Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä Laniitti
#95836
Siitä Henkan spekuloimasta väriasfaltista. Alkuperäiset katusuunnitelmat todellakin määrittelivät raitiotiekiskoille väriasfaltin niille osuuksille, joissa ratalinja on asfaltoitu.

Tämä on kuitenkin toisen käden tietojen mukaan peruuntunut, ja asfaltointi tehdäänkin normaalin värisellä asfaltilla. Ilmeisesti joku kaupungin fiskaali tms. on suuressa viisaudessa päättänyt, ettei väriasfaltti sovi Tampereen kaupunkikuvaan ja siksi ratikkaradalle nyt ei tule ainakaan ensimmäisessä vaiheessa Tampereelle väriasfaltointeja. Onneksi sentään päätettiin pitää ratikkakaistat kokonaan pyhitettyinä yksinomaan ratikalle.
tekijänä hmikko
#95837
Laniitti kirjoitti:suuressa viisaudessa päättänyt, ettei väriasfaltti sovi
Lienee vaan laiskuutta ja nuukuutta. Värillinen massa teettää jonkin verran töitä ja kustannuksia, kun se pitää laittaa erikseen, eli ei voi rakentaa ja korjata samasta tuutista kuin kaikkea muuta.

Ei ole ihan ensimmäinen kerta, kun kaupunkien byrokratiassa rakentamisen suorittavalla tasolla on ns. muutosvastarintaa. Esim. Helsingin pyöräteiden ja -kaistojen uusien suunnittelunormien saaminen oikeasti käytäntöön asti niin että joka kanttikivestä ei tarvitse erikseen huomauttaa, on ollut varsin kovan työn takana, ja on edelleen.
Avatar
tekijänä henkka
#95851
Se ei hirveän hyvin kuvista näy mutta Itsenäisyydenkadun raitiotiekiskojen alueelta puuttuu vielä yksi kerros asfalttia, on puuttunut jo jonkin aikaa. Se ei tietenkään tarkoita, että viimeinen kerros olisi väriasfalttia. Hervannassa kaikki on asfaltoitu ihan perusmustalla, esimerkiksi Kanjonin pysäkin pohjoispuolella:

Kuva
hmikko tykkää tästä
Avatar
tekijänä Urbaani
#95853
Aika "helsinkiläiseltä" näyttää joo. Tuskin kukaan mitään epilepsiakohtauksia aiheuttavaa sateenkaarityyliä haluaisi, mutta vaikka ihan perus terrakottasävy piristäisi maisemaa.
Avatar
tekijänä grendy
#95863
Laniitti kirjoitti:Siitä Henkan spekuloimasta väriasfaltista. Alkuperäiset katusuunnitelmat todellakin määrittelivät raitiotiekiskoille väriasfaltin niille osuuksille, joissa ratalinja on asfaltoitu.

Tämä on kuitenkin toisen käden tietojen mukaan peruuntunut, ja asfaltointi tehdäänkin normaalin värisellä asfaltilla. Ilmeisesti joku kaupungin fiskaali tms. on suuressa viisaudessa päättänyt, ettei väriasfaltti sovi Tampereen kaupunkikuvaan ja siksi ratikkaradalle nyt ei tule ainakaan ensimmäisessä vaiheessa Tampereelle väriasfaltointeja. Onneksi sentään päätettiin pitää ratikkakaistat kokonaan pyhitettyinä yksinomaan ratikalle.
Mistä oikeasti saisi varmaan tietoa, että Tampereella olisi tällainen värejä vihaava virkamies? Pyöräteiden värittömyyden taustasyynä on ilmeisesti sama meininki, että jonkun mielestä joskus värit eivät ole sopineet kaupunkiin ja nyt mukamas mennänä samalla linjalla.
tekijänä Heikki K
#95866
Henkka on taas ansiokkaasti kuvannut työmaata. Laitan tähän täydennykseksi muutaman, joista minulla on erilainen kuvakulma. Kuvat syyskuulta.

Hervannan keskusta Insinöörinkatu 30 porrastormista katsottuna

Kuva20180920_091253 by Heikki, on Flickr

Orivedenkadun liikenneympyrä ja sen takana Opiskelijankadun pysäkki, jolla bussit ajavat ratikkalaiturien väliin.

