Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä Masoko
#95368
Helsinki kasvaa ja rakentuu kovaa vauhtia. Sekä uudet alueet että täydennysrakentaminen tuo lisää urbaanisuutta Helsinkiin. Haluaisin kuitenkin kääntää huomion myös niihin vanhoihin alueisiin jotka ovat jo täyteen rakennettuja mutta ovat syystä tai toisesta "ongelmallisia" esim. kaupunkikuvallisesti, esteettisesti tai funktionaalisesti kehnoja. Miten nämä alueet voitaisiin parantaa? Britanniassa jossa monet kaupungin 1950-1970-luvuilla "modernisoitiin" rankalla kädellä on tehty aika paljon näiden vahinkojen korjaamiseksi. Helsinki on onneksi säästynyt suurimmista uudellenjärjestelyistä, mutta jotkin alueet ovat mielestäni vielä monin tavoin ongelmallisia ja luovat kaupunkiin kuolleita ja rumia vyöhykkeitä.

Seuraavat alueet mielestäni ovat sellaiset jotka hyötyisivät rankastakin modernisaatiosta. Tämä tarkoittaa että kokonaisia kortteleita voitaisiin purkaa ja rakentaa uudelleen.

Hakaniemen tori ympäristöineen:

Hakaniemeen on tulossa paljon uutta, mutta torin modernistinen arkkitehtuuri on mielestäni koko alueen suurin ongelma. Arenan taloa ja Elannon vanhaa tavarataloa lukuunottamatta Siltasaarenkatu kokonaisuudessaan on aika hirvittävä. Onneksi Kolmannen linjan ja Porthaninkadun kulmaukseen on jo tulossa parannuksia mutta Hakaniemen tori ja Siltasaarenkadun eteläpuolisko ovat vielä synkkää seutua. Metallityöväenliiton talo ja muut Siltasaaren vanhat virastotalot tulisi purkaa ja uuttaa rakentaa tilalle.

Helsingin "toinen keskusta" tällä hetkellä:

Kuva

Kamppi

Helsingin suurin kävelyvyhöhyke ja liikekeskusta. Arkkitehtoonisesti täysin järkyttävä ja funktionaalisesti arveluttava. Eteläisen Rautatiekadun ja Salomonkadun väliset pienet kävelykadut ovat tällä hetkellä kuollutta tilaa. Rautatienkatu tuntuu takapihalta ja toimii parkkipaikkana, ja Salomonkatu on kävelukatuna täysin onneton (verrattuna esim. Aleksiin). Hotelli Presidentti, Graniittitalo, Autotalon pohjoinen osa ja Arkadiankadulla oleva virastorakennus matalaksi ja uutta tilalle.

Kuva

Kuva

Kurvi

Kaareva rakennusmassa ja virastotalot purkuun ja uusia asuinkortteleita tilalle. Kansan vanhan talon tilalle pilvenpiirtäjä.

Kuva

Mannerheimintie

Helsingin keskeisin paikka, ja täynnä väsyneitä virastotaloja ja huonoa arkkitehtuuria.

Kuva

Kuva


Miksi nämä alueet on jätetty rappeutumaan näin pahasti? Onko muita tällaisia alueita?
apollonkatu tykkäsi tästä
#95374
Lähtökohtaisesti kehittämisessä kannattaisi lähteä entisöimisestä ja täydentämisestä alueiden kasvojen kohottamiseksi. Toki väistämättä joitakin rakennuksia joudutaan aina purkamaan kasvun tieltä, mutta lukuisat mainitsemasi talot ovat jatkuvassa käytössä ja jääneet osaksi helsinkiläisten mielenmaisemaa. Mielestäni olisi paljon mielekkäämpää keskustella, kuinka esimerkiksi Kampin massiivisia kuutioita saataisiin elävöitettyä ilman kuluttavaa purkamista ja uudelleenrakentamista. Helsingistä ei löydy ongelma-alueita, vaan ainoastaan suurten mahdollisuuksien keitaita.
Avatar
tekijänä Krio
#95376
Pyöröovi kirjoitti:Helsingistä ei löydy ongelma-alueita, vaan ainoastaan suurten mahdollisuuksien keitaita.


