Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#99441
^ Joo ei toki aina tarvita mitään suurta määrää ja hirveän ihmeellisiä koristuksia, eivätkä ne välttämättä mitään tuhottomia edes maksaisi, mutta se lisäkustannus on aina pois rakennuttajan voitoista kun kuitenkin miettii että paljonko lisää asunnoista voi veloittaa kun muutama koriste-elementti seinällä vs muuten sama rakennus, mutta ilman niitä koristuksia. Ja niinkuin sanoit niin tuossa se kauneus koostuu niin monesta muustakin asiasta kuin vain niistä muutamista koristuksista.
#99443
Toi töölön Sonckin korttelihan on aika tylsää klassismia. Järjettömän rakennusmassa pienin säännöllisin ikkunoin. Eikö tossa ole aika paljon samaa mistä modernia arkkitehtuuria haukutaan. liian suuri massa ja tylsä julkisivu. Jos halutaan tuoda jugendia takaisin mielikuvituksellisin muodoin, fine. Mutta pimeitä töölö-kämppiä pikkuruisine ikkunoineen en haluaisi takaisin, jos se on sitä uusvanhaa mistä puhutaan!
#99448
Ottamatta kantaa itse asiaan on kyllä syvästi hämmästeltävä, että alan proffa haluaa tulla julkisuuteen näin voimakkaasti ("Jos rakennus näyttää 1900-luvun alussa rakennetulta, se vääristelee historiaa ja antaa valheellisen kuvan ympäristöstä."). Ikään kuin tässä olisi tapahtumassa jotain kamalaa, vaikka vain halutaan kerrankin rakentaa pari taloa, joista porukka selvästi tykkää ja jotka kenen tahansa mielestä sopivat paikkaan edeltäjäänsä paremmin. Ihan hiljaa hän ja muut alan fiksut ovat vallitsevasta suuntauksesta, jossa kaikkialle rakennetaan vain talousohjattua arkkitehtuuria muista arvoista välittämättä.
Biosphere, Amateur, apollonkatu ja 1 muut peukuttivat tätä
#99449
Aika toteava lausehan tuo on, ja paikkansa pitävä. Miten rehellisyyden sitten haluaa arvottaa on oma kysymyksensä. Jonkun mielestä ajallisella rehellisyydellä ei ole väliä, kunhan on kivan näköinen.

Siitä olen samaa mieltä, että arkkitehtien pitäisi nostaa paska pöydälle paljon nykyistä voimakkaammin sen sijaan että se lakaistaan maton alle ja yritetään olla kuin sitä ei olisikaan. Ei siinä, täysin inhimillistä toimintaa mitä tapahtuu kaikilla muillakin aloilla.
#99450
arkkinikkari kirjoitti: 21.01.20 21:47 Aika toteava lausehan tuo on, ja paikkansa pitävä. Miten rehellisyyden sitten haluaa arvottaa on oma kysymyksensä. Jonkun mielestä ajallisella rehellisyydellä ei ole väliä, kunhan on kivan näköinen.

