Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä late-
#7099
Jape kirjoitti:Varmasti totta. Mutta onko sitten niin, että harvat vuorovälit ovat se hinta, joka valoetuuksista ja pitkistä ratikoista joudutaan maksamaan? Eihän kaiken järjen mukaan valoetuuksilla kiitäviä pitkiä pikaratikoita voi mitenkään ajaa kovin lyhyillä vuoroväleillä.


Tässä on tietysti kyse poliittisesta tahdostakin. Helsingissä luultavasti voisi nykyisilläkin vuoroväleillä parantaa valoetuuksia, mutta autopuolue (ei siis mikään tietty poliittinen puolue) ei hyväksy heikennyksiä autojen tilanteeseen.

Liikennevaloristeyksien kierto on yleensä 90 sekuntia ja joissakin suurissa risteyksissä 120 sekuntia. Periaatteessa siis täsmällisesti kulkeva vaunu voi tuskatta läpäistä risteyksen 1,5 tai 2 minuutin välein. Käytännössä vaunujen kulkeminen kahteen suuntaan hankaloittaa kuviota.

Täydellisten valoetuuksien kaupungista esimerkiksi käynee vaikka Amsterdam. Siellä ajetaan 30 metrin vaunuilla eikä ajeta multippeliajoa eli yksikkökoko on noin 1,5 kertaa Helsingin vastaava. Kaikkien linjojen vuoroväli on yleensä 10,12 tai 15 minuuttia. Useimmilla kaduilla kulkee vähintään kaksi linjaa, joten vuoroväli on käytännössä noin 5 minuuttia.

Tiheimmillä kaduilla on lyhyellä matkalla jopa 5 linjaa eli laskennallisesti noin 2 minuutin vuorovälit. Amsterdamin mallissa kuitenkin ajetaan yleensä noilla osuuksilla eri suunnista tulleita vaunuja aivan perättäin eli valoista menee kaksi vaunua kerrallaan ja sitten on yli 2 minuutin tauko.

Helsinginssä pienimmän muutoksen vuorovälimalli voisi olla vaikkapa 5/7,5 linjasta riippuen. Mannerheimintiellä vuoroväli olisi 2,5 min ja ajettaisiin noita pareja eli 4+7, 10+3 tai ristikkäin (mutta ei 4+10 koska ne synkataan keskenään).

Muita vaikkapa 5/10 (2 min perusvuoroväli, joten 5 min välit joudutaan tekemään 4/6) tai 7,5 min kaikille, mutta se vaatisi jo 35 metrin vaunuja. Kaksi muuta onnistuvat suunnilleen 26 metrin vaunuilla, jollaisia syntyy, kun nykyiset nivelvaunut pidennetään matalilla välipaloilla.

Mikä sitten on riittävä vuoroväli? Minusta on epäselvää tarvitseeko millään linjalla olla aivan koko matkalla alle 10 min vuoroväliä. Kuitenkin 5 min olisi melko sopiva suurimmalle osalle linjaa, joten voitaisiin ajatella vaikkapa nelosen olevan kaksi 10 min välein kulkevaa linjaa, joilla on haarat Katajanokalla kuten nyt ja lisäksi Munkkiniemi/Munkkivuori uutena haaroituksena pohjoispäässä. Kymppi ja kutonen ovat ne kaksi muuta raskaasti kuormitettua linjaa, joille voisi miettiä vastaavia ratkaisuja.

Alle 5 min vuoroväli on minusta jo selvästi tuhlausta. Sen sijaan voisi panostaa Saksalaiseen malliin, jossa ajetaan tiheää vuoroväliä aamuseiskasta iltaruuhkan loppuun eli myös keskellä päivää. Aikaisena aamuna ja illalla harvennetaan välejä.

Kun vielä synkronoidaan olennaisimmat vaihdot tämän perusvuorovälistön mukaan, synkronointi säilyy pienellä vaivalla läpi päivän myös iltaliikenteeseen. Helsingin nykyisellä aikataulumallilla pyritään päivisin niin tiheään vuoroväliin, että synkronointia ei tarvita ja siksi synkronointia ei tehdä myöskään iltaisin (liian vähän matkustajia, joihin vaikuttaa) eli iltaisin joukkoliikenteen käyttäminen muuttuu tarpeettoman hankalaksi.
tekijänä _ABC_
#34469
Kuopiossa on käynnissä hanke, johon kuuluu mm. ensimmäisten "perinteisten" kävelykatujen rakentaminen Kuopioon. Eli katujen joiden tarkoitus on olla "kauppakatuina". Valmista pitäisi olla n. 2013. Pari torin alueen suurta katua muuttuu jokusen korttelin osalta kävelykaduiksi. Pari ihannekuvaa hankkeesta:

