Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#73021
Maamme pienet kaupunkikeskukset aina tuonne 50 000 asukkaaseen sisältävät paljon samankaltaisuuksia: harmaa väri, betonielementit, väljyys, tori, suurten kaupan toimijoiden logot, ankeahkot kerrostalot, kyläbaari kivijalassa... Asuminen tällaisessa ympäristössä ei varmaankaan vastaa kovin monen suomalaisen unelmaa asumisesta. Kuitenkin varsin suuri osa suomalaisista elää pienissä kaupungeissa. Miten suomalaista pienkaupunkikuvaa voisi elävöittää? Jos realistisia ollaan, suomalaista pientä kaupunkia ei muuteta Cinque Terreksi tai Rothenburgiksi, mutta jos edelleen ollaan realistisia, niin mitä voitaisiin realistisesti tehdä? Onko esimerkkejä kaupungeista tai kunnista, jotka ovat lähteneet ennakkoluulottomasti muuttamaan katukuvaansa?

Itse näen, että hulvattomat taideteokset siellä täällä seinissä ja kirkkaiden värien käyttö arkkitehtuurissa olisi yksi tällainen piristysruiske. En nyt jaksa eritellä, mutta jollain tavalla Berliini voisi olla esikuvana. Sitä ennen kunnanhallitus pitää myös vaihtaa. :roll:
Avatar
tekijänä RV
#73170
Porvoossa ainakin uudistetti 60-luvun 10-kerroksisten valtavien nk. Porvoonportin rakennusten ilme vuosia sitten erilaisille väreillä ja kuvioilla.
#73183
Millainen oli lopputulos Porvoossa? En löydä yhtään kuvaa googlettamalla.

Tulee taas mieleen, kun katselen julkisivurempattuja naapuritaloja, ettei 60-70-luvun arkkitehtuuri välttämättä ole niin rumaa itsessään. Rumaa siitä tekee vasta ajan mittaan seiniin piinttyvä lika ja ruosteiset saumat. Kaupunkiarkkitehtuurissa olisi mielestäni tärkeää panostaa myös suunnitteluvaiheessa siihen, että talot tulisivat ajan kuluessa pysymään lähellä alkuperäistä ulkonäköään.

Vilkas torielämä on useassa pienessä suomalaisessa kaupungissa sellainen yhteisöllisyyden kenttä, jota tulee ylläpitää ja kehittää. Se on konkreettinen asia, jota ei tarvitse keksiä aivan tyhjästä.
#73187
Monesti pienissä kaupungeissa todella laadukkaat esimerkit rajoittuvat siihen, että keskeiselle paikalle on tehty kävelykatu ja sen ympäristöön on panostettu (esim. valotolpat ovat hienompia ja torilla on taiteellisesti toteutettu katukiveys), mutta muuten keskusta on tyypillistä laakeaa ja harmaata taajamaympäristöä. Esimerkkeinä vaikkapa Kouvola tai Valkeakoski. Toki monessa tapauksessa arkkitehtuurissa alkaa jo olla mukavasti kerrostumia (ja tämähän vain paranee ajan myötä), ja jos pääkadun ulkopuoleltakin löytyy elämää, ympäristö voi olla ihan viihtyisäkin. Vaikkapa Kokkola vaikutti vivahteikkaalta paikalta, kun joskus tuli käytyä. Porvoosta puhumattakaan.

Alle 15 000 asukkaan suomalaiset taajamat ovat minusta kaupunkiympäristön estetiikan ja kaupunkirakenteen suhteen alikehittyneitä verrattuna vähänkin isompiin kaupunkeihin. Ja kehittyminen ottaa varmasti oman aikansa. Hätäilemällä ei sitä paitsi synnykään mitään hyvää. Hyvinä esimerkkeinä voisi tulla mieleen Toijala tai Vammala, joissa ei ole kävelykatua, mutta hidas ja viihtyisä pääkatu kuitenkin ja jopa jonkinlaista kulttuurielämää, museoita ja kirkkoja läheisyydessä, ja hyvin hoidettuja ulkoilureittejä myös vesistöjen rantamilla. Jos niitä pikku hiljaa kehittäisi kaupunkimaisemmiksi ja rakentaisi lisää juna-asemien välittömään läheisyyteen, niistä voisi tulla vaikka mitä. 1970-luvun rumuutta täytyy paikkailla toisaalla ja toisaalla panna hanttiin yhä vahvasti elossa olevalle kauppakeskus- ja ABC-villitykselle. Valkeakoskellakin porukka käy varmasti paljon Ideaparkissa, vaikka se on aika kaukana. Toki siellä on myös on kauppakeskus ihan keskustassa ja siellä on esimerkiksi hyvä paikallinen ei-ketjuravintolakin. Eivät kauppakeskukset eivät ole sinänsä mikään suuri saatana, joita pitää aina vastustaa. Niitäkin on niin erilaisia.