Siitä olen samaa mieltä, että arkkitehtien pitäisi nostaa paska pöydälle paljon nykyistä voimakkaammin sen sijaan että se lakaistaan maton alle ja yritetään olla kuin sitä ei olisikaan. Ei siinä, täysin inhimillistä toimintaa mitä tapahtuu kaikilla muillakin aloilla.
Teillä paska, eli opittu, nousee ainaa pinnalle kun joku toimija tai ihmiset haluavat käyttäjäystävällistä ja kaunista.
#99451
arkkinikkari kirjoitti: 21.01.20 21:47 Aika toteava lausehan tuo on, ja paikkansa pitävä. Miten rehellisyyden sitten haluaa arvottaa on oma kysymyksensä. Jonkun mielestä ajallisella rehellisyydellä ei ole väliä, kunhan on kivan näköinen.
Sanoisin, että rehellisyys pitäisi ensin määritellä ennen kuin sitä voi arvottaa. Tuo "vääristelee historiaa ja antaa valheellisen kuvan ympäristöstä" ei tunnu koskevan modernistisia tyylejä. Esim. Kalasataman rantaan valmistuu tällä hetkellä asuinkerrostaloja, joissa on aivan 60-luvun näköiset vaakalinjaiset valkoiset 'nauha'parvekkeet. Roihuvuoreen tehtiin juuri harmaita kerrostaloja, joita ei erota 70-lukulaisista muu kuin tämän hetken rappaustapa. Jostain syystä esim. näitä ei ole syytetty epärehellisyydestä. Retro saa olla, kunhan on modernistinen. Helsingin Ruskeasuolle tehtiin taannoin tietoisesti 50-lukulaisiin naapureihin sovitettu, keltaiseksi rapattu kerrostalo, jota ei tunnista 2010-luvun rakennukseksi käytännössä mistään, jos ei satu syynäämään rakennusosia suurennuslasilla. Se tönö taisi kerätä lähinnä vain kiitosta, vaikka siis täysin ja kokonaan umpivalheellisesti esittää 60 vuotta vanhempaa kuin on.

Tampereen tapauksesta on kyllä sanottava se, että arkkitehti Strus ei nähtävästi pyri noudattamaan mitään historiallista tyyliä tarkalleen, ja rakennukset näyttävätkin sen takia vähän oudoilta ympäristössään, kun vastaavia ei Suomessa ole käytännössä missään. Se, mikä näyttää Suomessa jugendilta yleensä on sitä itseään, ja 1900-luvun alun menetelmillä rakennettua. Strus-jugend on joukossa outolintu, ja se ehdotuksen vihreä rakennus vielä oudompi, kun se on tyylillisesti aika soppa. Samalla tavalla Strusin toteutuneet rakennukset harittavat myös tallinnalaisessa ympäristössä.
Krio, Biosphere, Risumies ja 1 muut peukuttivat tätä
#99452
arkkinikkari kirjoitti: 21.01.20 21:47 Aika toteava lausehan tuo on, ja paikkansa pitävä. Miten rehellisyyden sitten haluaa arvottaa on oma kysymyksensä. Jonkun mielestä ajallisella rehellisyydellä ei ole väliä, kunhan on kivan näköinen.