Kuva

Kuva

Kyseinen hanke kulkee nimellä Alatori ja käsittää myös toriparkin huomattavan laajennuksen, jota tehdään parhaillaan. Tuolla live-kuvaa Kuopion auki revitystä torista: http://www.savonsanomat.fi/video-kuva/w ... ebkamera2/
______________

Kuopiolaiset tykkäävät kuitenkin muistuttaa, että oikeasti Kuopiossa on Suomen mittavin kävelykatuverkosto, joka kattaa oikeastaan koko ruutukaava-alueen. Pituutta kaduilla on yhteensä 10 km. Kyseessä ovat ns. rännikadut, jotka halkovat oikeastaan kaikkia ruutukaava-alueen kortteleita. Kadut ovat siis kävelykatuja, mutta poikkeavat nykyajan uusista kävelykaduista. Ne ovat satoja vuosia vanhoja, eikä niitä ole rakennettu kuten nykyisiä rakennetaan, eli kauppakaduiksi joiden varret ovat täynnä erilaisia putiikkeja. Ne olivat mukana jo alkuperäisessä ruutukaavassa. Alunperin olivat ilmeisesti palokujia ja likavesiä johdettiin niiden kautta. Ne ovat "kylmiä syrjäkujia". 1900-luvulla autot hallitsivat niitä pitkään. Nyt autot on kuitenkin saatu niiltä pois. Viime vuosina rännikatuja on kunnostettu ja nyt monet niistä ovat jo aika kivan näköisiä. Aivan ydinkeskustassa myös niiden varsilla on liikkeitä, ravintoloita, jne.

Kuopion keskustan kartta. Rännikadut väritettyinä. Tori numeron kaksi paikalla:

Kuva

Kuvia rännikaduista. Osa kuvista ydinkeskustasta osa ruutukaava-alueen laitamilta. Viimeiset kuvat tämän foorumin Kuopio-kuvaketjusta.

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
tekijänä Luukie
#34470
Turun kävelykatu taitaa olla aika uusi, oli jo olemassa kun suomeen muutin. Ainoa ongelma on että se on suhteellisen pieni ja sitä on vaikea laajentaa. Pari parkkihallia vieressä ja torilla bussit kulkee. Turku on vanha kaupunki ja ehkei silloin ennen vanhaan osattu ajatella että näitä ongelmia tulee. Kaksi isoa kaupunkia eri puolella turkua ja suurimmat lähiöt toisilla puolilla keskustaa niin pakosti keskusta tukkeutuu. Tämän takia kävelykatua on vaikea laajentaa mihinkään suuntaan.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#34471
Torin ympäristöön rakennettavat kävelykadut tekevät Kuopion keskustan viihtyisyydelle varmasti paljon. Kun hanke valmistuu niin Kuopio on rännikatuineen varmasti Suomen parhaita, ellei paras kaupunkikeskusta, jos kriteerinä pidetään kaikkien liikkumismuotojen yhteensovittamista. Uskon että tuosta tulee todella onnistunut kokonaisuus - ainutlaatuinen Suomessa.
tekijänä ÄmJii
#34473
Nuo kävelykadut (siis tarkoitan nyt noita uusia) ovat kyllä erittäin suuri plussa Kuopion keskustaan. Pidän kävelykatuja parhaina mahdollisina kaupungin keskustojen viihtyisyyttä lisäävinä seikkoina. Niiden määrää pitäisi lisätä roimasti ympäri Suomen kaupunkeja. Kuopion keskustassa tosin on se merkittävä ongelma, että siellä on monia järkyttävän rumia rakennuksia. Etenkin pahimmista pitäisi päästä eroon... Cityconillahan on suunnitelmia Anttilan kiinteistön osalta, mutta hiljaista on ollut silläkin suunnalla jo pitkään.
tekijänä _ABC_
#34474
ÄmJii kirjoitti:Kuopion keskustassa tosin on se merkittävä ongelma, että siellä on monia järkyttävän rumia rakennuksia. Etenkin pahimmista pitäisi päästä eroon...


