Taloforum.fi

[kndkt]

En kyllä keksi Tampereen seudulta muita paikkoja uusille lähijuna-asemille kuin Tesoma ja ehkä Ylöjärvi.

Kaupunkisuunnittelussa rautatien lähelle rakentamista on vältelty kuin ruttoa, joka näkyy hyvin esim. Jyväskylän radan varrella.

[pallo]

En kyllä keksi Tampereen seudulta muita paikkoja uusille lähijuna-asemille kuin Tesoma ja ehkä Ylöjärvi.

Kaupunkisuunnittelussa rautatien lähelle rakentamista on vältelty kuin ruttoa, joka näkyy hyvin esim. Jyväskylän radan varrella.

Minä taasen keksin mm. amuri, iidesranta, ristinarkku/janka, vehmainen, vaitinaro, tesoma, kalkku ja hatanpää. Olen samaa mieltä, että nämä asemanseudut pitäisi kyllä rakentaa tiiviimmin.

[kndkt]

Amuri, Iidesranta ja Hatanpää ovat liian lähellä keskustaa, jotta näille olisi minkäänlaista käyttöä. Bussiliikenne (ja toivottavasti raitiovaunuliikenne Hatanpäällä) palvelee näitä alueita huomattavasti paremmin.

Ristinarkun ja Vehmaisten alueen asukasmäärät (radan ympäristössä Ristinarkussa n. 2700 asukasta ja Vehmaisissa n. 1800 asukasta) taas eivät riitä siihen, että lähijunaliikenne olisi perusteltua.

Tesoma on realistisesti ainoa paikka, johon lähitulevaisuudessa lähijunaliikennettä tullaan saamaan. Linjasto2021-suunnitelmassa suunnitellut bussilinjat toimivat hyvin syöttöliikenteenä Tesoman asemalle samalla kuitenkin pitäen suorat bussiyhteydet keskustaan ennallaan. Suunnitelmia ja selvityksiä aseman perustamisesta on tehty, mutta tietääkseni ei mitään päätöstä.

[slette]

Amuri, Iidesranta ja Hatanpää ovat liian lähellä keskustaa, jotta näille olisi minkäänlaista käyttöä. Bussiliikenne (ja toivottavasti raitiovaunuliikenne Hatanpäällä) palvelee näitä alueita huomattavasti paremmin.

Ristinarkun ja Vehmaisten alueen asukasmäärät (radan ympäristössä Ristinarkussa n. 2700 asukasta ja Vehmaisissa n. 1800 asukasta) taas eivät riitä siihen, että lähijunaliikenne olisi perusteltua.

Tesoma on realistisesti ainoa paikka, johon lähitulevaisuudessa lähijunaliikennettä tullaan saamaan. Linjasto2021-suunnitelmassa suunnitellut bussilinjat toimivat hyvin syöttöliikenteenä Tesoman asemalle samalla kuitenkin pitäen suorat bussiyhteydet keskustaan ennallaan. Suunnitelmia ja selvityksiä aseman perustamisesta on tehty, mutta tietääkseni ei mitään päätöstä.

Lähijunaliikennettä on monenlaista olemassa. Tämän nähtävissä nykyiselläkin lähiliikennealueella Etelä-Suomessa, missä pysähdyspaikkoina on hyvin erilaisia taajamia ja asutuskeskittymiä, joissa pienimmissä on alle 200 asukasta.

Lähtökohtaisesti mitä vähemmän kysyntää jossain asutuskeskittymässä on, niin sitä pidempi on vuoroväli. Jos kysyntä on kovin pieni, niin vuoroväli voi olla esimerkiksi sitä, että pienestä asutuskeskuksesta pystyy käymään keskuskaupungissa töissä tyypillisillä työajoilla ja sen lisäksi on esimerkiksi puolenpäivän vuoro ja iltavuoro. Toisaalta tästäkin voi olla poikkeuksia. Esimerkiksi Lahti–Riihimäki-välillä päätepisteiden ja muutaman isomman kylän välinen iso kysyntä mahdollistaa liikenteen kerran tunnissa myös hyvin pieniin kyliin.

Aikanaan Oriveden ja Tampereen välillä kulki paikallisjunavuoroja kerran tunnissa. Tämäkään huomioiden on vaikea kuvitella, että kysyntää minkäänlaiselle liikenteelle ei nykyään olisi. Idän suunnan lähijunan pysähdyspaikat voisivat ensi vaiheessa olla esimerkiksi Orivesi keskusta, Orivesi, Suinula, Ruutana, Kangasala, Vatiala, Messukylä, Vuohenoja ja Tampere. Näistä varsinkin Vatiala ja Vuohenoja palvelisivat myös vaihtopaikkoina busseihin ja raitiovaunuihin.