Talojen mataluus ei haittaa, jos talot ovat suunnilleen kadussa kiinni, on kadunvarsiliikkeitä, eivätkä autot pääse ottamaan yliotetta kadusta. Suurin ongelma ei silloin ole enää kaupunkirakenne. Varsinkin jossain Keravalla tai Hyvinkäällä tämä korostuu - nuo kaupungithan ovat oikeaoppisesti rakennettu tiivisti rautatieasemaan kiinni, palveluita on riittämiin ja ainakin Keravalla keskusta on tiivistynyt koko ajan, mutta vähän liian harmaata ja rumaa on, etenkin talvisin. Suurempi ongelma onkin arkkitehtuurissa. Minusta suomalaisen nykyarkkitehtuurin rumuutta liioitellaan selvästi, mutta kieltämättä aito ongelma on se että varsinkin keskeisillä paikoilla pitäisi vaatia enemmän laatua. Mutta monesti pienetkin yksityiskohdat auttavat ilman että yhtään uutta taloa tarvitsee välttämättä rakentaa: hyvä kunnossapito, jalkakäytävien leveyden oikea mitoittaminen, katumerkinnät ja kyltit, korotetut suojatiet, stressittömät liikennevalot tai ei valoja ollenkaan (eikä tarvitsisi painaa nappia), yksittäinen terassi johon on satuttu panostamaan, kukkaruukut ja istutukset, parkkipaikkojen vihermaisemointi (kun parkkipaikoja kuitenkin tarvitaan), kulkuyhteydet bussi- ja junapysäkeille ja bussikatosten siisteys, pyöräparkit... ja julkisivuihinkin saa minun puolestani tehdä ornamentteja. :)

Monesti esimerkit ovat vain puolittain onnistuneita. Esimerkiksi tässä kohtaa Kouvolassa on rakennettu kadun vasemmalle puolelle uusia perushyviä taloja ja on saatu aikaan viihtyisä puistobulevardi. Mutta liiketiloja ei vain noissa rakennuksissa ole, joten katu on vain läpikulkua varten. Koko kadun luonne muuttuu heti, jos siellä on edes kauppa, parturi tai lähiöpubi. Kyllä ne nyt ainakin pärjäävät, jos kaavoitus vain on muuten järkevää.

https://www.google.fi/maps/@60.871127,2 ... e0!5m1!1e4

Toijalaan on saatu aikaan kaupunkitunnelmaa mainitsemillani pienillä seikoilla. Harmi vain, että arkkitehtuuri on pitkälti tasoa "ruma matala laatikko".