Kuva20180920_091911 by Heikki, on Flickr

Koivusenojan ratasilta Kanjoninkadun risteyksen luota zoomattuna:

Kuva2018-10-09_09-55-34 by Heikki, on Flickr

Taavetinkallion alikäytävä, joka jatkuu vanhaan Hallilan alikulkukäytävään. Tästä pitää huomata, että jokaisella sillalla pitää olla oma nimi, jolla ne sitten kartoissa ja luetteloissa erotetaan. Allianssin viestintä valisti Instagramissa nimeämiskäytännöstä seuraavasti: Alikäytävä: silta, jonka kautta jalankulku ja pyöräily alittaa raitiotien. Alikulkukäytävä: silta, jonka kautta jalankulku ja pyöräily alittaa tien tai kadun.

Kuva20180921_193135 by Heikki, on Flickr

Kuva20180921_193438~2 by Heikki, on Flickr

Laulunmaan pysäkki ja ensimmäinen valmis sähkönsyöttöasema

Kuva2018-10-12_12-23-54 by Heikki, on Flickr
hmikko, Janne76, AQ ja 7 muuta tykkää tästä
tekijänä Heikki K
#95905
Lisää syksyisiä kuvia teemalla "metsäratikka".

Kanjonin sillat hyppyrimäeltä nähtynä. Edessä siis Hervannan valtaväylä ja takana Koivusenojan ratasilta. Sähkönsyöttoasemakin alkaa hahmottua.

KuvaPA142586 by Heikki, on Flickr

Hallilan pysäkillä on vähän katseilta piilossa rakenteilla pätkä kiintoraidelaattaa. Taustalla uusi Siikin alikulku Lukonmäen puolelle.

KuvaPA142593(1) by Heikki, on Flickr

Lammelankallion alikäytävä jää niin ikään piiloon, työmaan tämän kohdan nähdäkseen on varta vasten mentävä metsän poikki kallion reunalle katsomaan. (muutamasta Pehkusuonkadun kerrostalosta näkisi myös) .
Kuva on otettu kohti pohjoista ja taustalla näkyvä kaivinkone on Vackerin sillan päässä.

KuvaPA142596 by Heikki, on Flickr

Vackerin silta, suurin ja kaunein.

Kuva20181014_160328(0) by Heikki, on Flickr
hmikko, Tlahti, Kantti ja 4 muuta tykkää tästä
tekijänä Heikki K
#95933
Laulunmaan sähkönsyöttösema näyttää valmiilta. corten-teräs mökin seinissä kaipaa vähän lisää ruostetta vielä, mutta sitä varmaan syntyy pikkuihiljaa. Pihalla on pyörätelineitä, osa katoksessa. Tällaisia on tulossa muillekin, Kanjonin pysäkillä ainakin on jo.

Kuva20181015_094046 by Heikki, on Flickr
Tlahti, jfo, AQ ja 1 muuta tykkää tästä
tekijänä pallo
#95997
Mitenkähän ratikan kapasiteetti tulee riittämään tulevaisuudessa välillä pyynikintori-kalevan kirkko? Tuo pätkä on yhtä eristämätöntä raidetta ja hoitaa käytännössä kaiken itä-länsi-suuntaisen joukkoliikenteen. Tiedossa on miten hidas esim. helsingin rautatieaseman ja meilahden väli pintatason ratikalla ruuhka-aikaan voi olla. Tampereen keskustassa tulee väkisinkin lukuisia ajoradan risteämiä ja suojateitä ja keskusta on kapealla kannaksella.
tekijänä Laniitti
#95998
Riippuu siitä, missä vaiheessa välillä joudutaan siirtymään alle 3 minuutin vuoroväliin, Hervannan + TAYS haarat. Alle 3 minuutin vuoroväleillä ilmeisesti ei ole enää mahdollista järjestää täydellisiä liikennevaloetuuksia. Tosin, ratikoita kyllä on mahdollista pidentää aina 47 metriin asti nykyisillä pysäkkirakenteilla. Ja pidennyksellä luultavasti ensisijaisesti hoitavatkin, jos kapasiteettia tarvitaan lisää. Laitureita muokkaamalla ja pidentämällä saataneen vielä tätäkin pitempiä raitiovaunuja.