Malmin voisi kyllä tuhota täysin ja rakentaa se uudestaan. Paskaksi vaan kaikki ja rakentaa ihmisten kaupunki siitä.
Aos, apollonkatu tykkäsi tästä
tekijänä Masoko
#95381
Pyöröovi kirjoitti:Lähtökohtaisesti kehittämisessä kannattaisi lähteä entisöimisestä ja täydentämisestä alueiden kasvojen kohottamiseksi. Toki väistämättä joitakin rakennuksia joudutaan aina purkamaan kasvun tieltä, mutta lukuisat mainitsemasi talot ovat jatkuvassa käytössä ja jääneet osaksi helsinkiläisten mielenmaisemaa. Mielestäni olisi paljon mielekkäämpää keskustella, kuinka esimerkiksi Kampin massiivisia kuutioita saataisiin elävöitettyä ilman kuluttavaa purkamista ja uudelleenrakentamista. Helsingistä ei löydy ongelma-alueita, vaan ainoastaan suurten mahdollisuuksien keitaita.


Arkkitehtuuri ja elävä kaupunki kulkevat käsi kädessä. Ei se ole satumaa että Jugend-alueet ovat eläviä ja haluttuja ja modernistiset alueet ovat läpikulkupaikkoja. Jos nämä yllä mainittuja rakennuksia ei haluta purkaa niin ainakin peruskorjaus ja julkisivun vaihtaminen on vähintä mitä on tehtävä. Helsingin kaupungin vanhan virastotalon purkaminen Kasarmitorilla oli askel oikeaan suuntaan, lopputulos vaan hieman epäonnistunut. Torin länsilaidalla oleva matala rakennus on myös tullut elämänsä päähän ja sitä voitaisiin korvata hienolla paviljonki-rakennuksella.

Kamppi, Hakaniemi ja Kurvi voisivat tulevaisuudessa näyttä enemmän tältä:

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva
#95382
Masoko kirjoitti:Helsingin kaupungin vanhan virastotalon purkaminen Kasarmitorilla oli askel oikeaan suuntaan, lopputulos vaan hieman epäonnistunut.


Niin, tässä tullaan siihen ongelman ytimeen. Toisin kuin moni lähiö Helsingissä (esim. Malmi), en sanoisi että nämä alueet olisi jätetty rappeutumaan. Kyllä se oikea syyllinen on arkkitehtuurin/rakentamisen rappeutuminen, näin alana. Varmaan kaikilla näillä alueilla voitaisiin tehdä joitain elävöittämistoimenpiteitä mitä tulee liikenteellisiin ratkaisuihin ja näin, mutta niiden vaikutus on lopulta aika pieni. Pohjimmiltaan se ongelma on nämä ihmisvihan monumentit jotka kuitenkin on toimivia rakennuksia, eivätkä siten ole lähdössä minnekään. Ja vaikka lähtisi, niin tilalle tulisi kuitenkin jotain yhtä karua ja köyhää kuin Kasarmitorilla (tai parhaillaan rakenteilla oleva vanhan poliisitalon korvaaja siinä vieressä), mikä on vain näennäinen parannus edelliseen.

