Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä Toni
#4714
Monet tietävät Saarisen Suur-Helsinki suunnitelman ja muut vastaavat. Mutta kaikki eivät. Tänne siis toteutumattomia visioita Suomesta, synkistelyä ja niistä keskustelua.

Aloitetaanpa ensiksi Jyväskylästä. Skannasin oheisen kuvan Jussi Jäppisen "Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin? - Jyväskylän ruutuasemakaava-aluueen vaiheet 1800-luvulta 2000-luvulle" -kirjasta.

Kuva

edit: virhe korjattu pois
Viimeksi muokannut Toni, 13.04.06 22:26. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
tekijänä OlliMolli
#4721
Tuo kirja on ihan mielenkiintoinen, sieltä löytää tietoa ja kuvia Jkl:n kehityksestä aivan valtavia määriä. Tuossa kyseisessä suunnitelmassa minusta suurin vika oli se, että vaikka kyse oli täysin ylimitoitetusta suunnitelmasta, se ei itse asiassa käyttänyt Lutakon aluetta kokonaisuudessaan kovin tehokkaasti. Nykyinen rakenteilla oleva Lutakko täyttää alueen paremmin, koska se perustuu kortteleihin enemmän, kuin korkeisiin pistetaloihin. Joka tapauksessa Jkl:n kokoisessa kaupungissa ei korkea rakentaminen liene suuri urbaaniuden luoja, vaan enemmän juuri kapeat kadut ja umpikorttelit. Minun on oikeasti vaikea uskoa, että tuo suunnitelma olisi voinut olla kaupunkimaisempi, kuin esimerkiksi väinönkatu, jossa rakennusten korkeudet ovat vain 3-4 kerrosta. Ihan hienoa oli kuitenkin nähdä, että uskallusta tällaisiinkin (ylilyönteihin) löytyy.
tekijänä neropatti
#4778
Suomalaiset karsastavat muutoksia
06.04.2006 09:34

Asenneilmapiiriä on koko 2000-luvun leimannut muutos- ja vaihteluhalukkuuden väheneminen.

Suomalaiset suhtautuvat nihkeästi muutoksiin. Tuoreen selvityksen mukaan uuden luominen on Suomessa aallonpohjassa. Muutosten sijaan ihmiset pyrkivät kääntymään sisäänpäin ja välttelemään haasteita.

Asenneilmapiiriä on koko 2000-luvun leimannut muutos- ja vaihteluhalukkuuden väheneminen. Tänään julkaistun selvityksen perusteella tilanne jatkui samansuuntaisena myös viime vuonna: suomalaiset eivät edelleenkään jaksa innostua uuden luomisesta ja omakohtainen aloitteellisuus on vähäistä.

Suomalaisten asenteita ja arvomaailmaa tutki MDC RISC International, joka on keskittynyt sosiokulttuurisiin selvityksiin. Tutkimukseen haastateltiin yli 4000 suomalaista. Työssä oli mukana myös Suomalaisen Työn Liitto.

(MTV3-STT)

No ei ola ihme etta ei nama visiot tule koskaan toteutumaan. Mutta tama uutinenhan ei ollut kenellekkaan mikaan uusi, mutta onhan se aina kiva ku joku jaksaa muistuttaa tastakin aiheesta.
tekijänä Jape
#4781
Laitetaan tämä Reino Castrenin suunnittelema Helsingin metro:

[Linkki]

Rataa olisi ollut 86,5km ja asemia 108. Kaarresäteet olisivat tosin olleet liian pienet ja asemia liikaa. Itsekin ihmettelen kuinka ihmeessä Postitalolla, Kaivokadulla, Ylioppilastalolla ja Erottajalla olisi kaikilla voinut olla omat asemat. Siinähän asemalaiturit ovat melkein pidempiä kuin niiden välinen matka? Helsingin metron olisi ehkä kuitenkin voinut toteuttaa nykyistä kevyemmällä kalustolla ja pienemmin asemavälein (ja mahdollisesti integroida paikallisjunaverkkoon).