https://www.google.fi/maps/@61.167726,2 ... e0!5m1!1e4
#73191
järvellä nukkuva kirjoitti:Monesti pienissä kaupungeissa todella laadukkaat esimerkit rajoittuvat siihen, että keskeiselle paikalle on tehty kävelykatu ja sen ympäristöön on panostettu (esim. valotolpat ovat hienompia ja torilla on taiteellisesti toteutettu katukiveys), mutta muuten keskusta on tyypillistä laakeaa ja harmaata taajamaympäristöä. Esimerkkeinä vaikkapa Kouvola tai Valkeakoski. Toki monessa tapauksessa arkkitehtuurissa alkaa jo olla mukavasti kerrostumia (ja tämähän vain paranee ajan myötä), ja jos pääkadun ulkopuoleltakin löytyy elämää, ympäristö voi olla ihan viihtyisäkin. Vaikkapa Kokkola vaikutti vivahteikkaalta paikalta, kun joskus tuli käytyä. Porvoosta puhumattakaan.
Itse koen Kokkolan jotenkin jopa Porvoota autenttisempana kaupunkiympäristönä sen takia, että kontrasti Porvoossa vanhankaupungin ja muiden osien välillä on niin suuri. Kontrasti ikään kuin eristää vanhankaupungin omaksi museotilakseen. Kokkolassa taas Neristan ja muut vanhat puutaloalueet limittyvät muihin ajallisiin kerroksiin paremmin. Kokkolan keskustassa on lisäksi shared space-tyyppistä ratkaisua liikenneväylissä, mikä toimii minusta oikein hyvin. Porvoossa taas on mielenkiintoisia energiatehokkaan rakentamisen projekteja, jollaisilla muutkin suomalaiset kaupungit voisivat nostaa profiiliaan. Keskustoja pitäisi pienissäkin kaupungeissa saada tiivistettyä täydennysrakentamisen avulla. Trendikuppiloita ja oluthifistelybaareja lisää joka kivijalkaan, entisten kenkäkauppojen ja ompeluliikkeiden tiloihin!
järvellä nukkuva kirjoitti:Alle 15 000 asukkaan suomalaiset taajamat ovat minusta kaupunkiympäristön estetiikan ja kaupunkirakenteen suhteen alikehittyneitä verrattuna vähänkin isompiin kaupunkeihin. Ja kehittyminen ottaa varmasti oman aikansa. Hätäilemällä ei sitä paitsi synnykään mitään hyvää. Hyvinä esimerkkeinä voisi tulla mieleen Toijala tai Vammala, joissa ei ole kävelykatua, mutta hidas ja viihtyisä pääkatu kuitenkin ja jopa jonkinlaista kulttuurielämää, museoita ja kirkkoja läheisyydessä, ja hyvin hoidettuja ulkoilureittejä myös vesistöjen rantamilla. Jos niitä pikku hiljaa kehittäisi kaupunkimaisemmiksi ja rakentaisi lisää juna-asemien välittömään läheisyyteen, niistä voisi tulla vaikka mitä. 1970-luvun rumuutta täytyy paikkailla toisaalla ja toisaalla panna hanttiin yhä vahvasti elossa olevalle kauppakeskus- ja ABC-villitykselle. Valkeakoskellakin porukka käy varmasti paljon Ideaparkissa, vaikka se on aika kaukana. Toki siellä on myös on kauppakeskus ihan keskustassa ja siellä on esimerkiksi hyvä paikallinen ei-ketjuravintolakin. Eivät kauppakeskukset eivät ole sinänsä mikään suuri saatana, joita pitää aina vastustaa. Niitäkin on niin erilaisia.
Vammalasta tulee mieleen, että järviä ja vesistöjä tulisi paremmin hyödyntää paremmin julkisena tilana muullakin tavalla kuin lenkkipolkuina. Suurin osa pienistä kaupungeista sijaitsee jonkun vesistön äärellä. Pari tasokasta ravintolaa rantaan ja jonkinlainen kävelykaturatkaisu torin ja rannan välillä voisivat tuoda uutta elämää. Tai sitten ihan kokonainen rantabulevardi, jos se olisi kaupunkirakenteellisesti tai ihmisvirtojen kannalta järkevää.

