Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#87097
Toivottavasti Halvoon kaupunkibulevardipuolue on bannattu terroristijärjestönä :) Lentoaseman infrastruktuuria varmaankin olisi varaa kehittää! Tosiaan kiinnolla odotan näkeväni Halvoon lähiöitä.

Omassakin kaupungissa keskustatoimintoalue on pääosin 50-60-lukua (innoittajana muiden muassa Tukholma), mutta sekaan mahtuu Jugendia ja uusrenessanssinen erittäin edustava raatihuone. Keskiaikainen vanhakaupunki, jota 1960-luvulla suunniteltiin matalaksipistettäväksi, suojeltiin ja liikenne sen läpi ratkaistiin pitkällä tunnelilla. Mutta tällainenhan on mitä realistisinta, harvassa paikassa _kaikki_ vanha on suunnitellusti korvattu uudella! Espanjassa muuten ei vanhaa purettu lainkaan, vaan "business-keskusta" rakennettiin mahdollisuuksien mukaan jatkeeksi noudattaen keskustan ruutukaavaa.

Oma Sim City 4:n kaupunkini jonka tein teininä joutui aavekaupungiksi liiallisten ilmansaasteiden vuoksi :D
Arska tykkää tästä
#87177
Kiitokset kommenteista!
RV kirjoitti:Parista tornista (Nikolainkadun 20-luvun tornin vieressä oleva, arkkitehtuuri ca. 1960?-torni esim.) et ole kertonut. Olisi mielenkiintoista, jos valottaisit myös Halvoon lähiöitä, moottoriteitä jne lähemmin. "Vaihtoehto/fiktiivinen"historia on aina hyvin mielenkiintoista ainakin omalla kohdallani. Onko siellä metro? Kuinka leveitä tiet ja kadut ovat? Lähiöt kai ovat tietenkin torneja? ;)
Hieman infoa Nikolainkatu 1:n lähialueen torneista: Nikolainkadun toisella puolen on Nikolainkatu 2, joka tunnetaan myös nimellä Lumitorni. Tämä vaalea torni valmistui vuonna 1929 ja on 60 metriä korkea. Siitä hieman länteen on kaksoistorninen Satamakatu 92 vuodelta 1931. Tämän tornien korkeus on 45 metriä. Nikolainkatu 1:stä Nikolainkatua pohjoiseen taas on 1960-luvun alkupuolella valmistunut, myöskin tuplatorninen Nikolainkatu 23.

Lähiöt tulevat todennäköisesti näyttämään samankaltaiselta kuin oikeidenkin suomalaisten kaupunkien lähiöt, tosin rakennuksilla tulee olemaan huomattavasti enemmän korkeuseroja. Kaupungin liikennejärjestelyjä en ole merkittävästi miettinyt. Metroa ei ole, vaan kaupungin julkinen liikenne perustuu pääasiassa busseihin. Paikallisjuna kuljettaa suuria matkustajamääriä itä-länsisuunnassa ja pohjois-eteläsuunnassa vastaavaan käytetään Helsingintietä/Satamakatua pitkin kulkevaa raitiolinjaa. Katujen leveyden määräämiseen olen käyttänyt 3,5 metrin kaistaleveyttä riippumatta tien luonteesta. Keskustan kadut ovat pääasiassa 12 metriä leveitä käsittäen 3,5 metriä ajorataa suuntaansa + 2,5 metriä pysäköidyille autoille kummallekin puolelle. Jalkakäytävät ovat viisi metriä leveitä riippumatta tien luonteesta. Näiden "yleismitoitusten" ensisijainen tarkoitus on tehdä infrastruktuurin massamallintaminen minulle mahdollisimman helpoksi, jotta voin keskittyä rakennuksiin.
RV kirjoitti:Tiedoksi muuten: Untamo on oikeastaan melko tarkka versio siitä, millainen oli Postitalon vaihtoehtoinen suunnitelma. Samoin Sokoksesta suunniteltiin alunperin korkeampaa, ja Stockmannista peräti 28-kerroksista. Yhtä kaikki Sokos on 12-kerroksinen ja Posti taas 37 metriä korkea näin molemmat täyttäen tornitalon kriteerit.
Tuosta Stockmannin tornista olen kuullut ja se olisi ollut todella hieno lisä Helsingin rakennuskantaan. Noista muista suunnitelmista en ollut tietoinen.
Arska kirjoitti:Odotan innolla näkeväni jatkoa! Olisi myös mukava kuulla tulevista projekteista? Mikä on Halvoon keskustavisio 2030? Entä löytyykö kaupungista huippuarkkitehtuuria edustavia urheilupaikkoja?
Tarkkaa keskustavisiota ei ole. Paineita on rakentaa Halvoon keskustaan lisää tornitaloja. Suuri osa keskustan rakennuskannasta on kuitenkin suojeltua, joten on odotettavissa trendi, jossa 1950-1970 -luvuilla rakennettuja matalia toimistorakennuksia puretaan ja korvataan uusilla torneilla.

