StreetViewissa tuli vastaan pitkästä aikaa itelle jonkun verran tuttu paikka, ainakin joskus ollut, Tukholman Huddingen 80-luvulla rakennettu kaupallinen keskusta. Helsingissä vastaavan aikakauden vähän vastaavia paikkoja ovat Erskinen suunnittelema Malminkartanon keskusta ja Katajanokan uuden osan Merisotilaantori. Huddingessa vaan näyttää toimivan se, mikä noissa Helsingin toreissa ei toimi. Katajanokan tori on liian sivussa ja siihen on laitettu ratikan kääntösilmukka, mikä estää terassit ja oleskelun varsin tehokkaasti. Malminkartano on myös vähän liian unelias paikka elättämään liikkeitä. Huddinge on tietysti väkimäärältään eri luokkaa, mutta jotain ratkaisevaa eroa on kyllä kaupunkisuunnittelussakin. Vuoden vanhoissa StreetView-kuvissa liiketilat ovat täynnä erilaisia kauppoja. Huddinge ei siis todellakaan ole tukholmalaisittain mitään ökyaluetta, osittain pikemminkin päinvastoin, tai ainakin oli takavuosina.
Silmään pistää sekin, miten tuo 80-luvun kävelykatusysteemi on pökäisty keskelle 50- ja 60-luvun lähiötä, ja se näyttää istuvan paikalleen ja toimivan. Vrt. viime vuosien suomalaiset lähiöiden elvyttämiset, joista aika monessa on jotensakin pyritty pysymään alkuperäisessä suunnitteluihanteessa ja edelleen vältetty katutilojen muodostamista.
Jätkäsaari-ketjussa taannoin yritin kysyä, että miksi Jätkän pääostoskatu ei olisi voinut olla mittasuhteiltaan jotain tämän kaltaista. Nyt rakentuneilla sivukujilla on liiketiloja, mutta ne ovat todella sivussa, ja pääkaduista näyttää olevan tulossa mittasuhteiltaan jotain ihan muuta, joka vertautuu pikemminkin Ruoholahden Itämerenkadun melkein kilometrin suoraan.
StreetView-linkki