Muutenhan Tampereen ratikalle on tulossa täydelliset liikennevaloetuudet siten että ratikka pysähtyy ainoastaan pysäkeillä...ainakin suunnitteludokumenttien mukaan. Tampereen järjestelmän etuna on tällä välillä, että ratikka kulkee täysin omia kaistoja pitkin, pois lukien Hämeenkatu, jossa tosin yksityisautot eivät kulje, ainoastaan bussit ja taksit. Edes vasemalle kääntyvien ryhmityskaistoja ei olla rakentamassa ratikkakiskojen päälle toisin kuin Helsingissä
Avatar
tekijänä hylje
#96018
Hesen ratikkaa hidastaa mm. liian kapeat omat kaistat, epäluotettavat liikennevaloetuudet, yhteiset kaistat, hitaat vaihteet ja tiheä pysäkkiväli. Ei ne ole niin vaikeita asioita joissa pitää vaan heittää kädet ilmaan ja rakentaa metro.
Avatar
tekijänä henkka
#96267
Varikon rakennukset

Kuva

Tässä voi olla Tampereen ensimmäinen ratikasta varoittava liikennemerkki. Hieman aikaisin se olisi paikoilleen päässyt. Samanlaiset peitety kolmiot ovat Turtolan rampilla sekä Vuohensillankadun ja Hervannan valtaväylän risteyksessä.

Kuva

Hermiankadulta puuttui pitkään pätkä kiskoista. Nyt siinä on vaihde.

Kuva

Hermiankadun, Hervannan valtaväylän ja Atomipolun risteyksessä on tolpat paikoillaan. Tolppien välillä punotaan jonkinlainen verkko, johon ajolangat kiinnitetään.

Kuva

Reitin toinen valmis sähkönsyöttöasema Insinöörinkadun ja Teekkarinkadun risteyksessä.

Kuva

Hervantakeskuksen raitiotiepysäkki

Kuva
Kuva

Kanjonin sähkönsyöttöasema

Kuva

Hallilan raitiotiepysäkki

Kuva

Korkinmäen risteyssilta

Kuva

Uintikeskuksen raitiotiepysäkki ja nurmiratakokeilu

Kuva
Kuva

Kalevan raitiotiepysäkki

Kuva

Tekunkatu alkaa olla lähes valmis. Kuntokadunkin ylitys on jo tehty.

Kuva
Kuva

Tammelan raitiotiepysäkki, jonka nimeksi päivittäisessä käytössä voi tulla Attila.

Kuva

Keskustorin raitiotiepysäkki ja läntinen Hämeenkatu, joka on kiskojen osalta valmis.

Kuva

Hämeensillan toisen puoliskon raudoitus on valmis. Sillan keskelle tulee näköjään vahvike kiskojen alle. Sillan reunan vanhat kivet valetaan paikoilleen samalla kertaa.

Kuva
Kuva

Itäpäässä kiskot ovat saavuttaneet Pellavatehtaankadun.

Kuva
Tlahti, TurkuCubed, Kantti ja 5 muuta tykkää tästä
tekijänä pallo
#96659
Laniitti kirjoitti:Riippuu siitä, missä vaiheessa välillä joudutaan siirtymään alle 3 minuutin vuoroväliin, Hervannan + TAYS haarat. Alle 3 minuutin vuoroväleillä ilmeisesti ei ole enää mahdollista järjestää täydellisiä liikennevaloetuuksia. Tosin, ratikoita kyllä on mahdollista pidentää aina 47 metriin asti nykyisillä pysäkkirakenteilla. Ja pidennyksellä luultavasti ensisijaisesti hoitavatkin, jos kapasiteettia tarvitaan lisää. Laitureita muokkaamalla ja pidentämällä saataneen vielä tätäkin pitempiä raitiovaunuja.