[kndkt]

Kysyntää jonkinlaiselle lähijunaliikenteelle varmaan on Tampereen ja Oriveden välillä, mutta uskoisin, että kysyntä sijoittuu lähinnä Oriveden suuntaan eikä Itä-Tampereen teollisuushallien ja joutomaan ympäristöön.

Tilanne voisi olla toinen, jos Kaukajärven lähiö olisi rakennettu aikoinaan hieman pohjoisempaan Hankkion alueen paikalle.

[pallo]

Amuri, Iidesranta ja Hatanpää ovat liian lähellä keskustaa, jotta näille olisi minkäänlaista käyttöä. Bussiliikenne (ja toivottavasti raitiovaunuliikenne Hatanpäällä) palvelee näitä alueita huomattavasti paremmin.

Ristinarkun ja Vehmaisten alueen asukasmäärät (radan ympäristössä Ristinarkussa n. 2700 asukasta ja Vehmaisissa n. 1800 asukasta) taas eivät riitä siihen, että lähijunaliikenne olisi perusteltua.

Tesoma on realistisesti ainoa paikka, johon lähitulevaisuudessa lähijunaliikennettä tullaan saamaan. Linjasto2021-suunnitelmassa suunnitellut bussilinjat toimivat hyvin syöttöliikenteenä Tesoman asemalle samalla kuitenkin pitäen suorat bussiyhteydet keskustaan ennallaan. Suunnitelmia ja selvityksiä aseman perustamisesta on tehty, mutta tietääkseni ei mitään päätöstä.

Aika outoa puhetta, esimerkiksi tuosta Amurista. Amurissa kun on aiemmin jopa ollut lähijuna-asema, ja kaupunki oli silloin paljon pienempi. Helsingin metrokeskusteluissa on esitetty pointtia, että metro kannattaa nimenomaan rakentaa neitseelliselle alueelle, koska silloin kaupunki voi laskuttaa maasta kovaa hintaa rakentajilta ja kattaa osan rakennuskustannuksista tällä rahalla. Vaikka tämä on ongelmallinen argumentti, niin osa ehdottamistani alueista on tällaisia, kuten esimerkiksi hatanpää/viinikka, jonka ratapiha tulee siirtymään ennemmin tai myöhemmin ja kaupunkia tulee tilalle.

Osa näistä seuduista on toki "hyvässä" bussiliikenteen palvelussa nyt, mutta tieverkon kapasiteetin sweet spot näyttäisi Tampereella tänä vuonna ylittyneen ja sen jälkeen ongelmat eskaloituvat pahemmin kuin aiemmin. Ruuhkat tulevat siis pahenemaan ja raiteilla sitä tilaa on. Jossain vaiheessa ruuhkiin kyllästyneet ihmiset haluavat tehokkaampaa liikkumista ja silloin nuo raiteet tarjoavat sitä. Uskon että tämä on vain ajan kysymys.

[kndkt]

Niinhän Vatialassakin on ollut pysäkki, joka on lakkautettu 80-luvun lopussa johtuen parantuneista linja-autoyhteyksistä ja huonontuneesta junaliikenteen vuorovälistä. Vaikea nähdä kuinka erittäin harvalla vuorovälillä kulkeva lähijunaliikenne pystyy mitenkään täydentämään joukkoliikennetarjontaa. Tämä siis Itä-Tampereen osalta.

Nokia-Lempäälä välille voidaan toki tunkea turhia pysäkkejä vaikka koko matka täyteen, jos niin huvittaa. Onneksi näin ei kuitenkaan toimita vaan näissä käytetään jonkinlaista harkintaa. Jos tulevaisuudessa radan varrelle kaavoitetaan 10 000 asukasta, niin asia on toki eri.

Amurissa Nokia-Tampere välin mahdollinen puolen tunnin vuoroväli ei mitään merkittävää hyötyä antaisi verrattuna esim. Pirkankadun liikenteeseen, johon lähitulevaisuudessa kuuluu myös ratikka. Tällä hetkellä Pirkankatua käyttää suurin osa Länsi-Tampereen, Nokian, ja Ylöjärven bussilinjoista, joista useat ovat heilurilinjoja Itä-Tampereelle. Pirkankadun varrelta on tarjolla vaihdottomia yhteyksiä käytännössä koko Tampereen seudulle. Hieman nopeampi yhteys rautatieasemalle harvalla vuorovälillä ei paljoa paina tässä yhtälössä.