Urheilupaikkojakin kaupungista löytyy. Merkittävimpänä jalkapallo-/yleisurheilustadion ja jäähalli. Näiden ulkoasua en ole vielä tarkemmin miettinyt, mutta tämän hetken ajatus on, että nuo ovat Halvoossa peräisin 1960-luvulta.

Tässä seuraavat kuvat. Ensin kaksi tornitaloa eri aikakausilta: Kirkkokatu 56 on suuri toimistotalo 1970-luvulta. Se on 74 metriä korkea. Sen linjakkaampi naapuri Jaakontorni (virallisesti Kirkkokatu 59) on 1920-luvulta ja on korkeudeltaan 63 metriä.

KuvaSection002_pic01 by Vellu04, on Flickr

Lisää mallinnettuja kortteleita. 1920-luvulla rakennettu kaksoistorninen Toivonkatu 49 on yksi kaupungin hieman tavanomaisuudesta poikkeavista rakennuksista.

KuvaSection002_pic02 by Vellu04, on Flickr

Yksi 1920-luvulla Satamakadun varteen rakennetuista tornitaloista on 55 metriä korkea Kannisentorni.

KuvaSection002_pic03 by Vellu04, on Flickr

YP-yhtymän rakennus rakennettiin alun perin Yhteis-Pankki Osakeyhtiölle vuonna 1962. Se on 94 metriä korkea ja oli Halvoon korkein rakennus valmistumisestaan vuoteen 1967 asti.

KuvaSection002_pic04 by Vellu04, on Flickr

Näkymä kattojen yli luoteeseen kohti YP-yhtymän rakennusta.

KuvaSection002_pic05 by Vellu04, on Flickr
Arska, veka tykkää tästä
#87223
Halvoo näyttää kovin tasaiselta vailla maaston korkeuseroja. Onko kaupungissa minkäänlaista kukkulaa ja mahdollista rinnerakentamista nähtävissä?

Hienoa tekemistä!
#87310
Xerdoz kirjoitti:Ei oikein ole realistinen. Missä ovat neukkukuutiot ja parkkikentät?

Vessakaakeli-elementtihirvityksetkin loistavat poissaolollaan.
Kyllä näitäkin on tulossa. Realismia pitää olla. :)
Kantti kirjoitti:Halvoo näyttää kovin tasaiselta vailla maaston korkeuseroja. Onko kaupungissa minkäänlaista kukkulaa ja mahdollista rinnerakentamista nähtävissä?
Joo, Halvoonniemen alue on varsin tasaista, tosin luonnossa se ei varmasti olisi ihan niin tasaista kuin tässä mallissa. Syynä on lähinnä työmäärän vähentäminen, sillä rinteessä olevien rakennusten ja teiden mallintaminen on työläämpää verrattuna tasaiseen alustaan. Tarkoitus on kuitenkin tuoda malliin mukaan enemmän korkeuseroja, kun siirryn keskustasta lähiöihin.
rakentaja kirjoitti:Keksitkö rakennuksien muodot ihan itse ja sitten vasta alat etsimään sopivia kuvia niiden julkisivuiksi? Tuleeko kaupunkiin puistoja? Toi vaalea kapea torni jonka kulmissa on terasseja näyttää upealta :D
Pääsääntöisesti ensin mietin rakennusten aikakauden, sitten muodon ja sitten etsin sopivan tekstuurin kuvavarastostani. Maamerkkirakennusten osalta tuo muoto saa enemmän ajatusta, mutta ns. täyterakennusten osalta muoto saattaa tulla hyvinkin pitkälte siitä samaisesta tosielämän rakennuksesta, josta tekstuurin pohjana oleva kuvakin on.