Jos jollain muuten sattuu olemaan jotain materiaalia tuosta Smith Polvisen metrosuunnitelmasta - jota nykyinen metro mukailee - niin olisin erittäin kiinnostunut näkemään. Sisältyikö siihen enemmänkin linjoja?

Edit: Kuva rikkoi boardin rakenteen niin pahasti että muutin linkiksi..
tekijänä late-
#4783
Jape kirjoitti: Helsingin metron olisi ehkä kuitenkin voinut toteuttaa nykyistä kevyemmällä kalustolla ja pienemmin asemavälein


Castrenin metro on saksalainen Stadtbahn, joka oli aikansa edistyksellisintä tekniikkaa. Castrenin syrjäyttämisen jälkeen suunnitelmat reivattiin toisen muodin mukaan mahdollisimman raskaiksi. Samalla ratalinjauksia vietiin Itä-Helsingissä kauemmas asutuksesta Itäväylän varteen koska uusi raskasmetro ei oikein taipunut muuhun.

Jape kirjoitti:Jos jollain muuten sattuu olemaan jotain materiaalia tuosta Smith Polvisen metrosuunnitelmasta - jota nykyinen metro mukailee - niin olisin erittäin kiinnostunut näkemään. Sisältyikö siihen enemmänkin linjoja?


Tänään olen viimeksi pitänyt kädessäni Smith-Polvisen liikennesuunnitelmaa koululla. Töistäkin niitä löytyy useampi kappale. Kyllä siinä metroa oli enemmän kuin nyt. Ratikat oli vastaavasti lakkautettu tehottomina vuoteen 2000 mennessä.

Päälinjat Smith-Polvisessa metrolle olivat itä - länsi ja U-metro, johon kuului nykyinen Vantaankosken rata. Muitakin linjoja vaihtoehdosta riippuen oli mukana. Ei nyt kuitenkaan ihan radikaalisti enempää kuin nytkin suunnitellaan.

Kevyemmän vaihtoehdon tieverkkokaan ei eronnut kamalasti nyt työn alla olevasta. Keskustatunneli, Pasilan orsi (nyk. Pasilanväylä), Vapaudenkatu ja suora moottoritie Laajasaloon puuttuvat. Raskaammassa vaihtoehdossa tietysti lisäksi purettiin puoli keskustaa motareiden alta, mutta sitä ei onneksi valittu toteutukseen.

Työpaikan Smith-Polvisten selostusosia voin vaikka lainata, jos joku haluaa noutaa Otaniemi - Lauttasaari -akselilta joskus. Suunnitelmakuvaosaa on vain yksi kappale, joten sitä en viitsi. Vaihtoehtoisesti Otaniemestä löytyy ainakin Arkkitehtiosaston kirjastosta molemmat osat.
#5020
Löysin mielenkiintoisen väitöskirjan netistä tehdessäni yhtä kaupunkitutkimuksen harjoitustyötä. Markus Laineen ja Lasse Peltosen tutkimuksessa Ympäristökysymys ja aseveliakseli - Ympäristön politisoituminen Tampereella vuosina 1959-1995 käsitellään monia kiinnostavia tamperelaisia kaupunkisuunnitteluunkin liittyviä kiistakysymyksiä viime vuosikymmeniltä. Monet näistä tuntuvat nykypäivänä aika uskomattomilta, kuten paikoin myös kunnallisen päätöksenteon salakähmäisyys.

Näitä kysymyksiä tarkastellaan:

1. Pyynikin moottoritiehanke (1959-1974)
2. Näsijärven saastuminen ja vedenoton siirtäminen Roineeseen (1960-1972)
3. Kauppahallin virastotalon purkamiseen liittynyt kiista (1972-1983)
4. Epilän kivihiilivoimalaitokseen liittynyt kiista (1981-1984)
5. Tampellan alueen kaavoituskiista (1989-1995)

Suosittelen kurkkaamaan ainakin tuon Tampellan kaavoituskiistan pilvenpiirtäjäsuunnitelmineen. Aikamoista touhua ollut tuo kunnallispolitiikkakin tuolloin, ja aika kaukana demokraattisesta päätöksenteosta.