Muutenhan Tampereen ratikalle on tulossa täydelliset liikennevaloetuudet siten että ratikka pysähtyy ainoastaan pysäkeillä...ainakin suunnitteludokumenttien mukaan. Tampereen järjestelmän etuna on tällä välillä, että ratikka kulkee täysin omia kaistoja pitkin, pois lukien Hämeenkatu, jossa tosin yksityisautot eivät kulje, ainoastaan bussit ja taksit. Edes vasemalle kääntyvien ryhmityskaistoja ei olla rakentamassa ratikkakiskojen päälle toisin kuin Helsingissä
Viime aikoina on ollut uutisointia pahoista ruuhkista, joita onnettomuudet, työmaat, tunnelin sulkeminen ja yleinen liikenteen kasvu ovat aiheuttaneet. Itä- ja länsipuolta kaupungistahan yhdistää oikeastaan vain kaksi merkittävää väylää, kehätie ja rantatie. Kokonaan liikennevaloton moottoritiekehätiekin ruuhkautuu.

Laskeskelin koskipuiston pysäkiltä, että tällä hetkellä bussien vuoroväli on n.1min 21s ruuhka-aikaan kahdeksalta. Eli 44 bussia menee siitä tunnissa. Keskustorilta kokonaisuudessaan vielä enemmän. Onko ratikan kapasiteetti merkittävästi bussia suurempi, vai miten suunniteltuihin harvoihin vuoroväleihin päästään?

Vaikuttaa hasardilta, että ratikka blokkaa tietasossa liikkuessaan jo nyt ruuhkaisen ja kapean kannaksen rajaaman keskustan liikennettä entisestään. Ja ratikan hämeenkadun-itsenäisyydenkadun osuus välittää käytännössä kaiken itä-länsisuunnan joukkoliikenteen.. Osoittautuuko se, ettei ratikkaa tehty keskustassa maan alle pahaksi virheeksi? Vieläpä kun panostus joukkoliikenteeseen on kaupungin strategioissa kova. Viinikan tunneli, jos se tarkoittaa viinikan liikenneympyrä-rantaväylä väliä lienee välttämätön. Lisäksi vaitinaron ja kalevan prisman sumpun ratkaisuilla alkaa olla kohta kiire, jotta autoliikenteen välityskyky pysyy mukana edes jonkun verran kaupungin kasvussa. Jos ratikan välityskyky keskustassa alkaa loppua, mikä eteen? Kiskot tunneliin, lisäraiteita toisille kaduille vai jopa pyhäjärven ympäri kiertävät kiskot, jotka tarjoavat vaihtoehtoisen reitin ruuhkautuvan kannaksen ohi lännestä etelään ja itään?
tekijänä Heikki K
#96663
pallo kirjoitti:
Laniitti kirjoitti:Riippuu siitä, missä vaiheessa välillä joudutaan siirtymään alle 3 minuutin vuoroväliin, Hervannan + TAYS haarat. Alle 3 minuutin vuoroväleillä ilmeisesti ei ole enää mahdollista järjestää täydellisiä liikennevaloetuuksia. Tosin, ratikoita kyllä on mahdollista pidentää aina 47 metriin asti nykyisillä pysäkkirakenteilla. Ja pidennyksellä luultavasti ensisijaisesti hoitavatkin, jos kapasiteettia tarvitaan lisää. Laitureita muokkaamalla ja pidentämällä saataneen vielä tätäkin pitempiä raitiovaunuja.

Muutenhan Tampereen ratikalle on tulossa täydelliset liikennevaloetuudet siten että ratikka pysähtyy ainoastaan pysäkeillä...ainakin suunnitteludokumenttien mukaan. Tampereen järjestelmän etuna on tällä välillä, että ratikka kulkee täysin omia kaistoja pitkin, pois lukien Hämeenkatu, jossa tosin yksityisautot eivät kulje, ainoastaan bussit ja taksit. Edes vasemalle kääntyvien ryhmityskaistoja ei olla rakentamassa ratikkakiskojen päälle toisin kuin Helsingissä
Viime aikoina on ollut uutisointia pahoista ruuhkista, joita onnettomuudet, työmaat, tunnelin sulkeminen ja yleinen liikenteen kasvu ovat aiheuttaneet. Itä- ja länsipuolta kaupungistahan yhdistää oikeastaan vain kaksi merkittävää väylää, kehätie ja rantatie. Kokonaan liikennevaloton moottoritiekehätiekin ruuhkautuu.

