Darre kirjoitti:Jos joskus 60-70-luvun arkkitehtuuria arvostetaan, sitä tullaan arvostamaan kokonaisuuksina, lähiösunnitteluna, taloryppäinä, ei yksittäisen rakennuksen takia. Tämä käy kuitenkin hankalaksi koska rakennukset ovat niin surkeassa kunnossa, että ne ehtivät rapaantumaan ennen kuin joku niiden arvoa ehtii edes miettimään. Monet 60-70-luvun bulkkilähiöt näyttävät nyt 90-00-luvun bulkkilähiöiltä julkisivurempan jälkeen.
Lähiöitä varmasti tullaan arvostamaan kokonaisuuksina. YLEn viimevuonna esitetty sarja Tehtävä lähiössä oli mielestäni selvä merkki siitä, että lähiöitä aletaan jo katsoa muullakin tavalla kuin mahdollisina täydennysrakentamis- tai purkukohteina. Ja jos jokin 60-luvun lähiö halutaan säilyttää mahdollisimman aluperäisenä, siihen kuuluu myös rakennusten säilyttäminen mahdollisimman alkuperäisinä. Esim. Turun Runosmäessä on 1970-luvun alun elementtikerrostaloja korjattu varsin maltillisella otteella. Osa talojen pintaremonteista on ilmeisesti tehty jo v. 2000-paikkeilla tai ehkä jo sitä ennen. Pintaremonttien myötä elementtisaumat ovat kadonneet, eli tuloksena on tasaista betoniseinää tai sitten laatoitusta, jota on käytetty lähinnä vain talojen umpinaisiin päätyihin. Juuri tämän autenttisempina niitä tuskin voisikaan säilyttää. Tämä ei paljon paranna talojen karua yleisilmettä, mutta lopputulos on ainakin siisti.
Jos talon ilme modernisoidaan tämän päivän estetiikan mukaan, näyttääkö se hyvältä enää 20:n vuoden kuluttua? Jos sen sijaan 60-luvun ilme säilytetään, se näyttää 60-lukulaiselta myös tulevaisuudessa. Ja uskon että se 60-luvun arkkitehtuurikin alkaa saada ajan mittaan tiettyä nostalgista hohdetta yllensä.
Darre kirjoitti:Oma mielipiteeni on, että arkkitehtuuria tulisi arvostaa näkemyksen ja yksilöllisyyden takia, ja totta kai sen mittaamattoman ja mystisen arvon eli esteettisyyden takia.
Olen aivan samaa mieltä, enkä itse ole koskaan ollut mikään modernismin, saati 1960-luvun elementtilaatikoiden ystävä. Mutta jokainen rakennus näyttää paremmalta uutena kuin vanhana, ja jokainen tyylisuunta on arvostetumpi harvinaisena kuin yleisenä. Tuo kyseinen talo on mielestäni hyvin tyypillistä 60-luvun arkkitehtuuria, eli ei mikään hyvä mutta ei niin huonokaan. Tietysti 60-70-luvuilta löytyy paljon myös hyvää ja yksilöllistä arkkitehtuuria, vaikka standardisointi ym. tehokkuusajattelu näkyy vähän kaikessa sen ajan tuotannossa. Mutta kyllä bulkkilähiöilläkin on sentään kulttuurihistoriallista arvoa. Eikä vain lähiöillä vaan joissain tapauksissa ihan yksittäisillä taloillakin. Mitään kansanliikettä niiden pelastamiseksi tuskin kuitenkaan tulee syntymään, niin kuin 1960-luvulla tapahtui vanhojen talojen osalta.