Tutkimus löytyy osoitteesta: http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5657-2.pdf

Kuva
Havainnekuva arkkitehti Timo Penttilän Tampellan aluetta koskevasta suunnitelmasta.

Kuva
Kaavaillustraatio 434 000 kerrosneliömetrin sijoittamisesta Tampellan alueelle.

Siinä kaavassa, jonka mukaan Tampellan aluetta on nyt rakennettu, rakennusoikeus on tippunut 192 000 kerrosneliömetriin. Tuo suunnitelmahan yritettiin ajaa läpi kaupungin ja Tampellan välisen puolisalaisen sopimuksen mukaisesti niin, että Tampella lupaa rakentaa uuden tehtaan Tampereelle, eikä siirrä työpaikkojaan Italiaan, ja kaupunki puolestaan kaavoittaa Tampellan tontin tuntuvalla rakennusoikeudella, jotta Tampella voi sitten myydä sen kovaan hintaan rakennusyhtiölle. Lähtökohdat eivät kuulosta ihan parhailta hyvään kaupunkisuunnitteluun, eikä päätöksentekokaan ollut edes muodollisesti avointa tai läpinäkyvää. Tosin sitten kaikki menikin pieleen ja Tampellakin teki konkurssin. Lopputuloksen kannalta ehkä hyvä näin.
Avatar
tekijänä 16valve
#5030
No huh!? Olipa aika hurja visio tuo Pyynikin moottoritiehanke. Kultaisella kuuskytluvulla taidettiin tuhota eniten historiallista rakennuskantaa. Tässä projektissa olisi tuhoutunut koko Pyynikki-Pispala alue, siis merkittävä osa Tampereen historiaa..
Avatar
tekijänä pks
#5031
Jeps, Tampereella oltaisiin tuohon aikaan oltu kyllä valmiita uhraamaan mitä vaan uuden ja modernin tieltä. Pyynikki ja Pispala sentään onneksi säästyivät, mutta Amuri ja Tammelahan esimerkiksi purettiin ja uudelleenrakennettiin käytännössä kokonaan.

Voisi olla Amurikin aika paljon suuremmassa huudossa nykyään, jos tästä 50-luvun maisemasta olisi edes vähän enemmän jäljellä:

Kuva

Kuva on vuodelta 1957. Amurissa asui muuten tuolloin melkein 3000 asukasta enemmän kuin 80-luvun lopulla, jolloin puutalot oli korvattu väljästi sijoitelluilla elementtitaloilla. Maankäytön tehokkuus ei siis edes noussut, ja lopputuloksena oli betonilähiö. Kultainen 60-luku! :)
Avatar
tekijänä grendy
#5032
Joo tosiaan Amurissa asuneena suosittelisin kaupungille että tehdään sama homma kun viimeksi! Eli pistetään matalaksi nykyinen Amuri ja rakennetaan uusi, koska nykyisessä ei ole mitään hyvää tai hienoa. Siihenhän saatais mahtavalla sijainnilla oleva uusi asuinalue josta voitaisiin saada tällä kertaa paljon järkevämpikin :)
Avatar
tekijänä prepo
#5039
Jos 50-luvun Amurissa on ollut enemmän asukaita kun nykyisessä, se johtuu enemmän silloisesta asumisahtaudesta kuin rakennustehokkuudesta. Noissa puutaloissa lienee ollut ahtaita hella- kellari- ullakko ym. huoneita ja joka talossa on asunut monta perhettä. Moni on ollut tuolloin onnellinen kun on saanut muuttaa asuntoon, jossa sentään on lämmin vesi, wc ja muut mukavuudet. Jos alue olisi säilynyt 50-luvun tilanteen rakennuskannalla, olisi siellä varmasti paljon vähemmän asukkaita kun asuntoja olisi yhdistelty ja niissä asuttaisiin väljemmin. Se on harmi kun uudet rakennukset on rumia ja mm. asukkaiden autojen mahduttaminen vie pihojen tilat.