Oudoksi puheeksi näitä voidaan tietenkin väittää, jos ei kykene käyttämään muutamaa sekuntiakaan asian tutkimiseen.

[slette]

Niinhän Vatialassakin on ollut pysäkki, joka on lakkautettu 80-luvun lopussa johtuen parantuneista linja-autoyhteyksistä ja huonontuneesta junaliikenteen vuorovälistä. Vaikea nähdä kuinka erittäin harvalla vuorovälillä kulkeva lähijunaliikenne pystyy mitenkään täydentämään joukkoliikennetarjontaa. Tämä siis Itä-Tampereen osalta.

Nokia-Lempäälä välille voidaan toki tunkea turhia pysäkkejä vaikka koko matka täyteen, jos niin huvittaa. Onneksi näin ei kuitenkaan toimita vaan näissä käytetään jonkinlaista harkintaa. Jos tulevaisuudessa radan varrelle kaavoitetaan 10 000 asukasta, niin asia on toki eri.

Amurissa Nokia-Tampere välin mahdollinen puolen tunnin vuoroväli ei mitään merkittävää hyötyä antaisi verrattuna esim. Pirkankadun liikenteeseen, johon lähitulevaisuudessa kuuluu myös ratikka. Tällä hetkellä Pirkankatua käyttää suurin osa Länsi-Tampereen, Nokian, ja Ylöjärven bussilinjoista, joista useat ovat heilurilinjoja Itä-Tampereelle. Pirkankadun varrelta on tarjolla vaihdottomia yhteyksiä käytännössä koko Tampereen seudulle. Hieman nopeampi yhteys rautatieasemalle harvalla vuorovälillä ei paljoa paina tässä yhtälössä.

Oudoksi puheeksi näitä voidaan tietenkin väittää, jos ei kykene käyttämään muutamaa sekuntiakaan asian tutkimiseen.

Jos esimerkiksi Orivesi–Tampere-juna pysähtyisi Vatialassa, niin sen pysähdyksen tärkeänä tehtävänä olisi mahdollistaa liityntä matkustettaessa junan itäisemmiltä pysähdyspaikoilta Tampereen itäosiin. Esimerkiksi matkaan Ruutanasta Linnainmaalle sisältyisi vaihto junasta bussiin Vatialassa.

Paikallisjunien palvelutasolle on tärkeää, että ne pysähtyvät alueeltaan ison taajaman alueella monta kertaa matkustajien "jakelun" takia (kaikki eivät asu päärautatieaseman läheisyydessä). Esimerkiksi tästä syystä Kouvola–Kotka-junat pysähtyvät Kotkan kaupunkialueella Kymissä, Kyminlinnassa, Paimenportissa, Kotkassa ja Kotkan satamassa.

Toisaalta Tampereen lähiöalueella pysähtyvät harvan vuorovälin lähijunat eivät ole hyödyttömiä myöskään kaupungin sisäisillä matkoilla. Monista paikoista ne tarjoavat jopa moninkertaisesti nopeamman yhteyden kuin mitä bussiliikenne voi tarjota, joten oletuksena on, että ihmiset käyttäisivät niitä jos junan aikataulu suinkin on sopiva (mm. ruuhka-ajan matkustukseen hyvin harvankin vuorovälin junayhteys todennäköisesti sopisi). Esimerkkinä tästä ilmiöstä voisi käyttää pääkaupunkiseudun Huopalahden ja Leppävaaran välistä kaupunkirataa joka on päätetty rakentaa, vaikka sillä kulkevilla junilla on paljon kehnompi vuoroväli (yleisesti 20 tai 30 min) kuin mitä lähistöllä kulkevilla busseilla.

Pääkaupunkiseudulla muuten aika harvan lähijunien pysähdyspaikan välittömässä läheisyydessä on 10.000 asukasta tai enemmän. Jopa kaupunkirata-asemien lähistö saattaa olla suurelta osin joutomaata tai harvaa omakotialuetta.

