Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
Avatar
tekijänä grendy
#61572
Iggy.P kirjoitti:
grendy kirjoitti:Miksi tarvii postailla tunnin välein samaan ketjuun? Eikö voisi kaiken "sanottavansa" sanoa yhdessä postauksessa, vai onko postauksien määrä todellakin kaikki kaikessa?


Edellinen postaukseni tähän ketjuun oli lauantaina 19.10. Nyt on tiistai 22.10.


Oho. My bad. Molemmat postaukset näkyi vaan uusina kun en oo lauantain jälkeen käynyt. Sori!
Avatar
tekijänä Iggy.P
#61592
...

Kirjanoppinut

Mikael Agricola oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. Hän oli reformaatiokauden molempien johtohahmojen Erasmus Rotterdamilaisen ja Martti Lutherin oppilas. Agricolaa pidetään suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä.

Agricola oli tiettävästi jo poikana ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas. Opiskelu oli tuohon aikaan vain muutamien etuoikeus. Siihen vaadittiin aina varakkaita vanhempia, luontaista kykyä ja kirjasivistyneiden miesten suosituksia. Sukunimekseen hän otti isänsä ammatin mukaan Agricolan (lat. 'maanviljelijä'), joka oli suosittu nimenomaan Saksan humanistipiireissä, joihin Agricola opiskeluaikoinaan Viipurissa tutustui.

Jälkipolvet ovat kunnioittaneet Agricolan työtä suomenkielisen kirjallisuuden luojana, mutta Agricola koki aikanaan toisin. Hänen mielestään hänen työtään ei arvostettu, vaan arvosteltiin ja hyljeksittiin.

Mikael Agricolan patsas Viipurissa:
Kuva
Wikimedia


Agricolan tekemä työ on niin arvokasta suomalaiselle sivistykselle ja yhteiskunnalle että jokaisen ihmisen yleissivistykseen pitäisi kuulua hänen elämäntyönsä ymmärtäminen ja arvostus. Mutta niinkuin Agricola kuvasi aikansa pappeja, niin aivan samoin myös tämän päivän ihmiset ovat usein Agricolan sanoin "laiskoja ja tomppeleita", eivätkä viitsi opiskella saati opettaa kyllin ahkerasti.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#61720
...............................................................................................................................................................................................................


Mannerheim



oli Suomen tasavallan kuudes presidentti (1944–1946), Suomen marsalkka ja yksi itsenäisen Suomen historian keskeisistä henkilöistä.


- "Vapaussodan taistelijat, talvisodan maineikkaat miehet, urhoolliset sotilaani! Uusi päivä on koittanut. Karjala nousee, riveissänne marssivat sen omat pataljoonat. Karjalan vapaus ja suuri Suomi väikkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä. Suokoon kansojen kohtaloja ohjaava kaitselmus Suomen armeijan täyttää Karjalan heimolle antamani lupauksen.

Sotilaat! Se kamara, jolle astutte, on heimomme veren ja kärsimysten kyllästämää, pyhää maata. Teidän voittonne tulevat vapauttamaan Karjalan, teidän tekonne luovat Suomelle suuren, onnellisen tulevaisuuden.
"

- Mannerheim 1941 -



Kuva


Mannerheimin muistopatsas Genevejärven rannalla Montreux'n Territet'ssä
Kuva
tekijänä Jussi
#61928
Sosialistista surrealismia, vai mitäköhän tämä olisi? Jugoslaviassa Titon kaudella 60 ja 70 luvuilla näitä tehtiin.

Kuva

Kommunistiaikoina nämä olivat vielä suosittuja nähtävyyksiä, kommunististen voittojen muistomerkkejä joita pienet pioneerit tulivat sankoin joukoin katsomaan.

Kuva

Jotakin vieraannuttavaa ja vähän vaivaavaakin näissä on, ihan kuin nämä olisi jonkun vieraan lajin tai täysin vieraan kulttuurin aikaansaannoksia.

Kuva

»minä haluan / lakata olemasta / ja minä haluan / elää kommunistisessa maailmassa joka on yhtä eläintä» - P.Saarikoski, mitä tapahtuu todella 1962

Kuva

What we’ve got here is failure to communicate.

Kuva

http://www.cracktwo.com/2011/04/25-aban ... -look.html
Avatar
tekijänä Iggy.P
#61959
......................................................................................................................................................................................................................

Monet uskovat oikeudenmukaisuuden olevan tie, portti, korkeimman vallan luokse:

Kuva
Siauliai, Liettua
Avatar
tekijänä Iggy.P
#61963
........................................................................................................................................................................................................................