Porissakin visioitiin 60-luvulla koko ns. kivi-Porin
http://personal.inet.fi/koti/prepo/pori1/poripanoraama.jpg
http://personal.inet.fi/koti/prepo/pori1/valtakatu1.jpg
rakennuskannan korvaamista pistetaloilla. Mm. Junneliuksen palatsi http://personal.inet.fi/koti/prepo/pori1/kaupungintalo.jpg (nyk. kaupungintalo) oli purku-uhan alla. Onneksi suunnitelma ei toteutunut.
Avatar
tekijänä pks
#5044
Jos 50-luvun Amurissa on ollut enemmän asukaita kun nykyisessä, se johtuu enemmän silloisesta asumisahtaudesta kuin rakennustehokkuudesta.


Totta toinen puoli, mutta kyllä tollanen tiivis ja matala umpikorttelirakentaminenkin on loppujen lopuksi yllättävän tehokasta verrattuna sellaseen väljään metsälähiörakentamiseen. Toinen juttu sitten olisi taas se, että jos noista kortteleista edes jonkinmoinen osa olisi säästetty ja kunnostettu vastaamaan paremmin uuden ajan vaatimuksia, voisi tuo alue olla ihan kohtalainen vetovoimatekijäkin Tampereelle, ainakin suurempi kuin tämä nykyinen Amuri. Tampereellehan ei ole jäänyt tämän purkamisvimman jäljiltä minkäänlaista yhtenäistä vanhan kaupungin kaltaista aluetta.

Moni on ollut tuolloin onnellinen kun on saanut muuttaa asuntoon, jossa sentään on lämmin vesi, wc ja muut mukavuudet.


Tosin ne puutalojen ihmiset muuttivat ennemminkin muille alueille kuin Amurin uusiin kerrostaloihin. Tosta on jopa tehty tutkimus, mihin viitataan Tampereen historiikkisivuilla http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1940-60/amuri.htm.

Saneerauksen puolesta puhuneet kaavoittajat vakuuttivat, että puutalo-Amurin työväestö pystyisi asumaan kaupunginosassa saneerauksen jälkeenkin. Todellisuus näyttäytyi kuitenkin toisenlaisena. Tampereen yliopiston tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan asukkaista, jotka saneerauksen myötä joutuivat muuttamaan pois Amurin puutaloista, vain 31 prosenttia jäi Amuriin. Valtaosa muutti joko vielä jäljellä olleisiin Amurin puutaloihin tai muihin kaupunginosiin. Vain 8 prosenttia Amuriin valmistuneiden uusien kivitalojen asukkaista oli alueen entisiä puutaloasukkaita. Syyksi siihen, etteivät puutaloasukkaat muuttaneet paikalle nousseisiin kerrostaloihin, mainitsivat tutkimukseen haastatellut asukkaat useimmiten sen, ettei heillä ollut varaa. Tutkimuksen mukaan onkin kiistatonta, että saneerauksen johdosta entinen työläiskaupunginosa muuttui tuntuvasti keskiluokkaisemmaksi.
Avatar
tekijänä prepo
#5996
Tuollainen stoori sattui silmiini HOK-Elannon sivuilta:

Elanto v. 2000

Kuva

Kuva ja alla oleva teksti ovat peräisin vuodelta 1919 (Elanto-lehti 4 & 5 numero)

Valtamerilaiva Elanto IV kääntyi niin hitaasti Elannon satamaan, että tuskin saattoi huomata sen suuren rungon edes liikkuvan. Ohjaussillalla seisoi laivan kapteeni päivänpaisteessa ja tervehti ylöspäin kohti Elannon liiketalon johtajaparveketta, missä kaksi herrasmiestä olivat seuraamassa laivan maihinlaskua.

