Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä sekovene
#67254
JR kirjoitti:Tämäntyyppisiä "upotettuja moottoriväyliä" tuntuu löytyvän monista ulkomaalaisista kaupungeista:
RV kirjoitti: http://goo.gl/maps/D3qaj
Suomessa sellaisia ei kuitenkaan taida olla. Mitä mieltä herrat liikennesuunnittelijat ovat tällaisista? Hyödyt/haitat? Liian kalliita?
Onhan meillä Karhulan kanjoni ja Vuotie ja mitä näitä nyt on. Niissäkin on mitoitus kyllä vähän erilainen. Mutta kaipa noissa on se ongelma, että kallista on ja toisaalta pienellä kustannusten nousulla kattaa sitten koko tien, mikä nyt on lähiympäristön kannalta parempi.
Avatar
tekijänä Klazu
#67258
JR kirjoitti:Tämäntyyppisiä "upotettuja moottoriväyliä" tuntuu löytyvän monista ulkomaalaisista kaupungeista.
Vaikka nämä jouhevoittavatkin autoliikennettä, niin en pidä noita alkuunkaan viehättäväinä kouruina kaupunkiympäristössä. Vähän tuollainen köyhän miehen versio oikeasta tunnelista, mikä mahdollistaisi yläpuolisen katutilan kehittämisen viihtyisäksi. Nyt viihtyisyys ei tapahdu ja ainoiksi ansioiksi jää lähinnä autoliikenteen sujuvoituminen ja jalankulkijaturvallisuus.

Berliinin eteläosan halki menee tällainen moottoritie ja se on kyllä kattamattomalta osuudeltaan sangen ankea.
Avatar
tekijänä RV
#67263
Ainakin Vuotie on itse asiassa maisemaa kohentava eikä aluetta jakava elementti. Mielestäni toimiva ratkaisu, etenkin jos aina välillä on kansia ja lähes jokainen katu kulkee tien yli. Liittymistä saadaan erittäin kompakteja. Ei se Karhulan kanjonikaan mitään negatiivisia tunteita ole sikäläisten ystävien keskuudessa herättänyt, kunhan pitää seinien ulkonäöstä ja alueen eriytymisen estämisestä huolta. Paras ratkaisu, vie tunnelin kustannussyistä 100-0 ja samoin hyödyin.
tekijänä sekovene
#67270
RV kirjoitti:Ainakin Vuotie on itse asiassa maisemaa kohentava eikä aluetta jakava elementti. Mielestäni toimiva ratkaisu, etenkin jos aina välillä on kansia ja lähes jokainen katu kulkee tien yli.
Nämä eivät sulje toisiaan pois. Kyllä se aluetta jakaa, vaikka jonkun mielestä kohentaisikin maisemaa.
RV kirjoitti:Paras ratkaisu, vie tunnelin kustannussyistä 100-0 ja samoin hyödyin.
Miten se voi tunnelifanittajan mielestä viedä tunnelia hyödyin 100-0? Jos hyötyjen ja kustannusten suhteesta puhutaan, niin tavallinen katu on ylivoimainen ratkaisu.
Avatar
tekijänä RV
#67272
En minä fanita tunneleita, mun puolesta kaikki motarit saisi vetää maanpinnalla, mutta tunnelit ovat nykyisin ainoa tapa saada ne toteutetuiksi. Eikä Vuosaari kokeneena jaa aluetta. Todella hyvin toteutettu kaupunkimotari jonka tulisi olla suora Kehä I:n jatke. Nykyinen Itiksen liittymän suunnitelma tulee olemaan liikennevaloineen aikamoinen rahareikä; Meripellontie voidaan hyvin toteuttaa samalla tavalla kuin Hakamäentie Kivihaan kohdalla, ja olihan se silta siisti kuin mikä.
Avatar
tekijänä Klazu
#67390
Abu Dhabi ei ole listallani ideaalikaupunki, mutta siellä sijaitsee kuitenkin yksi ideaaleimmista moderneista pilvenpiirtäjäklustereista mitä itse tiedän. Modernia. Kaunista.

Kuva
http://community.elegantresorts.co.uk

Tower 1: 69 floors, 277 meters
Tower 2: 74 floors, 305 meters
Tower 3: 54 floors, 260 meters
Tower 4: 60 floors, 234 meters
Tower 5: 55 floors, 218 meters
tekijänä hmikko
#71632
En parempaakaan ketjua keksinyt tälle, vaiks tää on enemmän osastoa entiset ideaalit: hyvin tehty 40-minuuttinen dokumentti The Pedway: Elevating London:

http://www.elevatinglondon.co.uk/

(Video näkyy olevan HD-formaatissa Vimeossa ja tiedostolla kokoa 1,2 GB.)