Merimiehen haudalla ei kukkia kasva


- Aina sydän lyyhistyi
kun lähdön hetki jälleen lähestyi
Mutta heikot vain tunteitaan näyttää
Laitureilla heiluttaa
kaikki joiden osa on odottaa

Laiva miestä vei, ja vaahtopäät
kauas täältä pois ja lämpimään
Vaimo jäi ja kaitsi lapsiaan
vuodet kasvoihin söi polkujaan

PMMP - Merimiehen vaimo



Kuva
Seaman´s wife, Odessa (lähde: fineartamerica)


Rukous Suomen merimieskirkon sivuilta:

- Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale,
niin että sinne, missä on vihaa,
toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, toisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.

Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita,
sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.

-Franciscus Assisilaisen rukous


http://www.merimieskirkko.fi/134-viikon-sana
Avatar
tekijänä Iggy.P
#62675
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Veistos Budapestin juutalaiskorttelialueella:


Kuva



Kuva
(Talmud on juutalaisten yhteiskunnallisten ja lainopillisten kirjoitusten kokoelma. Talmud on antanut ratkaisuja juutalaisen yhteisön käytännön asioihin ja muovannut juutalaisen yhteisön ajattelutapaa ja arvoja ensimmäisen vuosituhannen alusta nykypäivään asti.)


Juutalaista symboliikkaa Dohany-kadun synagogasta:
Kuva





Auschwitz - Birkenau - muistopaikka:


Kuva



Sama näkymä kuin edellisessä mutta kauempaa. Kuva on otettu muistopaikalta joka on raiteiden päässä. Raiteiden molemmin puolin sijaitsivat ihmiskunnan historian suurimmat kuolemantehtaat Auschwitz - Birkenaun kaasukammiot krematorioineen.
Kuva


Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#63057
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::


Äiti Teresa memorial



Äiti Teresa (Agnes Gonxha Bojaxhiu 1910 Skopje - 1997 Kalkutta, Intia) oli maailmankuulu roomalaiskatolilainen nunna. Hän perusti Rakkauden lähetyssisaret -nimisen sääntökunnan, jonka työstä Kalkutan köyhien parissa raportoitiin laajalti.
Äiti Teresa sai lukuisia huomionosoituksia työstään, ja hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1979. Katolinen kirkko julisti vuonna 2003 äiti Teresan autuaaksi.


Kuva
Äiti Teresa - memorial, Tsekki


Silloin, kun äiti Teresa suostui puhumaan varhaisista vuosistaan, hän kertoi elämänsä olleen sopusointuista. Hän painotti ”kätkössä eletyn, tavallisen elämän” merkitystä ja vertasi sitä Jeesuksen kolmikymmenvuotiseen hiljaiseloon ennen julkisen toiminnan aloittamista. Äiti Teresan perhe oli hyvin uskonnollinen. Aikuisena äiti Teresa toistikin usein ajatusta: ”Perhe, joka rukoilee, pysyy koossa.” Hän oivalsi kutsumuksensa Skopjen lähellä sijaitsevan Mustan Vuoren pyhäkössä, missä hän rukoili Letnicen Madonnan kappelissa.

Kuva
Äiti Teresa veistos Meksiko

Kuvat: Wikimedia
Avatar
tekijänä Iggy.P
#65964
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::


Valaistuksen tie


Valaistuksen tie on Oulun Raksilassa sijaitseva kuvanveistäjä Laila Pullisen ympäristötaideteos, joka valmistui vuonna 1986. Teos muodostuu pronssiin valetusta abstraktista veistoksesta, jota ympäröi muotoiltu nurmikkokumpare. Veistos on opetusneuvos Yrjö Kallisen (1886–1976) muistomerkki.


Yrjö Henrik Kallinen (1886 Oulu – 1976 Helsinki) oli osuustoimintaliikkeessä ja kansanvalistustyössä uransa luonut suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko. Hän tuli tunnetuksi ennen kaikkea rauhanaatteen puolestapuhujana Suomessa.


Kuva



"Elämmekö unessa?