Laki vähittäiskaupan suuryksikköjen rakentamisesta tulee varmasti estämään kehitystä, jossa kauppakeskukset sijoittuvat kauas keskustoista. Eivät kauppakeskukset tosiaan lähtökohtaisesti ole epätoivottavia, jos sosiaaliset vaikutukset ovat linjassa yhdyskuntarakenteen kanssa. Onhan Helsingin keskustan liikkeetkin hyvin pitkälti yhtä toisiinsa kytkeytynyttä kauppakeskusta. Ei Helsingin keskustassa tarvitse kastua paljon enempää kuin Itiksessäkään, jos haluaa shoppailla sadepäivänä ilman sontsaa.
järvellä nukkuva kirjoitti: Talojen mataluus ei haittaa, jos talot ovat suunnilleen kadussa kiinni, on kadunvarsiliikkeitä, eivätkä autot pääse ottamaan yliotetta kadusta. Suurin ongelma ei silloin ole enää kaupunkirakenne. Varsinkin jossain Keravalla tai Hyvinkäällä tämä korostuu - nuo kaupungithan ovat oikeaoppisesti rakennettu tiivisti rautatieasemaan kiinni, palveluita on riittämiin ja ainakin Keravalla keskusta on tiivistynyt koko ajan, mutta vähän liian harmaata ja rumaa on, etenkin talvisin.
Hyvinkäällä kauppakeskus Willan ympäristö + rautatieasema on kyllä erinomaisesti onnistunut kokonaisuus. Autoilla on vielä liikaa "valtaa", mutta Hyvinkäähän on toisaalta sellainen jenkkiläinen suburb, joten voiko heitä moittia? :roll: Valmiiksi tiivis rakentaminen antaa joka tapauksessa hyvät lähtökohdat kehittämiselle.
#73196
Naantali vaikuttaa aika kivalta pikkukaupungilta ja samoin Hanko suhteellisen kaupunkimaisena, vaikka siellä asuu "naurettavat" 9000 asukasta. Vesistön läheisyys ja pidempi historia antavat syvyyttä näille pikkukaupungeille.
Avatar
tekijänä RV
#73211
Juhani Olento kirjoitti:Millainen oli lopputulos Porvoossa? En löydä yhtään kuvaa googlettamalla.

Tulee taas mieleen, kun katselen julkisivurempattuja naapuritaloja, ettei 60-70-luvun arkkitehtuuri välttämättä ole niin rumaa itsessään. Rumaa siitä tekee vasta ajan mittaan seiniin piinttyvä lika ja ruosteiset saumat. Kaupunkiarkkitehtuurissa olisi mielestäni tärkeää panostaa myös suunnitteluvaiheessa siihen, että talot tulisivat ajan kuluessa pysymään lähellä alkuperäistä ulkonäköään.

Vilkas torielämä on useassa pienessä suomalaisessa kaupungissa sellainen yhteisöllisyyden kenttä, jota tulee ylläpitää ja kehittää. Se on konkreettinen asia, jota ei tarvitse keksiä aivan tyhjästä.
En ota kantaa kauneuteen enkä rumuuteen, koska se on makuasia. Voin ottaa kuvia kun tulee sinne päin asiaa. Myös lähistön matalampia taloja saneerataan, ilmeisesti niiden katolle tulee jonkinlaisia loft-asuntoja. Porvoonportista eli Länsirannasta on pikkuhiljaa tulossa Porvoon keskusta, sellainen siitä tulee viimeistään nykyisen keskustan täydellisen tilanpuutteen lisäksi ja jo saavutetun kaupallisen keskuksen aseman myötä silloin, kun HELI-rata joskus tulee, sillä sen Porvoon haara ilmeisesti tulee nimenomaan Länsirantaan.
Avatar
tekijänä hylje
#73220
Hyvä kaupunkirakenne ei katso asukasmäärää, vaan sitä rakennetta.

Käytännössä se edellyttää taajaman suunnittelua rakenne edellä. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vähäväkisessä kunnassa on helppo sortua ajattelemaan, että tilaa on ja sitä pitää käyttää. Sitten se käytetään vähälle käytölle jääviin nurmikkoihin, parkkipaikkoihin ja puistikkoihin talojen väleillä, jolloin palvelut, työpaikat ja ihmiset työntyvät kauemmas toisistaan. Pieni hyöty, suuri haitta.