Juttu siis käsittelee Lontoon Cityyn, erityisesti Barbican-keskuksen alueelle 60-luvulla suunniteltuja katutason yläpuolelle erotettuja jalankulkuväyliä. Idea sama kuin Itä-Pasilassa ja monessa muussa paikassa. Myös Lontoossa erotetun jalankulkuverkon totetutus oli hajanaista ja pätkittäistä, ja väyliä on sittemmin myös purettu ja rakennusten sisäisiä osia otettu toimistokäyttöön. Jäljelle jääneistä irtopätkistä on muodostunut jonkunlaisia 60-luvun tulevaisuuden reliikkejä.
Avatar
tekijänä RV
#71635
hmikko kirjoitti:En parempaakaan ketjua keksinyt tälle, vaiks tää on enemmän osastoa entiset ideaalit: hyvin tehty 40-minuuttinen dokumentti The Pedway: Elevating London:

http://www.elevatinglondon.co.uk/

(Video näkyy olevan HD-formaatissa Vimeossa ja tiedostolla kokoa 1,2 GB.)

Juttu siis käsittelee Lontoon Cityyn, erityisesti Barbican-keskuksen alueelle 60-luvulla suunniteltuja katutason yläpuolelle erotettuja jalankulkuväyliä. Idea sama kuin Itä-Pasilassa ja monessa muussa paikassa. Myös Lontoossa erotetun jalankulkuverkon totetutus oli hajanaista ja pätkittäistä, ja väyliä on sittemmin myös purettu ja rakennusten sisäisiä osia otettu toimistokäyttöön. Jäljelle jääneistä irtopätkistä on muodostunut jonkunlaisia 60-luvun tulevaisuuden reliikkejä.
Lontoo, Pariisi ja Helsinki - siinä kolme kaupunkia joiden ei annettu kehittyä kuin pikkiriikkisen pätkän verran. Tukholman moderni keskusta toimii loistavasti ja miellyttää itseäni arkkitehtoonisesti. Meillä ei toki ollut samaan varaan ennen kuin vastustamme kaikkea-liike heräsi.
tekijänä hmikko
#88107
StreetViewissa tuli vastaan pitkästä aikaa itelle jonkun verran tuttu paikka, ainakin joskus ollut, Tukholman Huddingen 80-luvulla rakennettu kaupallinen keskusta. Helsingissä vastaavan aikakauden vähän vastaavia paikkoja ovat Erskinen suunnittelema Malminkartanon keskusta ja Katajanokan uuden osan Merisotilaantori. Huddingessa vaan näyttää toimivan se, mikä noissa Helsingin toreissa ei toimi. Katajanokan tori on liian sivussa ja siihen on laitettu ratikan kääntösilmukka, mikä estää terassit ja oleskelun varsin tehokkaasti. Malminkartano on myös vähän liian unelias paikka elättämään liikkeitä. Huddinge on tietysti väkimäärältään eri luokkaa, mutta jotain ratkaisevaa eroa on kyllä kaupunkisuunnittelussakin. Vuoden vanhoissa StreetView-kuvissa liiketilat ovat täynnä erilaisia kauppoja. Huddinge ei siis todellakaan ole tukholmalaisittain mitään ökyaluetta, osittain pikemminkin päinvastoin, tai ainakin oli takavuosina.

Silmään pistää sekin, miten tuo 80-luvun kävelykatusysteemi on pökäisty keskelle 50- ja 60-luvun lähiötä, ja se näyttää istuvan paikalleen ja toimivan. Vrt. viime vuosien suomalaiset lähiöiden elvyttämiset, joista aika monessa on jotensakin pyritty pysymään alkuperäisessä suunnitteluihanteessa ja edelleen vältetty katutilojen muodostamista.

Jätkäsaari-ketjussa taannoin yritin kysyä, että miksi Jätkän pääostoskatu ei olisi voinut olla mittasuhteiltaan jotain tämän kaltaista. Nyt rakentuneilla sivukujilla on liiketiloja, mutta ne ovat todella sivussa, ja pääkaduista näyttää olevan tulossa mittasuhteiltaan jotain ihan muuta, joka vertautuu pikemminkin Ruoholahden Itämerenkadun melkein kilometrin suoraan.

StreetView-linkki

Kuva

Kuva

Kuva
veka, jfo tykkää tästä
tekijänä Kazaam
#88771
Laitetaan tämä vaikka tänne, kun sitaattiketju kerta on edelleen lukittuna. Täällä kun usein ollaan kauppakeskuksia vastaan ja liputetaan kivijalkojen puolesta, niin alla hieman YIT:n ja arkkitehdin ajatuksia kauppakeskuksista ja kivijalkaliiketilojen tulevaisuudesta.

Pasilan korkeuserot ovat haasteelliset, mutta ilmeisesti kivijalan ja massiivisen kauppakeskuksen välillä ei ole mitään välimuotoa.
YIT kirjoitti:
Ovatko kauppakeskukset aikansa eläneitä? Odottavatko kuluttajat jotakin muuta kuin hehtaarihalliin vieri viereen pakattuja liiketiloja?

