Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
Avatar
Tekijänä RV
#80677
Viimeksi torneja ehdotettiin Kamppiin 70-luvulla. Uskaltaisin sanoa, että jos Kampin keskusta suunniteltaisiin nyt, se olisi paljon muhkeampi ja tornikin sinne olisi mahtunut, vaikka pidän siitä sellaisenaankin.

Nuo upeat rakennukset olisivat tehneet Helsingistä Pohjolan Art Deco-pääkaupungin...
Tekijänä Kazaam
#88849
Haussa olisi aikoinaan Rautatientorille suunnitellun lisärakennuksen tai -portin (millä termillä pitäisikään kutsua) havainnekuva. Taisi olla Saarisen omaa tekoa myös.

Juuri pari päivää sitten sellaista kuvaa katselin, mutta nyt ei löydy sitten millään...
Tekijänä sekovene
#88857
Kazaam kirjoitti:Haussa olisi aikoinaan Rautatientorille suunnitellun lisärakennuksen tai -portin (millä termillä pitäisikään kutsua) havainnekuva. Taisi olla Saarisen omaa tekoa myös.

Juuri pari päivää sitten sellaista kuvaa katselin, mutta nyt ei löydy sitten millään...
Tämä?

Kuva
jfo ja 1 muut peukuttivat tätä
Tekijänä Kazaam
#88859
Juuri tuo, kiitos! Onko jollakulla tarkempaa tietoa kenen suunnitelmasta oli kyse?

Olisi tehnyt torin mittakaavasta paljon miellyttävämmän, mutta toisaalta varmaan ihan hyvä ettei tuota rakennettu, on meinaan sellainen erittäin vahva mutufiilis, että tuo oltaisiin aikoinaan purettu.
Tekijänä hmikko
#88868
Kazaam kirjoitti:varmaan ihan hyvä ettei tuota rakennettu, on meinaan sellainen erittäin vahva mutufiilis, että tuo oltaisiin aikoinaan purettu.
Enpä usko. Luulisin, että tuo olisi katsottu kokonaisuudeksi Kansallisteatterin ja aseman kanssa, eikä niitäkään ole purettu.
#88870
Riippuu vähän käyttötarkoituksesta. Rautatieasema ja Kansallisteatteri ovat molemmat täysin käyttökelpoisia tarkoitukseensa, eikä niitä ole ollut mitään tarvetta purkaa. Tuo sen sijaan näyttää jonkinlaiselta kauppahallilta, ja myymälätilojen tarpeet ovat muuttuneet 1900-luvun alusta paljon enemmän kuin asemahallien tai teatterirakennusten. Kaupalla ei myöskään ole samanlaista historiallista symboliarvoa kuin teatterilla; kauppa haluaa mieluummin symboloida nykyaikaa ja tulevaisuutta, kuin historiaa ja menneisyyttä.
Tekijänä Kookkeli
#95475
Koodaamani ohjelma laski Suomelle tällaisen rataverkon. Taustadatana ovat vähintään 10 000 asukkaan taajamien (merkitty karttaan) väkiluvut ja koordinaatit, mutta ei esimerkiksi vesistöjä tai maaston muotoja. Jos kaikki rataosuudet olisivat suoria, olisi verkon pituus noin 6000 kilometriä eli suunnilleen saman verran kuin Suomen oikean rataverkon. Tarkemmasta algoritmistä saa kysyä.

Huomattavaa:
-Etelä-Suomi-keskeisyys. Esim. Forssa on keskeinen risteysasema, vaikka oikeasti rautatie on puuttunut sieltä kokonaan 70-luvulta lähtien.
-Kehärata Helsingin ympärillä
-Muusta verkosta erillinen Tornio-Kemi-rata

Kuva
Viimeksi muokannut sw, 16.09.18 15:10. Yhteensä muokattu 1 kertaa. Syy: viallinen kuvalinkki poistettu, käytäthän esikatselua varmistaaksesi kuvien näkymisen
veka peukuttivat tätä
Tekijänä hmikko
#95485
Tosielämässä raiteilla on semmoistakin toimintaa kuin tavaraliikenne, mikä Suomessa on ollut syynä aika monen radan sijaintiin.

Katse pysähtyy omille syntysijoille, missä Helsinki-Vaasa reitti menee Kurikan metropolin kautta ja jättää Seinäjoen väliin. Algoritmissa ehkä viilaamisen varaa?

Ilmeisesti algoritmissa ei ole mitään junien liikennöinnin käytännön reunaehtoja mukana, kuten juuri tavaraliikenne? Tornio-Kemi -välille kun ei varmaan olisi kovin kannattavaa perustaa erillistä systeemiä kalustoineen varikoineen.
Tekijänä Kookkeli
#95503
Tunnen kyllä tavaraliikenteen merkityksen, mutta sen kysynnästä kertovaa dataa ei taida olla niin hyvin saatavillaa? :smt017

Algoritmista totean sen verran, että sekä matka- että rakennuskustannusten oletetaan riippuvan pelkistä ratakilometreistä. Jotta vaihto- ja pysähtymiskustannukset voisi ottaa huomioon, ohjelman pitäisi lisäksi ottaa kantaa junalinjoihin. Uuden järjestelmän perustamiskustannusten lisääminen varmaan onnistuisikin. Onko kellään arviota, paljonko uuden ratajärjestelmän perustamiskustannuksilla pystyisi laajentamaan olemassaolevaa järjestelmää?