Jos itse löytäisin öljyä parvekkeelta niin ostaisin nämä kiinteistöt, purkaisin ja rakentaisin tilalle ne mitkä joskus 60-luvulla purettiin. Pari kerrosta korkeampina versioina. Erityisesti toi Forumin harmaa nauhaikkunalaatikko on aivan järkyttävä rakennus tollasella priimapaikalla, varsinkin kun tietää mitä siinä joskus oli. Omasta mielestä rumempi kuin Makkaratalo.
#95384
Käsittääkseni en missään vaiheessa mitenkään kiistänyt arkkitehtuurin vaikutusta viihtyisyyteen. Elävän kaupungin suunnittelu on kuitenkin paljon muutakin kuin vain rumien rakennusten purkamista ja kauniimpien pystyttämistä. Masokon linkittämien kuvien kaltaiset maisemat olisivat mahdottomia ilman vuosikymmeniä kestänyttä suurta yhteiskunnallista suunnittelua viihtyisämmän, turvallisemman ja vehreämmän katutilan luomiseksi. Jatkuvalla purkamisella vain häiritään pitkäkestoista suunnittelua ja tavallaan oikeutetaan purkaminen myös seuraavien sukupolvien välineeksi. Peruskorjaamista ja julkisivujen kohentamista en tietenkään vastusta, mutta loputon purkuvimma vuosikymmenestä toiseen rasittaa.
#95385
Masoko kirjoitti:Arkkitehtuuri ja elävä kaupunki kulkevat käsi kädessä. Ei se ole satumaa että Jugend-alueet ovat eläviä ja haluttuja ja modernistiset alueet ovat läpikulkupaikkoja.


Missä päin Helsinkiä on jugend-alue, joka on elävä kaupunki? Katajanokka on kuollut lähiö, Eira on kuollut lähiö, Ullanlinna on kuollut lähiö, Kruunuhaka on kuollut lähiö. Punavuorikin alkaa olla kokonailla nukahtanut nukkumalähiö, mutta siellä nyt ei enää pahemmin jugendia ole.

Haluttuja ympäristöjä ne ovat, ihan jo sijaintinsa puolesta, mutta ei ainakaan Helsingissä Jugend-arkkitehtuuri millään lailla korreloi elävän kaupungin kanssa.

Totta kai hyvän kaupunkitilan suunnitteluun pitää panostaa, mutta ei jugend siinä sarjassa tosiaankaan mikään taikaluoti ole.
jfo, Maeeeq, Clepe tykkäsi tästä
tekijänä hmikko
#95388
arkkinikkari kirjoitti: Katajanokka on kuollut lähiö


Kukkua, sanon. Jugendia on Katajanokalla kuusi korttelia. Hotelleja ja ravintoloita on useita, ja jugend-kortteleiden vieressä useita merkittäviä työpaikkoja, mm. ainakin kaksi ministeriötä, laivaterminaali ja Enson pääkonttori, vielä Keskon lähdön jälkeenkin. Ensokin on lähdössä, mutta talo jää toimitilaksi. Ja koko paikka on korttelinmitan päässä Kauppatorista. Jugend-talojen kivijaloissa ei kovin monta liiketilaa ole, mutta eivät mun havaitakseni tyhjinä ole nekään, vaikka ovatkin ehkä toimistona tms. Jos kaikki lähiön nimellä kulkevat paikat olisivat tämmöisiä, niin aika hyvin menisi.
#95389
No ei tietysti mikään kantakaupungin alueista ole varsinaisesti "lähiötä", niin tiiviisti ne ovat kiinni kaupunkirakenteessa. Mutta jos oikeasti verrataan Helsingin jugendkaupunginosia ja vaikka Mannerheimintien eteläpäätyä ja Kamppia, ja sanotaan että Mannerheimintie ja Kamppi ovat arkkitehtuurinsa vuoksi vähemmän "elävää" kaupunkia kuin jugendkaupunginosat, niin onhan se ihan puhdasta paskaa.

Ja tosiaan jugendtaloissa liiketilan määrä katutasossa on usein varsin rajallinen - mikä on ihan ymmärrettävää, sillä suurin osa jugendtaloista on nimenomaan kaupungin laidalle rakennettuja asuintaloja, joissa ei ollut tarkoituskaan harrastaa sen enempää liiketoimintaa.
JamoL, Clepe tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä hylje
#95391
Täytyy kompata että mielekkäämpää olisi vaan surutta rakentaa lisää ja tiiviimmin. Avoimet tilat, niin torit kuin puistotkin hyötykäyttöön ja jäljellejääville aukioille on helpompi panostaa laatuun.