Puistoja on tulossa lisää, vaikkakin kaupungin keskusta on kyllä hyvin tiiviisti rakennettu. Tuo vaalea kapea torni, johon viittaat, on Urhontorni. Olisi kyllä hienoa, jos Helsingissäkin olisi vastaavanlainen funkkistornitalo.

Seuraaviin kuviin...

Halvoo oli levinnyt koko Halvoonniemen leveydelle 1800-luvun loppuun mennessä. Länsipuoli muodostui kuitenkin lähinnä yksi- ja kaksikerroksisista puutaloista ja näistä lähes kaikki korvattiin tehokkaammilla rakennuksilla 1930- ja 1970-lukujen välisenä aikana. Tässä muutama esimerkki tuollaisista uudelleenrakennusprojekteista: kameraa lähempänä oleva kortteli rakennettiin uudelleen 1930-luvulla ja sen eteläpuolella oleva kortteli 1950- ja 1960-luvuilla.

KuvaSection002_pic06 by Vellu04, on Flickr

Cirrus Hotel Satamatornin ulkotyöt ovat valmistuneet. Torni on 77 metriä korkea.

KuvaSection002_pic07 by Vellu04, on Flickr

Galleriakeskus oli yksi 1960-luvun suurista uudelleenrakennusprojekteista. Matalassa osassa on gallerioita, myymälöitä ja kahviloita/ravintoloita. Lisäksi keskukseen kuuluu kaksi toimistotornia. Korkeampi torni valmistui 1967. Se on 125 metriä korkea ja oli Halvoon korkein rakennus valmistumisestaan vuoteen 1988 saakka. Torni on edelleen kaupungin neljänneksi korkein. Sen ylempi puolisko muutettiin kalliiksi asunnoiksi vuonna 2014.

KuvaSection002_pic09 by Vellu04, on Flickr

Näkymä Kauppatorilta.

KuvaSection002_pic10 by Vellu04, on Flickr

Näkymä Satamaradan puistosta.

KuvaSection002_pic11 by Vellu04, on Flickr
Pyöröovi tykkää tästä
#87468
Aleksanterinpuisto jakautuu Kirkkokadun jakamana kahteen lähes identtiseen osaan, pohjoiseen ja eteläiseen. Aleksanterinpuiston länsipuolella kulkevan Helsingintien varrella on tornitaloja eri aikakausilta. Lähimpänä kameraa on niistä pohjoisin, kuuluisan suomalaisen arkkitehdin Ivar Vågin suunnittelema vaaleapintainen Lääkäriseurantorni. Rakennus valmistui vuonna 1932 ja on 52 metriä korkea. Seuraavana etelään mentäessä on Helsingintie 33, 1960-luvulta peräisin oleva 64 metriä korkea torni. Viimeisimpänä on yksi harvoista keskustassa olevista 2000-luvun torneista. Kaukovakuutuksen pääkonttori valmistui vuonna 2008 ja on 87 metriä korkea.

KuvaSection002_pic12 by Vellu04, on Flickr

Näkymä kaakkoon Aleksanterinpuiston yli.

KuvaSection002_pic13 by Vellu04, on Flickr

Lisää kortteleita.

KuvaSection002_pic14 by Vellu04, on Flickr

No niin, olen nyt esitellyt kaiken mitä olen tässä reilun vuoden aikana saanut valmiiksi. Päivitysten tahti tulee tästä huomattavasti hidastumaan, kun ns. "siirrytään suoraan lähetykseen".
veka, Kantti, Empire ja 2 muuta tykkää tästä
#87484
Hienoa työtä, mielenkiinnolla olen seurannut.

Jugend näyttää loistavan poissaolollaan Halvoosta, onko siihen erityistä syytä?