No joo onko tuo nyt nimenomaan Kuopion ongelma? Kyllähän niitä rumia on jokunen(mikä on monta?), mutta mielestäni paljon on myös kauniita rakennuksia. Jos nyt pelkästään toria reunustavia rakennuksia(13 kpl) katsotaan, kun juuri sen rumuutta on korostettu, niin mielestäni niistä rakennuksista kolme on rumaa(Anttila, Sokos, Intersportin talo), neljä kaunista(Kaupungintalo, Lyseo, Kauppahalli, Carlson/Atlas) ja muut siitä väliltä. Itseasiassa tekisi mieli nostaa Aapeli viidenneksi noiden kauniiden joukkoon. Mielestäni hyvin onnistunut. H-tavaratalo taas Suomen ensimmäisenä kauppakeskuksena on historiallisestikin hyvin mielenkiintoinen rakennus.

Anttilan julkisivu remppa ja Sokoksen korotushan muuttaisivat torin ilmeen aivan toisenlaiseksi. Ovat kuitenkin niin hallitsevia rakennuksia. Tällä hetkellä ainut mihin remppaa tehdään on yksi komeimmista, eli Carlsonin/Atlaksen talo.
Avatar
tekijänä Krio
#34475
Kuopion keskustassa omaa silmää häiritsee aina Sokoksen mataluus ja Sektori. Anttila ei niinkään ole ruma, Kuopion oma KOP-kolmio / Makkaratalo.
tekijänä ÄmJii
#34476
_ABC_ kirjoitti:No joo onko tuo nyt nimenomaan Kuopion ongelma? Kyllähän niitä rumia on jokunen(mikä on monta?), mutta mielestäni paljon on myös kauniita rakennuksia...

Kuopion keskustan rumat rakennukset ovat nimenomaan Kuopion ongelma - toki Suomessa on melkein jokaisen kaupungin keskustassa näitä kaupunkikuvan syöpäkasvaimia. Paljon on kauniita rakennuksia, mutta jos haluaa tehdä kaupungista kauniimman, niin parempi keskittyä näihin rumempiin. Oon käyny muutaman kerran Kuopiossa ja kyllä ne torin ympäryksen betonilaatikot kiinnittää huomiota ja rikkoo tunnelmaa todella voimakkaasti. Kuten itsekin kirjoitat niin Anttilan ja Sokoksen rakennukset ovat hyvin hallitsevia.

Eipä siinä mitään, mielestäni Kuopiossa on vireillä todella paljon hyviä projekteja. Torin ympäristön ja muun ydinkeskustan tämän hetkinen kehittäminen vie kaupunkikuvaa todella positiiviseen suuntaan. Eteen päin siis mennään jatkuvasti ja sikäli en ole huolissani Kuopion keskustan tulevaisuudesta. Mielestäni on hienoa, että Kuopiossa oikeasti toimitaan elävämmän keskustan luomiseksi. Lukuisissa muissa kaupungeissa (esim. Turku ja Oulu) kehitys on junnannut paikoillaan, kun minkäänlaisia askeleita ei ole uskallettu ottaa oikein mihinkään suuntaan.
tekijänä hmikko
#56153
Uutinen Helsingin Vaasankadun (StreetView) muuttamisesta väliaikaiseksi kävelykaduksi kesäkuun alusta syyskuun loppuun asti:

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutise ... lykaduksi/

Päätös asiasta tehtiin vissiin helmikuussa, ja se oli sikäli merkittävä, että Helsingin valtuusto päätti kävelykadun puolesta, vaikka kaupunkisuunnitteluviraston mukaan rakentamiseen ei ole senttiäkään rahaa eikä sitä mikään muukaan taho osoittanut. Nyt kävelykatu toteutetaan käsittääkseni lähes nollabudjetilla, eli liikennemerkkejä muuttamalla ja betoniporsaita asettamalla. Suorastaan ällistyttävää joustavuutta suomalaisessa kuntabyrokratiassa, tosin tätäkin asiaa on yritetty ajaa vuosikaudet. Maailmalla on nykyään paljonkin esimerkkejä kaupunkitilojen muuttamisesta parempaan ja ihmisystävällisempään käyttöön pikkurahalla ja tarvittaessa väliaikaisesti, jos ei muuten päätöstä saada.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan listalla on juurikin kaavamuutos Svenska Teaternin vieressä olevan bussipysäkkialueen muuttamisesta aukioksi. Pitäis tulla kioskia, kahvilapöytiä ja jonkun sortin suihkulähde.