[kndkt]

Vuoden 2012 lähijunaliikenteen kehittämisselvityksessä Orivesi-Tampere välille on esitetty perustettavaksi seisake Hankkioon, Kangasalan asemaseudulle, ja Ruutanaan. Kyseessä on kuitenkin erittäin minimaalinen tarjonta (3 vuoroa / päivä / suunta) jota kyseisellä välillä liikennöidään, joten kovin monen elämää tämä ei hyödytä, mutta varmasti muutamat kymmenet henkilöt tulevat näitä yhteyksiä käyttämään myös Tampereen ja Kangasalan sisäisillä matkoilla. Puhutaan kuitenkin käyttäjämääristä, jotka mahtuvat yhteen telibussiin.

[Heikki K]

Lähijunaliikenne saattaa laajentua 2020, jos ministeriö suo:
https://www.pirkanmaa.fi/blog/2018/10/2 ... a-jo-2020/

[pallo]

Vuoden 2012 lähijunaliikenteen kehittämisselvityksessä Orivesi-Tampere välille on esitetty perustettavaksi seisake Hankkioon, Kangasalan asemaseudulle, ja Ruutanaan. Kyseessä on kuitenkin erittäin minimaalinen tarjonta (3 vuoroa / päivä / suunta) jota kyseisellä välillä liikennöidään, joten kovin monen elämää tämä ei hyödytä, mutta varmasti muutamat kymmenet henkilöt tulevat näitä yhteyksiä käyttämään myös Tampereen ja Kangasalan sisäisillä matkoilla. Puhutaan kuitenkin käyttäjämääristä, jotka mahtuvat yhteen telibussiin.

Se, että Tampereen päättäjiä ujostuttaa raideliikenteestä puhuminen, ei tarkoita etteikö sille olisi tilausta. Suurimmat kumipyöräliikennettä tehostavat investoinnit on nyt tehty (kehätie, tunneli) ja ruuhkat eivät silti kadonneet.

[kndkt]

Orivesi-Tampere välille ei kyllä oikeaa kysyntää saa millään.

Mistäköhän ruuhkista oikein puhut? Tampereella ruuhkia syntyy lähinnä poikkeustilanteiden vuoksi. Yhtäkään kaupunkia ei taida tällä planeetalla olla, jossa onnettomuus tai muu poikkeustilanne ei aiheuttaisi hitaammin virtaavaa liikennettä. Parannuskohteita tietenkin on, esimerkiksi Vaitinaron liittymä, joka aiheuttaa kyseisissä tilanteissa liikenteen kasaantumisen rantatunnelin itäpuolelle.

[16valve]

Ratikkalivestä selviää, että johdinlankojakin on jo asennettu.

https://flycam.panomax.com/ratikkalive_ ... nratasilta

[Heikki K]

Ratikkalivestä selviää, että johdinlankojakin on jo asennettu.

https://flycam.panomax.com/ratikkalive_ ... nratasilta

Langat on nostettu paikoilleen (mutta osin kiinnittämättä) suurinpiirtein Kanjoninkadun reunasta Jyväskylän rautatien siltaan. Insinöörinkadulla valmistellaan urakan jatkamista kohti etelää.

Tämä kaipaisi selvästi valokuvapäivitystä. Ehkä sellaisenkin saa aikaiseksi nyt kun työmatkat alkavat olla päivänvalossa. Johdinlankoja muuten on aika vaikea kuvata oikein missään valaistuksessa.

[grendy]

Ratikkalivestä selviää, että johdinlankojakin on jo asennettu.

https://flycam.panomax.com/ratikkalive_ ... nratasilta

Langat on nostettu paikoilleen (mutta osin kiinnittämättä) suurinpiirtein Kanjoninkadun reunasta Jyväskylän rautatien siltaan. Insinöörinkadulla valmistellaan urakan jatkamista kohti etelää.

Tämä kaipaisi selvästi valokuvapäivitystä. Ehkä sellaisenkin saa aikaiseksi nyt kun työmatkat alkavat olla päivänvalossa. Johdinlankoja muuten on aika vaikea kuvata oikein missään valaistuksessa.

Ratikkaprojektin yksi harvoista ongelmista on se että normi-ihmisen silmään näyttää siltä, että talven aikana ei ole tapahtunut yhtään mitään. Eli en tiedä onko kuinka paljon kuvattavaakaan ellei ajolankoja halua kuvata? .. Ehkä projektissa olis pitänyt tarkemmin miettiä että olisko ollut kustannustehokasta Hämeenkadunkin työmaille tehdä jotain muuta talven ajaksi kuin vain antaa olla tyhjän panttina. Tuulensuussakaan ei ole tainnut tapahtua käytännössä mitään ja se on kuitenkin yksi ongelmallisimmista alueista keskustassa kaupan suhteen...