Siitä olen samaa mieltä, että arkkitehtien pitäisi nostaa paska pöydälle paljon nykyistä voimakkaammin sen sijaan että se lakaistaan maton alle ja yritetään olla kuin sitä ei olisikaan. Ei siinä, täysin inhimillistä toimintaa mitä tapahtuu kaikilla muillakin aloilla.
Mielestäni tuo Tampereen suunnitelma on rehellinen ja omaa aikakauttaan kuvaava, sillä sellaiselle ratkaisulle tuntuu olevan kysyntää tällä hetkellä. Jos minä haluan säveltää ja kuunnella klassista musiikkia, niin lienee itseni kannalta melko rehellistä, jos teen niin jonkun ambient-säksätyksen sijaan (noh, todellisuudessa tykkään kyllä kummastakin).
#99454
hmikko kirjoitti: 21.01.20 22:22 Esim. Kalasataman rantaan valmistuu tällä hetkellä asuinkerrostaloja, joissa on aivan 60-luvun näköiset vaakalinjaiset valkoiset 'nauha'parvekkeet. Roihuvuoreen tehtiin juuri harmaita kerrostaloja, joita ei erota 70-lukulaisista muu kuin tämän hetken rappaustapa. Helsingin Ruskeasuolle tehtiin taannoin tietoisesti 50-lukulaisiin naapureihin sovitettu, keltaiseksi rapattu kerrostalo, jota ei tunnista 2010-luvun rakennukseksi käytännössä mistään, jos ei satu syynäämään rakennusosia suurennuslasilla. Se tönö taisi kerätä lähinnä vain kiitosta, vaikka siis täysin ja kokonaan umpivalheellisesti esittää 60 vuotta vanhempaa kuin on.
Onkohan kenelläkään tietoa, kuinka paljon edellämainitun kaltaiset erikoistalot tuovat asuntoihin lisähintaa? Itse meinaan voisin harkita ostavani asunnon Tampereelle suunnitellusta uusvanhasta rakennuksesta jos hinta olisi esim 10% kalliimpi kuin vastaavassa talouslaatikkorakennuksessa. Itse annan arvoa talon julkisivulle ja ympäristön viihtyvyydelle samalla tavalla kuin joku antaa arvoa yläkerrosten ikkunanäkymille (Kalasataman tornitalot).
#99455
Haarald kirjoitti: 21.01.20 15:36
TurkuCubed kirjoitti: 21.01.20 12:54 Mielummin oman aikakautemme edustajina tuottaisimme omaa, uutta arkkitehtuuria, joka omalla tyylillään ja omilla nyansseillaan erottuu edukseen. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö vanhoista tyylisuuntauksista saisi ottaa ideoita uuteen rakentamiseen, mutta mielummin otetaan vain sitten niitä ideoita ja luoda niiden avulla jotain uutta ja mielenkiintoista, eikä vain että käytännössä copypaste-tyylillä rakennetaan vanhan näköinen rakennus.
Paljon perusteluita, mutta päädyt kuitenkin samaan kuin minä... eli otetaan ideoita ja luodaan jotakin uutta ja mielenkiintoista. Mielestäni uusvanha rakennus on juuri sitä. Yhdistetään toimivia elementtejä ja luodaan niistä jotakin uutta, joka vielä toimii yhteen ympäristön kanssa. Toimiva elementti tässä tapauksessa on vanhaa muistuttava julkisivu, joka asettuu sopivanlaiseen harmoniaan naapuritalojen kanssa. Rakennus on paljon muutakin kuin vain ympäristöstään irroitettu yksittäinen teos, jolla pahimmassa tapauksessa pyritään vain erottautumaan erottautumisen vuoksi.
Intuitiivisesti houkutteleva ehdotus, että yhdistettäisiin modernin funktionalistisen massatuotannon ja taideteollisen massatuotannon parhaat puolet ja tehtäisiin käytännössä modernien mittojen mukaisia elementtilaatikoita, jotka sitten koristeltaisiin nätiksi.

Itselleni tulee aina mieleen tämä human interest -juttu ukrainalaismiehestä, joka on koristellut jonkinlaisen hrustsovkan rappukäytävän Pietarin keisarillisista palatseista tutulla ornamentiikalla.

Kuva

Ensinnäkin ne ovat tietenkin äärimmäisen mauttomia nykypäivänä, mutta näyttävät myös varmasti aika erilaisilta ahtaassa rappukäytävässä kuin korkeiden huonekorkeuksien palatseissa, joissa valaistuskin on tietysti täysin erilainen. Analogiani on tätä kuvaa käyttämällä hieman olkinukkemainen ja kärjistetty, mutta mietin vain miltähän näyttäisi moderni jugend-talo 250 cm huonekorkeudella. Käyttävätkö esimerkiksi nämä Strusin modernit talot samoja mittasuhteita kuin muutkin uudisrakennukset?