Kuva

Keskuskadun kävelykadun viimeisen vaiheen pitäisi myös valmistua tänä vuonna. Helsingin kävelykeskusta on edennyt etanan vauhtia 80-luvun lopun suunnitelmista alkaen, mutta nähtävästi etanavauhdillakin joskus päädytään jonnekin.
Avatar
tekijänä huopa
#63433
Kuva

hieno kartta, voisko hieman valottaa mitä oranssit pätkät ovat? Jonkin verran Kuopiossa käyneenä voisin äänestää Kuopion keskustan kevyesti suomen parhaaksi kevyen liikenteen keskustaksi juurikin noiden rännikatujen ansiosta.
tekijänä sekovene
#71016
Täällähän on näköjään itsensä RV:n avaama keskustelu aiheesta, jota sivuttiin Pisararadan otsikossa:

RV kirjoitti: On se Nordenskjöldinkatu/Helsinginkatu/Hämeentie niin mukava satojen metrien pituisten haisevien jonojensa kanssa, kun liikennevaloja on 100 metrin välein


Itse en suhtaudu autoiluun ihan noin vihamielisesti, vaan koen, että "haisevat jonot" kuuluvat tietyyn rajaan asti kaupunkien kaduille. Hämeentien eteläosan muuttamista joukkoliikennekaduksi olisin kuitenkin valmis koittamaan käytännössä, koska autoille on samansuuntainen laatuväylä korttelin idempänä. Hesari ja Hämeentie ovat kuitenkin jo nykyisellään varsin viihtyisiä katuja. Nordenskiöldinkatu on minustakin turhan moottoriväylämäinen, mutta kadun sulkeminen haisevilta autoilta tuntuisi aika radikaalilta. Rakentaisivat aluksi vaan kaupunkia siihen varrelle. Jäähallin vieressä on ihan käsittämätön pusikko, josta voisi aloittaa.
tekijänä Lurkkeri
#76080
hmikko kirjoitti:Helsinki remppaa Iso Roobertinkadun: Iso Roba saa uuden ilmeen (hel.fi)

Roban kunnostus on tervetullut juttu. Perusongelma kuitenkin on, että kaupungin todellinen kävelykeskusta on Aleksanterinkadun ja Eteläesplanadin välissä. Siellä ovat suurimmat luonnolliset kävelyvirrat, ja alue toimii nykyisin hyvin kävelijöiden kannalta, kun poikkikatuja on korjattu kävely-ystävällisempään suuntaan.
Avatar
tekijänä RV
#76103
sekovene kirjoitti:Täällähän on näköjään itsensä RV:n avaama keskustelu aiheesta, jota sivuttiin Pisararadan otsikossa:

RV kirjoitti: On se Nordenskjöldinkatu/Helsinginkatu/Hämeentie niin mukava satojen metrien pituisten haisevien jonojensa kanssa, kun liikennevaloja on 100 metrin välein


Itse en suhtaudu autoiluun ihan noin vihamielisesti, vaan koen, että "haisevat jonot" kuuluvat tietyyn rajaan asti kaupunkien kaduille. Hämeentien eteläosan muuttamista joukkoliikennekaduksi olisin kuitenkin valmis koittamaan käytännössä, koska autoille on samansuuntainen laatuväylä korttelin idempänä. Hesari ja Hämeentie ovat kuitenkin jo nykyisellään varsin viihtyisiä katuja. Nordenskiöldinkatu on minustakin turhan moottoriväylämäinen, mutta kadun sulkeminen haisevilta autoilta tuntuisi aika radikaalilta. Rakentaisivat aluksi vaan kaupunkia siihen varrelle. Jäähallin vieressä on ihan käsittämätön pusikko, josta voisi aloittaa.


Minäkin olisin valmis laajaan "itäiseen kävelykeskustaan", jos Sörnäisten Rantatie ja Hermannin Rantantie taas parannettaisiin kaupunkimoottoritieksi (jota ne jo ovat lukuunottamatta pikkukatujen liikennevaloja). Kuten esim. Hakamäentien Manskun liittymästä huomaa, eritasoliittymä (mitä tuolle välille nyt tarvitsisi 3, tai ei vain yksi jos Hermannintunneli tehdään, voi olla hyvin kompakti. Viereen ja päälle vapaa tiivis, korkea rakentaminen.

Itäinen kävelykeskusta vaatii kyllä runsaasti yövalvontaa :)