- Ja kaiken, koko elämän pelastaminen tällä planeetalla riippuu siitä, että ihmiset huomaavat todellakin, että he nukkuvat ja että heitä nukutetaan, että valtaosa kirjallisuudesta ja siitä kulttuurista, josta me olemme niin ylpeitä, pyrkii nukuttamaan meidät tuhoisaan uneen, joka vie meidät kärsimyksestä kärsimykseen. Ja kaikkea tätä me teemme sitten onnea tavoitellen. Onni ei löydy siltä suunnalta, se on kokonaan toisella suunnalla. Tämän minä tahtoisin lopuksi sanoa oikein vakavasti ja uskallan sanoa sen kokemuksen perusteella"


Yrjö Kallinen 1971


Kuva

Kuvat: Iggy.P

Tekstin tietolähde: Sinikka Klemettilän lehtiartikkelista "Oulun tulisielut"


:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
Avatar
tekijänä eskimo
#66392
Haava norjalaisessa mielenmaisemassa
July 22 Memorial

Sørbråten, Norway
Oslon ja Utøyan julmuuksissa henkensä menettäneiden kunnianosoitukseksi Norjan rannikolle toteutetaan muistomerkki.
Tehtävästä järjestetyn suunnittelukilpailun on voittanut ruotsalainen taiteilija Jonas Dahlberg.
Hänen ehdotuksessaan luodaan halkeama Sørbråten niemestä (vastapäätä Utøya) poistamalla 3.5m laajuinen siivu kalliota.
Poistetusta kalliosiivusta rakennetaan toinen muistomerkki valtioneuvoston kortteliin Osloon.
Kuva
Kuva
Kuva
kuvat Jonas Dahlberg web-sivut
Avatar
tekijänä eskimo
#66441
Taideteosketju tahtoo mennä synkistelyksi. Kevennetään hieman...
Lemmenlukko
Villitykseksi on noussut tapa ripustaa rakkauden tunnusmerkiksi riippulukko julkisiin paikkoihin.
Oulun Monumentaalikeskuksen sillan kaide on saanut vahvan lemmenviestin.
Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#68645
eskimo kirjoitti:Taideteosketju tahtoo mennä synkistelyksi...






Kubismia Oulusta



Terho Sakki: V.A. Koskenniemen
muistomerkki "Merikosken Muusat".





V.A. Koskenniemi oli 1920-30-lukujen suosituin suomalainen runoilija joka tunnettiin isänmaallisen runotuotantonsa ja oikeistolaisen poliittisen vakaumuksensa ansiosta lempinimellä "valkoisen Suomen hovirunoilija".


Kuva






Hänen runouttaan leimaavat toisaalta eurooppalainen kulttuuriperintö, etenkin 1800-luvun romanttinen lyriikka ja antiikin mytologia, toisaalta kansalliset ja isänmaalliset aiheet. 

Kuva







Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato vaikutti vahvasti Koskenniemen ajatteluun, ja hän uskoi länsimaisen kulttuurin olevan vaarassa romahtaa muun muassa liiallisen vapauden ja demokratian seurauksena.


Kuva







Toisen maailmansodan jälkeen Koskenniemi joutui voimakkaan kritiikin kohteeksi. Häntä arvostelivat sekä poliittinen vasemmisto, joka karsasti hänen oikeistolaisuuttaan ja sodan aikaisia saksalaissympatioitaan, että modernistinen kirjailijapolvi, jolle hän oli vanhentuneiden tyyli-ihanteiden henkilöitymä.


Kuva







Hän selviytyi kuitenkin kunnialla sodan jälkeisistä saksalaisystävällisiin kohdistuneista vainoista, joita muun muassa runoilija ja toimittaja Viljo Kajava joutui pakenemaan Ruotsiin.



Kuva





Unohdettu soihtu


Se loimus vielä yksin yössä, kun

jo kaikki toiset oli sammutettu

ja juhla leikittynä loppuhun.

Se oli yksin yöhön unohdettu.

V.A. Koskenniemi 1917



...............................................................................................................................................................................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#68671
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::



Vuoden 1918 sodan muistomerkit Oulun kaupungissa




Suomen itsenäistymistä seurasi monumentti-innostus, jonka avulla luotiin tasavallan uutta identiteettiä ja korostettiin kansakunnan perusarvoja. Suosituimpia aiheita olivat vapauden ja itsenäisyyden muistomerkit, joissa kuvattiin kaatuneita valkoisia sankareita antiikin tapaan idealisoiden.


Vapaudenpatsas, 1920
Saxelin, Into (1883 - 1927)


Into Saxelin oli ennen kaikkea nuoruuden, kauneuden ja haaveilun kuvaaja. Parhaiten hänet tunnetaan pienikokoisista lapsi- ja neitoaiheisista veistoksistaan, joista välittyi kiinnostus erilaisten asentojen ja liikkeiden herkkään kuvaamiseen.

Opiskeluvuosinaan hän sai vaikutteita Rodinilta, mutta eniten hänen tyyliinsä lienee vaikuttanut Bourdellen ja Maillolin antiikkikäsitys. Saxelin käytti teostensa materiaaleina kipsiä, pronssia ja marmoria sekä toisinaan tinaa ja posliinia.

