Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
Tekijänä slette
#99271
veka kirjoitti: 26.12.19 11:02 Tarunhohteinen Smith-Polvinen on jo vuosikymmeniä elänyt omaa elämäänsä. Ei enää edes kauhukuvana vaan lähinnä vitsinä. Ko. toimistot saivat tehtäväkseen 60-luvulla laatia malleja Helsingin liikenteen tulevaisuudesta. Tämä tiedotusvälineiden palstoilla elämään jäänyt versio oli C, yksi neljästä. Muut olivat keskustan autoliikenteen osalta maltillisempia. S&P ymmärsivät kuitenkin mm. kehäteiden tarpeen. Autoliikenteen lisäksi visioitiin joukkoliikenteen tulevaisuutta, lähinnä ratikat vai metro -kysymyksen äärellä. Kuten tiedetään, Helsingistä ei lopulta tehty S&P:n suosituksen vastaisesti metrokaupunkia vaan lähinnä ratikkakaupunki. Autoilun osalta S&P päätyivät epäonnekseen suosittelemaan tätä C-mallia, ja sen ansiosta heidät yhä muistetaan. Minkään sortin poliittiseen käsittelyyn nämä paperit eivät kuitenkaan päässeet, eikä kai ollut tarkoituskaan. Ehkä jokaisen sukupolven on vuorollaan päästävä ällistelemään näitä motarikuvia, mutta aika virheellisen kuvan ne antavat ajastaan ja silloin puhaltaneista tuulista.

http://www.kaupunkiliikenne.net/Smith.html
Keskustan ulkopuolella Smith & Polvisen mukainen autoiluinfra on toisaalta laajasti toteutunut. Toki lukuisia suunnitelman mukaisia moottoritieyhteyksiä puuttuu, kuten yhteys Tarvontien ja Hakamäentien välillä, joka on vuosikymmenet ollut tilavarauksena.

Samoin raitioteitä ei lähdetty laajentamaan kantakaupungin ulkopuolelle, vaan sinne tehtiin osittain metroa ja rautateiden kaupunkirataa ja pääosin rahan puutteen vuoksi bussiyhteyksiä.
Tekijänä hmikko
#99272
slette kirjoitti: 26.12.19 16:19 Samoin raitioteitä ei lähdetty laajentamaan kantakaupungin ulkopuolelle, vaan sinne tehtiin osittain metroa ja rautateiden kaupunkirataa ja pääosin rahan puutteen vuoksi bussiyhteyksiä.
Sanoisin, että pikemminkin korruptoituneen ja tolkuttomasti budjettinsa ylittäneen metrohankkeen takia. Päättäjät eivät sen jälkeen halunneet koskea asiaan hetkeen pitkällä tikullakaan. Johonkin kevyempään ja tavalliseen kalustoon perustuvaan metroverkkoon olisi varmaan ollutkin varaa (siis johonkin Castrenin suunnitelman kaltaiseen). Korruptiojupakassa kun suuri osuus oli Valmetilta tilatuilla vaunuilla.

Tämä on tietysti ikuista metrojossittelua. Kuten Smith-Polvisen suunnitelmasta näkyy, tuolloin oltiin rakentamassa uutta uljasta maailmaa kertaheitolla, joten metrovaunujenkin piti olla maailman suurimpia ja edistyksellisimpiä. Saksasta löytyy esimerkkejä, miten raitioteiden nivelvaunuihin lisättiin matalalattiaisia väliosia, jopa kaksikin, ja ajettiin niillä metron suuntaan muutetuilla Stadtbahn-radoilla, jotka kulkevat keskustassa tarvittaessa tunnelissa. Tämä olisi ollut Helsingissäkin aivan mahdollista jo 70-luvulla, mutta raitioteitä ei silloin nähty kehityspolkuna. Nivelvaunutkin tilattiin alun perin ylimenokauden ratkaisuksi, ennen kuin metro korvaisi raitiotiet. Sattumoisin ne ovat liikenteessä vieläkin, kun 2000-luvun taitteen ensimmäisen sukupolven matalalattiakalustoa poistetaan.
Avatar
Tekijänä Clepe
#99278
markusvalo kirjoitti: 26.12.19 13:17 Laitanpa tähän vielä kolme esimerkkiä miten Smith-Polvinen on vaikuttanut kaupunkirakenteeseen vaikkei sitä ikinä ole virallisesti hyväksyttykään. Nämä eivät ole mitenkään ainoat, poimin vain sellaisia mitkä pistävät kartasta ja maastosta silmään aika selkeästi.

1. Munkkiniemi/Niemenmäki
Vasta nyt rakennetaan Munkkiniemen ja Niemenmäen välissä olleen varauksen päälle taloja, tähän asti se on ollut "puistoa". Ilmalasta Keskuspuiston ja Ruskeasuon siirtolapuutarhan läpi tulleen väylän piti tässä yhdistyä Turun moottoritien alkuun.
Kuva