Nuo Nikolainkadut ja Aleksanterinpuistot voisi kyllä vaihtaa nimeä esim Snellmanninkaduksi ja Mannerheiminpuistoksi, tai vaikkapa Popedanpuistoksi. ;) Muutenkin jos ajatellaan että kaupunki on Helsingin ja Turun välissä, ruotsin kielen vaikutus on varmasti ollut suuri. Ruotsinkielinen nimistö kuitenkin loistaa poissaolollaan.
#87538
Hieno kaupunki historioineen kaikkineen! Toki isohkolla kaupungilla olisi jo ollut vaikutusta koko Suomenkin historian tapahtumiin, esim. rantarata olisi voitu rakentaa todellista aiemmin.
Onko tuo kaupungin sijaintipaikka muuten jokin oikea kohta rantaradalla?
Nuo Nikolainkadut ja Aleksanterinpuistot voisi kyllä vaihtaa nimeä esim Snellmanninkaduksi ja Mannerheiminpuistoksi, tai vaikkapa Popedanpuistoksi. ;) Muutenkin jos ajatellaan että kaupunki on Helsingin ja Turun välissä, ruotsin kielen vaikutus on varmasti ollut suuri. Ruotsinkielinen nimistö kuitenkin loistaa poissaolollaan.
Nikolai, etenkin Nikolain II oli vähemmän suosittu hallitsija suomalaisten näkökulmasta, joten hänet tosiaan on itsenäisen Suomen nimistöstä suurelta osin pyyhitty pois. Aleksanterin mukaan nimettyjä katujakin on monessa kaupungissa säilynyt koska heistä (I ja II) pidettiin. Mutta ehkäpä historia olisi mennytkin hiukan eri latuja tässä vaihtoehtomaailmassa.

Ruotsin katoamista katukuvasta en pitäisi mahdottomana: esim. Pori oli aikoinaan ruotsienemmistöisellä alueella, mutta 1800-1900-luvun vaihteen teollistuminen toi nopeasti suomenkielistä työväestöä muualta ja muistaakseni 1920-luvulta lähtien ruotsalaisia katukylttejä ei ole ollut ja ruotsi äidinkielenä on vain jokusella sadalla.

Itse olen tehnyt vastaavaa historiallista pohdintaa ja jossittelua kotikaupungistani Porista. Esim. jos kaupunki ei olisi palanut kahteen kertaan 1800-luvulla, se olisi kehittynyt varmasti suotuisammin. 1800-luvun alussa on myös suunniteltu Porin siirtoa lähemmäksi merta samaan tapaan kuin Vaasaa siirrettiin todellisessa elämässä – täälläkin oli ollut vastaavat ongelmat maankohoamisen kanssa, koska isoilla laivoilla ei päässyt kaupungin satamaan. Myös lopulta toteutumatta jääneessä lääninjakouudistuksessa Pori olisi ollut n. Satakunnan-Pirkanmaan käsittävän alueen pääkaupunki. Edellytyksiä isommaksikin kapungiksi olisi siis voinut olla kun positiiviset asiat olisivat johtaneet toiseen. Myös valtakunnan tason politiikalla olisi ollut vaikutuksensa, esim. jos 1860-luvun suuret nälkävuodet olisi osattu välttää (Satakuntaan ne iskivät rajusti), olisi koko maa ehkä teollistunut ja vaurastunut nopeammin jne...

Olen tehnyt karttoja "vaihtoehto-Porista" jossa kaupungin keskusta siirretty 1800-luvulla Mäntyluodon-Yyterin tienoolle ja kaupunki olisi huomattavan suurempi, merellisempi ja puoleensavetävämpi. Ehkä joku päivä laitan ne omaan ketjuun ihmeteltäviksi, jos esittelykuntoon saan :)
#88010
Kiitos hyvistä vinkeistä nimeämisten suhteen! Nimeämiseen en ole paljon panostanut ja sitä ei ole kovin ajatuksella tehty, mutta Suomen kulttuurihistoriasta (mukaan lukien Halvoon vaihtoehtotodellisuus) tosiaankin löytyy runsaasti nimiä kaduille, puistolle yms. jaettavaksi ja näitä aion hyödyntää jatkossa.
pakolaishallitus kirjoitti:Jugend näyttää loistavan poissaolollaan Halvoosta, onko siihen erityistä syytä?
Itsekin soisin kaupungissa olevan enemmän jugend-rakennuksia, mutta ongelmana on ollut hyvän lähdemateriaalin löytäminen julkisivujen tekstuureille. Niillä Helsingin alueilla, joilla jugend-rakennuksia esiintyy, on valitettavan kapeat kadut, jolloin ilmakuvista on vaikeaa saada leikattua kokonaista julkisivua. Ongelma on toisaalta myös se, että nuo kadut ovat pääasiassa muita kuin suoraan itä-länsi- /pohjois-eteläsuuntaisia, jolloin talojen julkisivut ovat ilmakuvissa hyvin vinossa ja niistä on työlästä saada tekstuureja, joissa mittasuhteet eivät olisi vääristyneet. Lisäksi hyvälle tekstuurilähdemateriaalille on vaatimuksena, että kuvassa näkyy talon valoisa puoli, jolloin kontrasti on riittävä, eikä kadulla saisi olla puita. Tekstuurien lähdemateriaalin etsiminen ja tekstuurien tekeminen Photoshopilla onkin itse asiassa tämän koko projektin tylsin vaihe.
prepo kirjoitti:Onko tuo kaupungin sijaintipaikka muuten jokin oikea kohta rantaradalla?
Kartan rantaviivojen pohjana on eräs Suomen etelärannikon kaupunki peilikuvana, mutta itse kaupungin tarkan sijaintipaikan olen tarkoituksella jättänyt määrittämättä. Tuo vaihtoehto-Pori olisi muuten mielenkiintoista nähdä.