Kyllä näin on, sanoo Pirjo Aalto, YIT:n kaupallinen kehitysjohtaja. Hän povaa perinteisille kauppakeskuksille kituuttamista – siitäkin huolimatta, että hän kehittää työkseen Pasilaan nousevaa Mall of Triplaa.

Kauppakeskusten epävarma tulevaisuus ei ole kuitenkaan koko kuva tilanteesta. Esimerkiksi Mall of Triplassa kyse on paljon laajemmasta käsitteestä kuin kauppakeskuksesta. Siitä on tulossa pikemminkin kaupunki kaupungin sisään, keskus, joka tuo eloa kaupunkiin. Shoppailumahdollisuuksia on toki tulossa, ja runsaasti, mutta myös toimistotiloja, asuntoja, monipuolisia palveluja ja elämyksiä sekä Suomen suurin ravintolakokonaisuus. Myös tiloja, joissa voi olla ilman kuluttamisen pakkoa.

Aalto korostaa tunnelman ja viihtyisyyden merkitystä. Modernissa kaupunkikeskustassa on mukava oleilla ja vaikka hemmotella itseään.

Julkisessa keskustelussa on viritetty vastakkainasettelua kauppakeskusten ja kivijalkapalveluiden välille. Perustellusti voidaankin kritisoida keskuksia, jotka rakennetaan kaupunkien ulkopuolelle alueelle, jonne on mentävä autolla.

Nykyajan kauppakeskukset nousevat sinne, missä ihmiset muutoinkin liikkuvat. Mall of Tripla on tästä hyvä esimerkki. Pasilan rautatieaseman kautta kulkee 80 000 joukkoliikenteen käyttäjää päivässä, lähitulevaisuudessa lukumäärä on jo 140 000 ja metron tullessa lähes 200 000.

Triplaan tulee 7 000 ihmisen työpaikka ja asukkaita noin 1 000. Hotellihuoneita on 430, siis yösija jopa 1 000 ihmiselle.

Noin massiiviselle ihmismäärälle ei voitaisi järjestää kaikkia palveluja kivijalkaan siitä yksinkertaisesta syytä, että kivijalka loppuisi kesken.
Sekä kivijalkoja että kauppakeskuksia

Kalle Soini, Triplan arkkitehtisuunnittelun johtaja Soini & Horto Oy:stä, huomauttaa, että kaupankäynnin kannalta kauppakeskuksen malli toimii edelleen: muun muassa logistiikan, asiakasvirtojen ja energiatalouden synkronointi tuottaa siinä enemmän vähemmällä kokonaispanoksella.

”Koottu tarjonta tekee asioinnista tehokasta ja helppoa myös asiakkaalle”, Soini muistuttaa.

Tehokkuuden ja parempien palveluiden hyödyistä huomauttaa myös Juha Kostiainen, YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtaja. Viikon tahti on monella sellainen, että arkiset hankinnat on kyettävä hoitamaan mahdollisimman nopeasti.

Toisaalta suomalaiset kaupungit ovat harvaan asuttuja. Monipuolinen palveluvalikoima voi syntyä kävelyetäisyydellä, kun asukastiheydessä päästää tasolle 15 000 asukasta neliökilometriä kohti. Tähän päästään Suomessa Helsingin Kalliossa ja Punavuoressa.

”Kauppakeskukset korvaavat rakenteen ongelmia synnyttämällä riittäviä asiavirtoja, jolloin myös monet kansainväliset brändit kiinnostuvat paikasta.”

Kostiainen ei kuitenkaan halua kivijalkapalvelujen ja kauppakeskusten välille joko-tai-asetelmaa, sillä molempia tarvitaan – ja esimerkiksi erittäin hyvä erikoisliike vetää väkeä kauempaakin, sijaitsi se sitten kadun varrella tai kauppakeskuksessa.
tekijänä hmikko
#88772
Kazaam kirjoitti:
Triplaan tulee 7 000 ihmisen työpaikka ja asukkaita noin 1 000. Hotellihuoneita on 430, siis yösija jopa 1 000 ihmiselle.

Noin massiiviselle ihmismäärälle ei voitaisi järjestää kaikkia palveluja kivijalkaan siitä yksinkertaisesta syytä, että kivijalka loppuisi kesken.
Tuo kuulostaa erittäin vahvasti kukulta, kun näiden uusien keskusten ympärillä ollaan jättämässä kivijalat lähes kokonaan umpinaiseksi muuriksi, myös Triplan satametrinen peräseinä. Ts. tuon logiikan mukaan ilmeisesti kauppakeskus on hyvä syy jättää katutilat tykkänään kuolleiksi "kun ei mahdu". On sitä ennenkin tehty tavaratalo ostoskadun varteen, tai pienempi kauppakeskus. Vrt. vaikka Aleksanterinkatu.

Samoin höpinä Triplan ainutlaatuisuudesta ja kokemuksista on erittäin onttoa. Ei tuolla mun havaitakseni ole mitään toimintoja, mitä ei kauppakeskuksissa olisi ollut jo ainakin 20 vuotta jopa Suomessa.
veka tykkää tästä
  • 1
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11