teollisuusmaissa.

Asuttuani jonkun vuoden kehitysmaassa, jolla on melkoinen joukko todellisia ongelmia, minulla on ollut hieman vaikeuksia ymmärtää tätä suomalaista diskurssia, jossa lentomatkailijoita on alettu syyllistää heidän CO2-päästöistään. Jos jotakuta halutaan syyllistää, niin suosittelen paremminkin suomalaista maajussia ja pääkaupungissa työssä käyvää nurmijärveläistä kuin sattumanvaraista matkailijaa.

Mitä pitempään aikaväliin tulee, nyt ostettavat lentokoneet tulevat liikenteeseen vuosina 2010-2016, ja ne pysyvät liikenteessä noin 30 vuotta. Tästä voidaan päätellä, että markkinatoimijat eivät usko lentoliikenteen vähenemiseen, päin vastoin. Esimerkiksi Airbus oli toimittanut tämän vuoden syyskuuhun mennessä yhteensä 4894 konetta. Tilauksia se oli saanut 7888 kappaletta. Toisin sanoen, tilauskirjoissa on kolmisentuhatta lentokonetta, joiden kapasiteetti on huomattavasti suurempi kuin vanhojen koneiden. Taivaalla olevien koneiden määrä tulee siis vähintään kaksinkertaistumaan seuraavan 10 vuoden aikana.
tekijänä kosmopoliitti
#14495
Kappas vain!

Reporadio tiedottaa:

"Finnair aikoo tuplata matkustajamääränsä
Julkaistu 15.10.2007, klo 18.45
Finnairin kone
Kuva: Finnair

Lentoyhtiö Finnair toivoo matkustajamääränsä kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Yhtiö asetti tavoitteen pitkän ajan visiossaan 20 miljoonaan matkustajaan vuodessa. Tällä hetkellä Finnairia käyttää vuodessa vajaa 10 miljoonaa ihmistä."

Tämä edellyttää mm. Helsinki-Vantaan laajentamista ja kehittämistä, uutinen kertoo vielä. Kuka tietää, ehkä Finnairkin voisi osallistua Tallinnantunneliin, jolloin kapasiteettia vapautuisi kannattavammille reiteille ja Finnair voisi käyttää Tallinnan kenttää kysyntähuippujen tasaamiseen?
tekijänä kosmopoliitti
#14497
Eräs arkkitehtiystäväni huomautti minulle puolivakavissaan, että Tallinnantunnelin louhettahan voisi käyttää myös kotimaisen Kansain lentokentän rakentamiseen keskelle Suomenlahtea. Ennen kuin joku huutaa, että Kansai maksoi järjettömästi, lienee mainittava pari juttua:

- Kansai rakennettiin valtamereen, ei matalaan Suomenlahteen. Viron ja Helsingin välillä on huomattava määrä suuriakin matalikkoja, jotka ovat kalliota, eivät savipohjaa, kuten Kansaissa.

- Kun tunneli rakennettaisiin, se voitaisiin helposti linjata kulkemaan lentokentän alitse. Kansain kalleus selittyy osin myös liikenneratkaisuilla, kun se jouduttiin yhdistämään radalla mantereeseen.

- Backaksen kentän voisi tällöin jättää rakentamatta, jolloin syntyisi tonttimaan verran kustannussäästöjä. Meluhaitat olisivat vähäisempiä ja kenttä voitaisiin rakentaa lähemmäs keskustaa kuin muuten.

- Kenttä palvelisi Helsingin lisäksi myös Tallinnaa. Molempiin kaupunkeihin olisi noin varttitunnin matka. Jos kaupunginjohtajan visio tästä merikaupungista toteutuu, lentokenttä palvelisi myös sitä. Näin tähän korkeatasoiseen liike-, kongressi- ja vapaa-ajankeskukseen pääsisi suoraan myös yksityiskoneella, mikä tekisi siitä houkuttelevan kohteen liike-elämän eliitille.
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 11