- Matka sujunut hyvin?
- Erinomaisesti. Olisimme saapuneet jo eilen, mutta tuuli on tehnyt hiukan haittaa. Mutta uusi moottorimme työskentelee mainiosti, 60 solmua suotuisan sään vallitessa. Mitäs siitä sanotaan?
- Aika on rahaa, sanoi toinen johtajista, heidän samalla poistuessa parvekkeelta.

Tullimiehet olivat suorittaneet tehtävänsä. laiva odotti ja Elannon suuren elevaattorin 30 metrin pituiset teräksiset käsivarret ojentuivat lastiruuman yli valmiina nostamaan 40 miljoonaa kiloa raakasokeria suoraan osuuskunnan suuriin varastohuoneisiin. Sieltä siirretään sokeri Elannon sokeritehtaaseen, joka on kauempana tehdasalueella.

Puolta tuntia myöhemmin seisovat kapteeni ja Elannon eteläamerikkalaisten maa-alueiden johtaja odottamassa pääsyä pääjohtajan puheille.

Oli paljon tietoja tuotavana viljelyksistä, joita liikkeellä on tuossa 200.000 tynnyrin alan laajuisessa läänissään. Sokerisato oli ollut runsas. Vehnän ja maissin viljelys oli päässyt sellaiseen vauhtiin, että laskettiin Elannon voivan läheisessä tulevaisuudessa hankkia valtiolle koko maan tarpeiksi hienoimpia jauhoja. Lihatuotanto oli myös siinä määrin lisääntynyt, että otettiin kyseeksi osuuskunnan lihankuljetuslaivojen, joissa on asianmukaiset jäähdytyslaitteet, matkavuorojen lisääminen kahteen matkaan viikossa.

Johtaja oli tarkastanut paperit ja olli niihin tyytyväinen. Herrat istuivat keskustellen ja kahvia juoden.

- Mitenkäs Helsingissä eletään, kysyi kapteeni.
- Hyvin menee. Meidän hyvässä presidenttikaupungissamme on nykyisin jo miljoona asukasta ja Elannon helsinkiläisen jäsenmäärän odotetaan näinä päivinä nousevan 200,000:een. Haaraliikkeitä avataan yhä uusiin kaupunkeihin ja maaseudulla on jäseniä likipitäin yhtä paljon kuin Helsingissä. Mutta ahtaus on kiusallinen. Vaikka tehtaillamme on hallussaan 8 alinta kerrosta kaikilla Sörnäisissä olevilla tonteillamme, niin on niissä sittenkin huutava tilanpuute. Kaikeksi onneksi on kaupungin valtuusto suostunut myymään meille 30,000 neliömetrin suuruisen osan Vanhankaupungin lahtea - tuon Malmin esikaupungin puoleisen madaltuneen osan - Ja nyt ovat täyttämistyöt täydessä käynnissä. Me kaivamme oman yhdyskanavan Vantaan putouksille vievään kanavaan, niin että laivat voivat purkaa lastinsa suoraan varastoihimme, niin kuin ne nyt tekevät täällä. - Mutta ovatko herrat nähneet uuden tavaratalomme Aleksanterilla? - Se on Helsingin korkein pilvenpiirtäjä. 31 kerrosta.

Johtaja hymyili ylpeästi nähdessään amerikkalaisen hämmästyneen ilmeen.
- Jos herrat haluavat, niin voimme lähteä katsomaan tuota uutta nähtävyyttämme.

Kymmenisen minuuttia myöhemmin kumarteli ovenvartija tavaratalon sisäänkäytävällä, avasi oven hissiin, johon johtajat ja kapteeni astuivat.
- 32!