Pelkän klassisten ihanteiden tai jugend-muotokielen mukaisen julkisivun tekeminen on tietysti yksinkertaisempaa kuin kokonaisen rakennuksen suunnittelu julkisivun asettamien mittasuhderajoitteiden ehdolla. Etenkin silloin jos fasadin aukotus voidaan fasadismi-tyylisesti suunnitella välittämättä sen takana olevien huoneiden huonekorkeuden asettamista rajoitteista, voidaan kenties yhdistää nykyaikaiset elementeistä kootut modernit huoneistot ja kauniiksi koetut menneitä aikoja henkivät julkisivut.
#99458
Haarald kirjoitti: 21.01.20 15:36Paljon perusteluita, mutta päädyt kuitenkin samaan kuin minä... eli otetaan ideoita ja luodaan jotakin uutta ja mielenkiintoista. Mielestäni uusvanha rakennus on juuri sitä. Yhdistetään toimivia elementtejä ja luodaan niistä jotakin uutta, joka vielä toimii yhteen ympäristön kanssa. Toimiva elementti tässä tapauksessa on vanhaa muistuttava julkisivu, joka asettuu sopivanlaiseen harmoniaan naapuritalojen kanssa. Rakennus on paljon muutakin kuin vain ympäristöstään irroitettu yksittäinen teos, jolla pahimmassa tapauksessa pyritään vain erottautumaan erottautumisen vuoksi.
Lähinnä ajattelin tätä arkkitehtuurin kannalta. Se että otetaan vanha tyyli ja vain kopioidaan eikä sinänsä lisätä siihen mitään omaa ei mielestäni ole uuden luomista eikä hirveän mielenkiintoista. Uuden ja mielenkiintoisen luominen tällaisessa tapauksessa olisi ottaa esimerkiksi naapurissa olevista rakennuksista joitain elementtejä ja ideoita, joiden avulla uusi rakennus sulautuu nätisti joukkoon, mutta myös sitten hieman muokataan niitä ideoita ja tuodaan omia sekaan. Näin saadaan rakennus joka sulautuu tarpeeksi joukkoon, mutta myös tuo oman identiteettinsä esille ja erottuu edukseen. Tällainen ratkaisu myös mielestäni korostaisi naapurissa olevia oikeasti vanhoja rakennuksia antaen niille kuuluvan arvon, olematta kuitenkaan ristiriidassa.
#99460
TurkuCubed kirjoitti: 22.01.20 16:14 Lähinnä ajattelin tätä arkkitehtuurin kannalta. Se että otetaan vanha tyyli ja vain kopioidaan eikä sinänsä lisätä siihen mitään omaa ei mielestäni ole uuden luomista eikä hirveän mielenkiintoista. Uuden ja mielenkiintoisen luominen tällaisessa tapauksessa olisi ottaa esimerkiksi naapurissa olevista rakennuksista joitain elementtejä ja ideoita, joiden avulla uusi rakennus sulautuu nätisti joukkoon, mutta myös sitten hieman muokataan niitä ideoita ja tuodaan omia sekaan. Näin saadaan rakennus joka sulautuu tarpeeksi joukkoon, mutta myös tuo oman identiteettinsä esille ja erottuu edukseen. Tällainen ratkaisu myös mielestäni korostaisi naapurissa olevia oikeasti vanhoja rakennuksia antaen niille kuuluvan arvon, olematta kuitenkaan ristiriidassa.
Olet oikeassa em suhteen. Pelkkä kopioiminen ei tuo mitään lisää, mutta kun siihen lisätään jotakin uutta, kokonaisuudesta voisi tulla jotakin mielenkiintoista ja samalla jotakin ainutlaatuista. Unohtamatta kuitenkaan ympäristöään.
#99467
jfo kirjoitti: 22.01.20 14:21 mietin vain miltähän näyttäisi moderni jugend-talo 250 cm huonekorkeudella. Käyttävätkö esimerkiksi nämä Strusin modernit talot samoja mittasuhteita kuin muutkin uudisrakennukset?
En oikein pysty seuraamaan tämän päättelyn logiikkaa. Jos julkisivun saa tehdä uusretroksi (ja ostajia tällaiselle löytyy), niin mistä tulee rajoitus sisäpuolen tekemiseen 250cm huonekorkeudella?