Salskean miesfiguurin mallina toimi helsinkiläinen voimistelunopettaja, joka oli osallistunut Pariisin olympialaisiin 1924.


Kuva





Me olemme niinkuin uni

tai niinkuin ruoho maan,

joka aamulla puhkee kukkaan


Mika Waltari



Sisällisodassa kaatuneiden muistomerkki Pro patria mortui paljastettiin 29. syyskuuta 1922. Graniittisen muistokiven reliefin teki kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen.
Kuva



Kuva





- "Viluiset lapset katselivat tulipalojen veripunaista kajastusta, joka levisi metsänlatvojen yläpuolella vaalenevaa aamutaivasta vasten."

Väinö Linna - Täällä pohjantähden alla


Kuva





Valkoinen Suomi piti vuoden 1918 sotaa vapaussotana, joka turvasi lopullisesti Suomen itsenäistymisen.

Vapaussotatulkinnan perusteluja on arvosteltu mm. siksi, että juuri sen maan hallitus, josta haluttiin vapautua, oli ensimmäisenä tunnustanut Suomen porvarillisen hallituksen itsenäisyysjulistuksen. Toisaalta venäläisiä vastaan oli vaikea käydä vapaussotaa, koska nämä eivät tehneet sanottavasti vastarintaa.Venäläisten osuus sodassa oli huomattavasti vähäisempi kuin valkoisia auttamaan tulleen toisen vieraan sotajoukon, saksalaisen Itämeren divisioonan. (Suomen poliittinen historia1809-1995)
Kuva





Punaisten muistopaikka:

- "Pohjolan hangissa ei heille ollut isänmaata, vaan heidän takanaan kohosi musta kuolema, ja siksi he kehittivät öisestä hyökkäyksestään sellaisen epätoivoisen raivon tulvan …"

Väinö Linna - Täällä pohjantähden alla


Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#68706
...........................................................................................................................................................................................................................


Oulun jääkärimuistomerkki



Jääkäriliike oli ylioppilaspiireissä vuoden 1914 loppupuolella käynnistynyt ja Jääkäripataljoona 27:n muodostumiseen johtanut hanke. Se tähtäsi sotilaskoulutuksen hankkimiseen Saksasta tähtäimenä Suomen itsenäistyminen ja irtautuminen Venäjästä.



Kuva




Enemmistönä olleiden, lähinnä kansan syvistä riveistä lähteneiden jääkärien toiveena oli tasavaltainen hallitusmuoto ja vapaus vieraista valloista. Tosiasiassa he eivät kuitenkaan olleet edistämässä sellaisen Suomen syntymistä. He joutuivat taistelemaan ennen muuta Saksan intressien puolesta. Saksalla oli omat Itä-Eurooppaa koskevat suurvaltasuunnitelmansa ja saksalaisilla liikemiehillä oli niihin liittyen tavoitteena päästä käsiksi Suomen ja Itä-Karjalan metsiin ja vesivoimaan.

Kuva





Aivan vastaansanomatta kaikki suomalaiset eivät alistuneet saksalaisten vaatimuksiin sillä huomattava joukko rivijääkäreitä nousi vuoden 1916 syksyllä vastustamaan saksalaisten liian suurta sananvaltaa jääkäriliikkeen asioissa. Heidät vaiennettiin ja vietiin vankileiriin. Saksan vaikutusvallan kasvusta oli varoittanut myös ylipäällikkö Mannerheim.


Pataljoonan tunnus oli tyylitelty numero 27
Kuva





Elämästä Saksassa ja myös rintamakomennuksen aikana kertoo jotakin se että vaikka jääkäripataljoona toisaalta oli suomalainen yritys ja yhteisö, se oli toisaalta vain yksi saksalaisen sotilaskurin alainen yksikkö. Niinpä joukoissa ajoittain esiintyvää kurittomuutta kitkettiin kovin ottein.

Jääkärit Saksan itä-rintamalla ensimmäisessä maailmansodassa:
Kuva




Kuva





Saksalaiset tunsivat varsinkin alussa epäluuloja suomalaisia kohtaan. Heitä saatettiin haukkua ”ryssiksi” tai jopa ”kasakoiksi”, koska heillä oli kylmänä vuodenaikana karvalakit päässään. Jääkäreiden historiaa tutkineen Matti Lackmanin mukaan saksalaiset saattoivat pitää suomalaisia jopa ”mongolilaisena villikansana”.



Postikortti 1900-luvun alun Hampurista:
Kuva


Lähde: Suomen vai Saksan puolesta - Matti Lackman
  • 1
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7