Pisteittäin voi toki purkavaakin saneerausta tehdä, mutta sen ei tarvitse tapahtua samassa projektissa. Pikemminkin talojen uusiutumisen pitäisi olla jatkuva prosessi, jossa pikkuhiljaa vanhaa ja väsynyttä korvataan uudemmalla ja hienommalla. Tai peruskorjataan.
Avatar
tekijänä Tande
#95395
Krio kirjoitti:
Pyöröovi kirjoitti:Helsingistä ei löydy ongelma-alueita, vaan ainoastaan suurten mahdollisuuksien keitaita.


Malmin voisi kyllä tuhota täysin ja rakentaa se uudestaan. Paskaksi vaan kaikki ja rakentaa ihmisten kaupunki siitä.


Allekirjoittanutta on pitkään ihmetyttänyt, miksei Helsingillä ole oikein ollut intoa kehittää Malmia. Yhden vielä toteutumattoman kaavan aseman vierestä muistan, mutta potentiaalia on valtavasti hyödyntämättä.

Malmin etuna on, että alue ei ole mikään yhden arkkitehdin pöydällä syntynyt metsälähiö, vaan sadan vuoden aikana "orgaanisesti" muodostunut radanvarsitaajama. Malmilla on tiettyjä yhtäläisyyksiä Helsingin maalaiskunnan uuden keskuksen Tikkurilan kanssa, mutta siinä missä Vantaa on kuluvalla vuosikymmenellä uudistanut Tikkurilaa rankalla kädellä, on Malmi jäänyt jonnekin 80-luvulle, eikä Ormuspeltoa lukuunottamatta alueelle ole rakennettu juuri uutta. Mikäli kaupunki käärisi hihat, voisi Malmista tulla oikeasti jopa kantakaupunkimainen alue. Paikkoja täydennysrakentamiselle on paljon, enkä ollenkaan panisi pahitteeksi, mikäli tiettyjä "kenkälaatikoita" ja pienkerrostaloja purettaisiin ja korvattaisiin tehokkaammilla -Tikkurilan tyyliin.

Malmin Nova ja Malmintori pysynevät paikoillaan vielä tovin, mutta jonain päivänä toivon, että tilalla on jotain Redin tyylistä. ;)
apollonkatu, JamoL, Clepe tykkäsi tästä
tekijänä hmikko
#95396
Tande kirjoitti:Allekirjoittanutta on pitkään ihmetyttänyt, miksei Helsingillä ole oikein ollut intoa kehittää Malmia.


Saattaa johtua ihan vaan suunnitteluresursseista, eli kun Helsingillä on ollut kaikkea muuta tekeillä ns. pirusti, niin Malmin aseman ympäristöön ei ole käytetty aikaa, kun se on jo 'täynnä' ja toiminut kohtuullisesti. Katutilat vaan näyttävät sekavilta ja nuhjuisilta. Sivummallahan on kyllä 2000-luvulla kaavoitettu ja toteutettu asuinrakentamista.

Omaan silmääni aikamoinen haaste keskustassa on se, että pääradan kanssa on rinnakkain leveät katualueet molemmin puolin, jolloin muodostuu lähes sata metriä leveä este jalankululle. Kansirakenteita näihin tietysti aina ehdotetaan, mutta se on kallis tapa rakentaa, ja toisaalta noita katuja ei ihan helposti muuta kauttakaan reititetä.
Clepe tykkäsi tästä
tekijänä Masoko
#95403
Kommenteista saa käsityksen että parannuksiin ei pidä lähteä koska:

- moderni arkkitehtuuri on kuitenkin niin synkkää.
- Helsingin kauniitkin alueet ovat nukkumalähiöitä eli ei kannata.
- johtaa tulevaisuudessa purkuvimmaan
- joskus sitten ehkä

Perusasenne tässä maassa. Tosiasia on se että ilman laajamittaista uudistamista esim tämä olisi mahdottomuus:

Kuva