Laskeskelin koskipuiston pysäkiltä, että tällä hetkellä bussien vuoroväli on n.1min 21s ruuhka-aikaan kahdeksalta. Eli 44 bussia menee siitä tunnissa. Keskustorilta kokonaisuudessaan vielä enemmän. Onko ratikan kapasiteetti merkittävästi bussia suurempi, vai miten suunniteltuihin harvoihin vuoroväleihin päästään?

Vaikuttaa hasardilta, että ratikka blokkaa tietasossa liikkuessaan jo nyt ruuhkaisen ja kapean kannaksen rajaaman keskustan liikennettä entisestään. Ja ratikan hämeenkadun-itsenäisyydenkadun osuus välittää käytännössä kaiken itä-länsisuunnan joukkoliikenteen.. Osoittautuuko se, ettei ratikkaa tehty keskustassa maan alle pahaksi virheeksi? Vieläpä kun panostus joukkoliikenteeseen on kaupungin strategioissa kova. Viinikan tunneli, jos se tarkoittaa viinikan liikenneympyrä-rantaväylä väliä lienee välttämätön. Lisäksi vaitinaron ja kalevan prisman sumpun ratkaisuilla alkaa olla kohta kiire, jotta autoliikenteen välityskyky pysyy mukana edes jonkun verran kaupungin kasvussa. Jos ratikan välityskyky keskustassa alkaa loppua, mikä eteen? Kiskot tunneliin, lisäraiteita toisille kaduille vai jopa pyhäjärven ympäri kiertävät kiskot, jotka tarjoavat vaihtoehtoisen reitin ruuhkautuvan kannaksen ohi lännestä etelään ja itään?
Ratikan myötä bussilinjoja yritetään siirtää muille kaduille, mutta kyllähän Hämeenkatu-Itsenäisyydenkatu pysyy ylivoimaisesti tärkeimpänä. Bussilinjastosta on aika pitkälle suunniteltuja luooksia Linjasto2021-nimisen projektin sivuilla, jos joku ei ole huomannut: http://joukkoliikenne.tampere.fi/ohjeit ... njasto2021

Tällä viikolla kuulin, että Vaitonarolle olisi suunnitteilla joku väliaikainen helpotus, ilmeisesti yksi Porontien risteyksen ohittava kaista kaupungista ulos, jos oikein ymmärsin (mikä ei ole lainkaan varmaa). Mutta noin yleisesti näyttää minusta varmalta, että autoliikenteen välityskyky ei pysy mukana kaupungin kasvussa. siihen täytyy sopeutua. nythän on varmaan hankalin vaihe menossa, kun ratikka ei vielä auta yhtään.
tekijänä pallo
#96667
Heikki K kirjoitti:
pallo kirjoitti:
Laniitti kirjoitti:Riippuu siitä, missä vaiheessa välillä joudutaan siirtymään alle 3 minuutin vuoroväliin, Hervannan + TAYS haarat. Alle 3 minuutin vuoroväleillä ilmeisesti ei ole enää mahdollista järjestää täydellisiä liikennevaloetuuksia. Tosin, ratikoita kyllä on mahdollista pidentää aina 47 metriin asti nykyisillä pysäkkirakenteilla. Ja pidennyksellä luultavasti ensisijaisesti hoitavatkin, jos kapasiteettia tarvitaan lisää. Laitureita muokkaamalla ja pidentämällä saataneen vielä tätäkin pitempiä raitiovaunuja.

Muutenhan Tampereen ratikalle on tulossa täydelliset liikennevaloetuudet siten että ratikka pysähtyy ainoastaan pysäkeillä...ainakin suunnitteludokumenttien mukaan. Tampereen järjestelmän etuna on tällä välillä, että ratikka kulkee täysin omia kaistoja pitkin, pois lukien Hämeenkatu, jossa tosin yksityisautot eivät kulje, ainoastaan bussit ja taksit. Edes vasemalle kääntyvien ryhmityskaistoja ei olla rakentamassa ratikkakiskojen päälle toisin kuin Helsingissä
Viime aikoina on ollut uutisointia pahoista ruuhkista, joita onnettomuudet, työmaat, tunnelin sulkeminen ja yleinen liikenteen kasvu ovat aiheuttaneet. Itä- ja länsipuolta kaupungistahan yhdistää oikeastaan vain kaksi merkittävää väylää, kehätie ja rantatie. Kokonaan liikennevaloton moottoritiekehätiekin ruuhkautuu.