2. Ratsastie/Tilkka
Ratsastien maastovaraus Ruskeasuolla on tien luonteeseen nähden todella leveä. Tähänkin voisi olla yhtenä selityksenä siihen suunniteltu Pasila-Munkkiniemi -yhteys. Samoin Pikku-Huopalahden "puisto" eli nurmikenttä keskellä rakennettua aluetta sopii vähän liian hyvin linjalle.
Kuva
Nämä ovat kyllä moottoritievarauksia, mutta ne ovat varauksina huomattavasti vanhempia kuin Smith & Polvisen suunnitelma. Esimerkiksi tuo Niemenmäen aukko on ihan virallisestikin merkitty varaukseksi "Läntiselle moottoritielle". Ajatus poikittaisväylästä reittiä Munkkiniemi-Pasila-Kumpula on esiintynyt säännöllisesti 1910-luvulta lähtien. Se löytyy Pro Helsingfors suunnitelmasta, 1932 yleiskaavasta ja 1960 yleiskaavasta. Kahdessa ensimmäisessä alkupiste on Munkkiniemen aukio, myöhemmässä yhteys toimii juurikin Tarvontien jatkeena. Tilkanvierron siltakin on 30-luvulta, mutta en tiedä onko siinä varsinaisesti varauduttu tuohon poikittaisväylään. Sen sijaan Kumpulantie on selvästi ajateltu osaksi tuota pääkatua. Kumpulantietähän ei koskaan rakennettu Kumpulaan asti, vaikka keskeneräistä tiepohjaa voi havaita Kumpulanlaaksossa.

markusvalo kirjoitti: 26.12.19 13:17 3. Hermanni
Vasta nyt on rakennettu uutta tuohon Sörnäistenkatu-Hermannin rantatie -linjaukselle.
Kuva
Minä epäilen että tässä tapauksessa rakentamattomuuteen on vaikuttaneet muut seikat kuin moottoritievaraus. Vankilan kohdalla taitaa olla vankilan asuntola joka kuuluu vankila-alueeseen, eli valtion maita. Hieman etelämpänä oli eläinlääketieteellisen tontti. Sen poistuminenhan lopulta vapautti alueen asuinrakentamisen.
Viimeksi muokannut Clepe, 27.12.19 16:03. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
markusvalo peukuttivat tätä
Avatar
Tekijänä Clepe
#99279
slette kirjoitti: 26.12.19 16:19 Keskustan ulkopuolella Smith & Polvisen mukainen autoiluinfra on toisaalta laajasti toteutunut. Toki lukuisia suunnitelman mukaisia moottoritieyhteyksiä puuttuu, kuten yhteys Tarvontien ja Hakamäentien välillä, joka on vuosikymmenet ollut tilavarauksena.
Olen kuullut tämän väitteen monta kertaa ja olen alkanut kyseenalaistamaan tätä yhä enemmän. Oikeastaan säteittäiset moottoritiet ja Kehä III oli jo rakennettu tai rakenteilla kun S & P julkistettin. Kehä I taas toteutettiin aivan eri tavalla kuin mitä S & P suunniteltiin. Oikeastaan S & P:n suositussuunnitelma ei varsinaisesti sisältänyt kehäteitä vaan suunnitelmassa luotiin eräänlainen moottoriteiden ruutukaava, ei toteutunutta seittiä. Ainoat toteutuneet osuudet taitavat olla Kehä II ja Laajasalontie.
hmikko peukuttivat tätä
Tekijänä hmikko
#99283
Clepe kirjoitti: 27.12.19 01:59 Minä epäilen että tässä tapauksessa rakentamattomuuteen on vaikuttaneet muut seikat kuin moottoritievaraus. Vankilan kohdalla taitaa olla vankilan asuntola joka kuuluu vankila-alueeseen, eli valtion maita. Hieman etelämpänä oli eläinlääketieteellisen tontti. Sen poistuminenhan lopulta vapautti alueen asuinrakentamisen.
Tuo on myös ollut juurikin semmoista teollisuus/satama-aluetta vankilan vieressä, jolla oli epämääräinen maine ja jonka kaltaisia oli noiden 60-luvun moottoriteiden avulla tarkoitus välttää ja ajella asumaan siistiin lähiöön.
Tekijänä hmikko
#99640
^ Kiitoksia linkistä! Itsellä oli joku epämääräinen mielikuva, että toteutunut asema on tosiaan minimivaihtoehto, joka on valittu sen jälkeen kun isommat suunnitelmat ovat jääneet toteutumatta. En muista koskaan nähneeni mitään tästä kilpailusta, enkä tiennyt sitä, että rata on kaivettu nykyiseen korkeusasemaansa noinkin myöhään. Kupittaan vanha puinen asemahan on paikoillaan, ja tosiaan ~5 m kallioleikkauksessa kulkevaa rataa ylempänä.

Kuvissa näkyy muuten taustalla, miten Teknologiakeskuksen paikkeille kaavailtiin jo tuolloin torneja. Nyttemmin esitelllyt korkealentoisen näköiset suunnitelmat torneista Kupittaalle eivät ole ihan uusi idea, toki torneilla korkeutta ainakin tuplaten noihin 90-luvun kuviin verrattuna.
Avatar
Tekijänä veka
#100721
Vitsit vitseinä. Eteläsataman Kirjava satama -kilpailu 2011 oli ison luokan kansainvälinen kisa. Vissiin kaikkiin paljon osallistujia kerääviin suunnitteluskaboihin tulee massan mukana jos jonkinlaisia virityksiä. Kahlailin aikoinaan ehdotuksia läpi, ja mukana oli lukuisia huolella tehtyjä hienoja suunnitelmia, mutta aika ei kai ollut kypsä millekään radikaaleille muutoksille, eikä liene vieläkään - tai koskaan. Nyt näille parhaiten laukalle lähteneille on mukava naureskella.
  • 1
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14