Valmiiksi rakennetun taajaman muuttaminen ihmisystävällisemmäksi ei ole sekään mahdoton tehtävä. Suurin osa aikanaan tuhlatusta tilasta talojen väleillä on kuitenkin aitoa tyhjää tilaa, johon voi rakentaa taloja. Hankaluuksia aiheuttavat lähinnä ylimitoitetut katukäytävät jotka eivät kuitenkaan ole riittävän ylimitoitettuja kokonaan uudelle taloriville niiden keskellä. Uusien talojen koolla ei ole hirveästi väliä, yksikerroksinenkin talo on parempi kuin sen alle jäävä nolla kerrosta.
#73222
Juhani Olento kirjoitti:Itse koen Kokkolan jotenkin jopa Porvoota autenttisempana kaupunkiympäristönä sen takia, että kontrasti Porvoossa vanhankaupungin ja muiden osien välillä on niin suuri. Kontrasti ikään kuin eristää vanhankaupungin omaksi museotilakseen. Kokkolassa taas Neristan ja muut vanhat puutaloalueet limittyvät muihin ajallisiin kerroksiin paremmin. Kokkolan keskustassa on lisäksi shared space-tyyppistä ratkaisua liikenneväylissä, mikä toimii minusta oikein hyvin. Porvoossa taas on mielenkiintoisia energiatehokkaan rakentamisen projekteja, jollaisilla muutkin suomalaiset kaupungit voisivat nostaa profiiliaan. Keskustoja pitäisi pienissäkin kaupungeissa saada tiivistettyä täydennysrakentamisen avulla. Trendikuppiloita ja oluthifistelybaareja lisää joka kivijalkaan, entisten kenkäkauppojen ja ompeluliikkeiden tiloihin!
Tuo on Porvoon osalta varmaan tottakin, liikekeskusta ei erityisesti erotu edukseen.

Itse olen miettinyt sitäkin, että suomalaiset tietävät liian vähän siitä, missä olisi hyviä kotimaanmatkailun kohteita. Usein myös vähätellään omia vahvuuksia, eikä osata hyödyntää niitä markkinoinnissa. Edellä mainittuja heikkouksia löytyy, mutta yleisesti suomalaisissa pikkukaupungeissakin on loistavaa rauhallisuus, siisteys, turvallisuus (ei aina tarvitse polkupyörääkään lukita niin kuin Helsingissä), liikenneväylien sujuvuus, luonnonläheisyys, vanhat puutalot, kirkot ja sen sellaiset...

Täydennysrakentaminen on usein elinehto (mistä hylkeelläkin tuossa hyviä pointteja), mutta pienemmillä paikkakunnilla täydennysrakentaminen tarkoittaa usein lähinnä palvelutaloja. Ja valitettavasti Pieksämäellä tai muissa pienemmissä kaupungeissa ei ole niin paljon "meitä" hipstereitä, jotka pitäisivät yllä trendikuppiloita, eivätkä noidet paikkakuntien työttömäksi jääneet rasvanahkaduunarit välttämättä ihan viikossa sellaisiksi muutu. Siksi muutos voi olla hidas, mutta muutos se on silti joka tapauksessa. Jossain suhteessa varmasti huonompaan, jos uusia työpaikkoja ei vaan synny. On hyvä kuitenkin olla optimisti.
Juhani Olento kirjoitti:Vammalasta tulee mieleen, että järviä ja vesistöjä tulisi paremmin hyödyntää paremmin julkisena tilana muullakin tavalla kuin lenkkipolkuina. Suurin osa pienistä kaupungeista sijaitsee jonkun vesistön äärellä. Pari tasokasta ravintolaa rantaan ja jonkinlainen kävelykaturatkaisu torin ja rannan välillä voisivat tuoda uutta elämää. Tai sitten ihan kokonainen rantabulevardi, jos se olisi kaupunkirakenteellisesti tai ihmisvirtojen kannalta järkevää.
Joo, näin varmasti olisi hyvä. Suomalaisissa pikkukaupungeissa on sitten myös valtava ero kesän ja talven välillä. Kävelepä heinäkuussa Savonlinnassa eteläistä rantaraittia välillä Olavinlinna-Kauppatori. Siinä välittömässä läheisyydessä tai vieressä on henkeäsalpaavaa järvimaisemaa ja linna, museota, design-liikettä, terassia, brändättyä leikkipuistoa, venepaikkoja, ja torin läheisyydessä ihan aito, pieni rantabulevardi laivoineen, kioskeineen ja muikkuravintoloineen... Kesäinen Savonlinna on paratiisi. Talvella tai edes keväälläkään torin ympäristöstä taas on vaikea löytää edes auki olevaa kahvilaa!
Avatar
tekijänä RV
#73278
Tande kirjoitti:Siihen nähden, että Porvoo on menestyvä muuttovoittokaupunki on kaupungin keskusta, vanhaa kaupunkia lukuunottamatta kyllä vaatimaton.
Sinne tehdään paraikaa mittavaa kauppakeskuslaajennusta lasisiltoineen kadun yli, mutta ohikulkutien liian kaukainen linjaus on tuonut kaupungin kaduille aivan karseat ruuhkat iltapäivisin (risteyksestä ei pääse, koska seuraavan liikennevalon jono menee sen yli), eikä niitä ole tilaa laajentaa; siksipä liikekeskustan painottuminen onkin alkanut, kuten mainitsin, siirtymään Länsirannalle, jonne on jo muun muassa siirretty sosiaalipalvelut ja jossa on kaksi markettia + suuri määrä uudisrakentamista. Nykyinen yksikerroksinen parakkitalokeskusta on kyllä jotakin karseaa.
#73279
̈Onko Lundin kauppakeskus siis taas laajentumassa johonkin suuntaan? Keskustan valtavista ruuhkista en tiedä, "vastahan" Porvoonjoen yli rakennettiin Aleksanterinkadun silta, joka jakaa kuormaa siltojen välillä.