Nopeasti ja äänettömästi liukui hissi ylös ja minuttia myöhemmin astui pääjohtaja seuralaisineen tornikahvilaan. Seinät lattiasta kattoon saakka olivat lasia ja lyijykehyksiset hienosti väritetyt ruudut loivat huoneeseen miellyttävän valaistuksen. Pöytien tasalla olivat värittömät ikkunat, joista avautui näköala yli miljoonakaupungin ja merelle. Kapteeni hykerteli ihastuneena käsiään nähdessään avaran ulapan jalkojensa juuressa.

He istuutuivat ja vaijeten tarkastivat ympäröivää näkyä. Johtaja viittasi ohikiitävää kolmitasoa, jolla oli siivissään Elannon merkki.
- Elannon ostettua valtiolta Jokioisten tilukset olemme me voineet tarjota Munkkiniemen kaupunginosassa olevan lastensiirtolamme hoidokeille lämmintä maitoa kahdesti päivässä. Tuo lintu keikuttaa 4,000 litraa maitoa joka matkallaan.

- Onko tuo Viron ranta, kysyi amerikkalainen kuvernööri ja viittasi sinertävää etelärantaa kohti.
- Oikein arvattu. Tahdotteko silmätä sitä Zeiss-kiikarilla.

Amerikkalainen nousi ja astui tähystyskorokkeelle. Hän suuntasi tuon tykinkaltaisen kaukoputkan merellepäin ja huusi hämmästyksestä. Kuin unikuva kepeän harson keskestä nousi vanha hansakaupunki torneineen hänen eteensä.

- Sepä vasta näky, mumisi hän.
- Eikö olekin. Mutta katsokaapa tuonnepäin. Muistatteko kuulleenne vanhasta Backaksesta. Se on tuo huvilakaupunki 35 kaupunginosan takana. Sen metsät ovat puistoja ja meidän alueillamme on siellä 800 huvilaa. Yksinomaan jäsenille, kesäasuntoja, you know. Tuossa etualalla oikealla on meidän ensimmäinen tavaratalomme, Siltala. Sekin on nyt ajanmukaisessa kunnossa. Vähän lähempänä oleva valkea pitkä rakennus on Elannon koulutalo. Siellä opetetaan yksinomaan elävien kuvien ja gramofoonien avulla. - Ei, ei se ole lapsia varten hyvät herrat. Siellä opetetaan niitä, jotka pääsevät Elannon palvelukseen. He käyvät siellä kuukauden ajan erinäisillä kursseilla. Tarjoilijat näkevät siellä, miten heidän on kohdeltava yleisöä ja miten he eivät saa sitä kohdella. Käytännöllistä, eikö olekin?

Suuri höyrylaiva oli tulossa satamaan. Se kääntyi Elantoa kohti. Kapteeni nousi ylös.
- Nyt täytyy lähteä. Elanto II saapuu juuri ja minun on pidettävä huolta siitä, että on tilaa molemmille laivoille.

Herrat astuivat hissiin ja laskeutuivat kadulle.
- Meillä on ollut menestystä, virkkoi pääjohtaja autoon astuessaan. Saas nähdä minkälainen Elanto on vuonna 2100.
Avatar
tekijänä Whose Homepage
#5998
I admittedly have no idea what this is all about, but that's a lovely drawing of a nicely varied by shape and height development plan that Oberleutnant shows up there. 8)

Not to many flat-tops either. ;)
Avatar
tekijänä OlliMolli
#5999
Whose Homepage kirjoitti:I admittedly have no idea what this is all about, but that's a lovely drawing of a nicely varied by shape and height development plan that Oberleutnant shows up there. 8)


That's the 1986 plan for Jyväskylä's suburb of Lutakko which eventually became this: http://www2.jkl.fi/kaavakartat/Lutakko_havainnekuva.jpg

The area is still partially U/C, but will be completed within 2-3 years. As it turned out, the tallest "towers" will be the 15-storey office block Innova (194ft) and a 15 storey residential block the latter of which will be the last building to be constructed in the are.
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 13