Autojen muotoilussa on onnistuttu hienosti ottamaan vanhoista klassikoista vivahteet ja tunnelma ja tuomaan ne moderneilla mitoilla ja tekniikalla tähän päivään massatuotantona. Itse en näe mitään syytä miksei sama toimisi myös rakennuksissa. Kunhan nyt ei vaan oteta niitä tunnelmia sieltä Alvar Aallon suunnalta.

Strusin suunnitelmasta huokuu (mielestäni) seesteinen itsevarma estetiikka, jonka jalat ovat Suomessa. Tälle vastakohtaisesti siitä näyttäisi puuttuvan jonkunlainen väkisin väännetty muka-uuden ja muka-mielenkiintoisen haku kikkailemalla jollain yksityiskohdalla.
apollonkatu peukuttivat tätä
#99472
Amateur kirjoitti: 23.01.20 00:12
jfo kirjoitti: 22.01.20 14:21 mietin vain miltähän näyttäisi moderni jugend-talo 250 cm huonekorkeudella. Käyttävätkö esimerkiksi nämä Strusin modernit talot samoja mittasuhteita kuin muutkin uudisrakennukset?
En oikein pysty seuraamaan tämän päättelyn logiikkaa. Jos julkisivun saa tehdä uusretroksi (ja ostajia tällaiselle löytyy), niin mistä tulee rajoitus sisäpuolen tekemiseen 250cm huonekorkeudella?

Autojen muotoilussa on onnistuttu hienosti ottamaan vanhoista klassikoista vivahteet ja tunnelma ja tuomaan ne moderneilla mitoilla ja tekniikalla tähän päivään massatuotantona. Itse en näe mitään syytä miksei sama toimisi myös rakennuksissa. Kunhan nyt ei vaan oteta niitä tunnelmia sieltä Alvar Aallon suunnalta.

Strusin suunnitelmasta huokuu (mielestäni) seesteinen itsevarma estetiikka, jonka jalat ovat Suomessa. Tälle vastakohtaisesti siitä näyttäisi puuttuvan jonkunlainen väkisin väännetty muka-uuden ja muka-mielenkiintoisen haku kikkailemalla jollain yksityiskohdalla.
Eihän korkeampien huoneiden rakentamiseen mitään teknistä estettä ole, mutta onhan selvää että 3-kerroksisessa jugend-talossa on vähemmän neliömetrejä myytäväksi kuin 4-kerroksisessa modernissa talossa. Tämä taas on selvä ongelma gryndereille, jotka rakennuksia yleensä rakentavat.

Mikä olisi teidän mielestänne kohtuullinen neliöhinta kauniille uudisrakennukselle?
#99477
TurkuCubed kirjoitti: 22.01.20 16:14 Lähinnä ajattelin tätä arkkitehtuurin kannalta. Se että otetaan vanha tyyli ja vain kopioidaan eikä sinänsä lisätä siihen mitään omaa ei mielestäni ole uuden luomista eikä hirveän mielenkiintoista.
Sama kyllä pätee myös 2000- tai 2010-luvun tyylien ottamiseen ja kopioimiseen. Suurin osa Suomen uudistuotannosta ei tuo yhtään mitään niihin lisää, ei luo uutta, eikä siksi olekaan hirveän mielenkiintoista. Jostain syystä tämä tuntuu olevan arkkitehdeille ihan ok, mutta vanhempien tyylien kopioimisesta tulee hirveä nillitys.

Tuossa ylempänä oli musiikkivertaus - itse olen ajatellut että muusiikkiin siirrettynä arkkitehdit haluaisivat kaikki Suomen radiokanavat soittamaan pelkkää atonaalista musiikkia. Kansan rakastamat melodiset tyylit edustavat heille halpahintaista viihdettä ja vanhan kopioimasta. Ja tottahan se on ettei joku Arttu Viskari ole mikään uudistaja, mutta jos ihmiset tykkäävät "Suomen muotoisesta pilvestä", miksi he eivät saisi sitä kuunnella? :smt018 :smt020 :smt020 :smt020 :smt020
  • 1
  • 19
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23