Haltuk Oyj (entinen Halvoon Tukku Oy) on suuri jälleen- ja tukkumyyntiin keskittynyt yritys, jonka pääkonttori on Halvoossa, missä yhtiö aikanaan perustettiinkin. Nykyinen pääkonttori valmistui 1975. Matalassa osassa on kauppakeskus ja yhtiön toimistot ovat 101 metriä korkeassa tornissa, joka on Halvoon kuudenneksi korkein rakennus.

KuvaSection002_pic15 by Vellu04, on Flickr

KuvaSection002_pic16 by Vellu04, on Flickr

KuvaSection002_pic17 by Vellu04, on Flickr

Muutama kortteli, joiden talot ovat peräisin pääosin 1930-luvulta.

KuvaSection002_pic18 by Vellu04, on Flickr

Ivar Vågin puisto illalla.

KuvaSection002_pic19 by Vellu04, on Flickr
drc tykkää tästä
#88643
Kirkkokatu 96 on yksi isoista 70-luvun toimistotaloista. Se valmistui vuonna 1976 ja sen korkeampi keskiosa on 57 metriä korkea. Seuraavassa korttelissa etelään päin ovat ainoat säilyneet yksilöt rakennuksista, jotka rakennettiin 1800-luvun loppupuolella kaupungin laajetessa Halvoonniemen länsipuoliskolle. 1800-luvulla ne olivat halpaa asutusta pienituloisille tehdastyöläisille, mutta nykyään ne ovat erittäin haluttuja ja varsin kalliita. Asukastiheys on toki huomattavasti alhaisempi kuin alun perin. Jopa urbaanissa Halvoossa osa asukkaista haluaa asua rauhallisessa idyllissä.

KuvaSection002_pic20 by Vellu04, on Flickr

Katutason näkymä "Tehdastyöläisen korttelista". Talot rakennettiin alun perinkin asumiskäyttöön ja kaikki sisäänkäynnit ovat pihan puolella.

KuvaSection002_pic21 by Vellu04, on Flickr

Entinen Dalkarbyn työkalutehdas on nykyään Kuovi Resort Halvoo Hotel and Spa.

KuvaSection002_pic22 by Vellu04, on Flickr
jfo, veka, Kantti tykkää tästä
#89278
Vasemmalla on yksi keskustan uusimmista tornitaloista. Tietojärjestelmiä toimittavan Pinesoftan pääkonttori valmistui vuonna 2014 ja korkeutta sillä on 75 metriä.

KuvaSection002_pic23 by Vellu04, on Flickr

Ennen 1990-lukua Halvoonniemen länsiranta oli satamaradan kaupungista erottamaa, vähällä käytöllä olevaa maata. Kun uusi Halvoon satama avattiin ja Eteläsatama suljettiin, myös junaraiteet poisteet. Raiteiden paikalle rakennettiin Satamaradan puisto, joka nykyään on hyvin suosittu vapaa-ajanviettopaikka halvoolaisten keskuudessa. Rautatien vanha linjaus näkyy edelleen puistoa rajaavassa kallioleikkauksessa.

KuvaSection002_pic25 by Vellu04, on Flickr

Näkymä ravintola Laituri 1:n kattoterassilta länteen.

KuvaSection002_pic24 by Vellu04, on Flickr
Krio, Kantti, veka ja 1 muuta tykkää tästä