Minäkin yllätyin hieman Pohjanmaan ratkaisusta.
Tekijänä hmikko
#99262
TurkuCubed pisti chattiin tämän linkin Hesarin tekemään visualisointiin Smith-Polvisen moottoritiesuunnitelmasta.

https://dynamic.hs.fi/2019/smith-polvinen/

Kuten Hesarin tekstissä todetaan, suunnitelman mainostettu 'rationaalisuus' on melko suhteellista lajia. Kaupunkikorttelien kiinteistöille ei paljon arvoa pantu. Taustalla lienee voimakkaana Smithin kautta amerikkalainen ajatus siitä, että itseään arvostavat ihmiset haluavat asua omakotitalossa, joka tietysti tuolloin sopi hyvin myös suomalaiseksi ihanteeksi. Tietysti tuohon aikaan keskustaelämä ei myöskään ollut sitä mitä se on nykyään, kun keskustassa oli melua ja pölyä huomattavasti enemmän, asunnot epämukavampia ja ravintolaelämää ynnä muuta kivaa vähemmän. Jos nykyään laskisi noiden purettavien kortteleiden markkina-arvon ja lisäisi moottoritiehankkeen budjettiin, niin taitaisi tulla pitkästi yli miljardi lisää hintaa, plus haitat naapureille moottoritiestä.
Tekijänä JamoL
#99263
Väittäisin että liikennesuunnittelijoiden nykymalleilla tuossa on edelleen osuuksia joissa on aivan huima hyöty-kustannussuhde, ja jotka he toteuttaisivat jos poliitikot antaisivat.

Esim. tuosta ehdotuksesta voisi rakentaa (hiukan jyrkemmillä kurveilla) Länsiväylältä alkavana uuden Porkkalankadun sillan, josta kaartuisi ramppi Jätkäsaareen, ja tie jatkuisi edelleen Hietalahden yli suoraan Lönkan päähän, Bulevardille, Uudenmaankadun tunneliin ja Telakkakadulle. Ehkä 300 m€ investoinnilla vähintään 1mrd.€ matka-aikasäästöt, ja eteläisten kaupunginosien liikenneongelmat ratkaistu.

Nyt kun tuo on poliittisesti mahdotonta sama bändi koittaa kepillä jäätä ja yrittää avata pelin pienemmällä "Jätkäsaaren rampilla". :smt013
Tekijänä bonk
#99265
Hullua miten moottoriteiden risteykset olisivat olleet yli kummenen korttelin kokoisia. Mitään yritystäkään ei tehty, jotta risteykset olisivat olleet kompakteja. Ainoa asia mikä oli tärkeää oli mahdollisimman suuri ajonopeus koko ajan.
Avatar
Tekijänä veka
#99268
Tarunhohteinen Smith-Polvinen on jo vuosikymmeniä elänyt omaa elämäänsä. Ei enää edes kauhukuvana vaan lähinnä vitsinä. Ko. toimistot saivat tehtäväkseen 60-luvulla laatia malleja Helsingin liikenteen tulevaisuudesta. Tämä tiedotusvälineiden palstoilla elämään jäänyt versio oli C, yksi neljästä. Muut olivat keskustan autoliikenteen osalta maltillisempia. S&P ymmärsivät kuitenkin mm. kehäteiden tarpeen. Autoliikenteen lisäksi visioitiin joukkoliikenteen tulevaisuutta, lähinnä ratikat vai metro -kysymyksen äärellä. Kuten tiedetään, Helsingistä ei lopulta tehty S&P:n suosituksen vastaisesti metrokaupunkia vaan lähinnä ratikkakaupunki. Autoilun osalta S&P päätyivät epäonnekseen suosittelemaan tätä C-mallia, ja sen ansiosta heidät yhä muistetaan. Minkään sortin poliittiseen käsittelyyn nämä paperit eivät kuitenkaan päässeet, eikä kai ollut tarkoituskaan. Ehkä jokaisen sukupolven on vuorollaan päästävä ällistelemään näitä motarikuvia, mutta aika virheellisen kuvan ne antavat ajastaan ja silloin puhaltaneista tuulista.

http://www.kaupunkiliikenne.net/Smith.html
Avatar
Tekijänä markusvalo
#99269
Laitanpa tähän vielä kolme esimerkkiä miten Smith-Polvinen on vaikuttanut kaupunkirakenteeseen vaikkei sitä ikinä ole virallisesti hyväksyttykään. Nämä eivät ole mitenkään ainoat, poimin vain sellaisia mitkä pistävät kartasta ja maastosta silmään aika selkeästi.

1. Munkkiniemi/Niemenmäki
Vasta nyt rakennetaan Munkkiniemen ja Niemenmäen välissä olleen varauksen päälle taloja, tähän asti se on ollut "puistoa". Ilmalasta Keskuspuiston ja Ruskeasuon siirtolapuutarhan läpi tulleen väylän piti tässä yhdistyä Turun moottoritien alkuun.
Kuva

2. Ratsastie/Tilkka
Ratsastien maastovaraus Ruskeasuolla on tien luonteeseen nähden todella leveä. Tähänkin voisi olla yhtenä selityksenä siihen suunniteltu Pasila-Munkkiniemi -yhteys. Samoin Pikku-Huopalahden "puisto" eli nurmikenttä keskellä rakennettua aluetta sopii vähän liian hyvin linjalle.
Kuva

3. Hermanni
Vasta nyt on rakennettu uutta tuohon Sörnäistenkatu-Hermannin rantatie -linjaukselle.
Kuva

Koko kantakaupunki (pdf, 78 MB)
Kuva

Ja koko esitysmateriaali aiemman viestin Google Slides-linkin lisäksi nyt myös dokumenttina (pdf, 34 MB)
Janne_H, AQ peukuttivat tätä
  • 1
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14