Laskeskelin koskipuiston pysäkiltä, että tällä hetkellä bussien vuoroväli on n.1min 21s ruuhka-aikaan kahdeksalta. Eli 44 bussia menee siitä tunnissa. Keskustorilta kokonaisuudessaan vielä enemmän. Onko ratikan kapasiteetti merkittävästi bussia suurempi, vai miten suunniteltuihin harvoihin vuoroväleihin päästään?

Vaikuttaa hasardilta, että ratikka blokkaa tietasossa liikkuessaan jo nyt ruuhkaisen ja kapean kannaksen rajaaman keskustan liikennettä entisestään. Ja ratikan hämeenkadun-itsenäisyydenkadun osuus välittää käytännössä kaiken itä-länsisuunnan joukkoliikenteen.. Osoittautuuko se, ettei ratikkaa tehty keskustassa maan alle pahaksi virheeksi? Vieläpä kun panostus joukkoliikenteeseen on kaupungin strategioissa kova. Viinikan tunneli, jos se tarkoittaa viinikan liikenneympyrä-rantaväylä väliä lienee välttämätön. Lisäksi vaitinaron ja kalevan prisman sumpun ratkaisuilla alkaa olla kohta kiire, jotta autoliikenteen välityskyky pysyy mukana edes jonkun verran kaupungin kasvussa. Jos ratikan välityskyky keskustassa alkaa loppua, mikä eteen? Kiskot tunneliin, lisäraiteita toisille kaduille vai jopa pyhäjärven ympäri kiertävät kiskot, jotka tarjoavat vaihtoehtoisen reitin ruuhkautuvan kannaksen ohi lännestä etelään ja itään?
Ratikan myötä bussilinjoja yritetään siirtää muille kaduille, mutta kyllähän Hämeenkatu-Itsenäisyydenkatu pysyy ylivoimaisesti tärkeimpänä. Bussilinjastosta on aika pitkälle suunniteltuja luooksia Linjasto2021-nimisen projektin sivuilla, jos joku ei ole huomannut: http://joukkoliikenne.tampere.fi/ohjeit ... njasto2021

Tällä viikolla kuulin, että Vaitonarolle olisi suunnitteilla joku väliaikainen helpotus, ilmeisesti yksi Porontien risteyksen ohittava kaista kaupungista ulos, jos oikein ymmärsin (mikä ei ole lainkaan varmaa). Mutta noin yleisesti näyttää minusta varmalta, että autoliikenteen välityskyky ei pysy mukana kaupungin kasvussa. siihen täytyy sopeutua. nythän on varmaan hankalin vaihe menossa, kun ratikka ei vielä auta yhtään.
Jep, ruuhkien kasvu näyttää melko väistämättömältä. Onko tietoa eteneekö lähijunahanke ollenkaan tai millaista linjastoa on suunniteltu? Valtiohan myönsi miljoonia Tampereen lähijunaliikenteen kehittämiseen jo kauan sitten. Kaupunkialueelle olisi aika helppo rakentaa useitakin lähijuna-asemia.

Suurempana strategisena päätöksenä mietiskelen, että kaupungin kannattaisi varmaan tunnustaa, että on aika siirtyä keskustavetoisesta kaupungista verkostokaupunkiin erityisesti länsi-Tampereen osalta. Viime aikoina sieltä on lähinnä viety palveluja keskustaan tai itäpuolelle, mikä lisää poikittaissuuntaista liikennettä. Kannaksen länsipuolella ei ole enää esimerkiksi yhtään lukiota. Terveyspalveluihin on mentävä TAYSiin, kun voitaisiin rakentaa sairaala myös länsipuolelle. Hammashoitokin on usein keskustassa tai jossain kaukajärvellä. Olisiko liikaa pyydetty myös pitkän matkan juna-asema länsipuolelle lähiliikenteen lisäksi?
  • 1
  • 76
  • 77
  • 78
  • 79
  • 80
  • 82