Keskustan kehittäminen on kyllä ollut muutoin jumissa pitkään. Mielestäni Porvoossa on jaettu munia jo vähän liiankin moneen koriin, kun kaupallisia toimintoja on keskustassa, Länsirannalla, Kuninkaanportissa ja nyt viimeisimpänä myös Tarmolassa. Tämä jakautuminen alkoi Porvoossa vielä asuessamme, ja viime vuosina asioille lähtiessä ei enää tiennyt mihin suuntaan olisi nokka pitänyt kääntää. Kuninkaanportin kohtaloksi koitui markettilupien evääminen. Viime aikoina citymarketille on käsittääkseni kaavailtu paikkaa lämsirannalta, mutta melkoisesti saa panostaa arkkkitehtuuriin että jokirantaan voi sijoittaa marketin...

Olikos muuten niin, että Porvoo toriparkin hahmotelmat on kaatuneet maaperän savipitoisuuteen, ja siten hankkeen kalleuteen?
Avatar
tekijänä RV
#73325
ktpama kirjoitti:̈Onko Lundin kauppakeskus siis taas laajentumassa johonkin suuntaan? Keskustan valtavista ruuhkista en tiedä, "vastahan" Porvoonjoen yli rakennettiin Aleksanterinkadun silta, joka jakaa kuormaa siltojen välillä.

Keskustan kehittäminen on kyllä ollut muutoin jumissa pitkään. Mielestäni Porvoossa on jaettu munia jo vähän liiankin moneen koriin, kun kaupallisia toimintoja on keskustassa, Länsirannalla, Kuninkaanportissa ja nyt viimeisimpänä myös Tarmolassa. Tämä jakautuminen alkoi Porvoossa vielä asuessamme, ja viime vuosina asioille lähtiessä ei enää tiennyt mihin suuntaan olisi nokka pitänyt kääntää. Kuninkaanportin kohtaloksi koitui markettilupien evääminen. Viime aikoina citymarketille on käsittääkseni kaavailtu paikkaa lämsirannalta, mutta melkoisesti saa panostaa arkkkitehtuuriin että jokirantaan voi sijoittaa marketin...

Olikos muuten niin, että Porvoo toriparkin hahmotelmat on kaatuneet maaperän savipitoisuuteen, ja siten hankkeen kalleuteen?
Lundi laajenee Postin parkkipaikalle ja on lisännyt jo kerrosmääräänsäkin kolmesta neljään. Mannerheiminkatu on täysin toivoton (1+1, 20 000 ajoneuvoa/vrk ja liikennevalot 100 metrin välein), ja Tarmolan liikennejärjestelyt ovat kaukaisen maaseudun heinävarastohallin tasoa, vaikka alueella on kolme erittäin kysyttyä markettia sekä teollisuusalue.

Aleksanterinkadun uutta siltaa jouduttiin laajentamaan 2+1-kaistaiseksi, sen sijaan Länsirannalla oli tilaa laajentaa kadut nelikaistaisiksi.