Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#94153
shameinyou kirjoitti:Hesarissa oli juttu (ja jatkojuttu) virolaisen arkkitehdin Allan Strusin suunnittelemista taloista.
https://www.hs.fi/koti/art-2000005669056.html
https://www.hs.fi/koti/art-2000005670250.html


No niin, tätä mä just tarkoitin :smt026 , kiitos :smt007
Eli kysymys kuuluu, miksei vastaava ole mahdollista Suomessa? Voi hitto tuota Allania, mitenkähän se saataisiin tulemaan tänne Suomeen!?

Kuva
veka tykkäsi tästä
#94154
Onko tuo nyt oikeasti sitä mitä haluttaisiin? Tuohan on kaikkein hirvein esimerkkin noista tuon toimiston töistä.

Suomalaiseen makuun tuossa on vikana ainakin se, että ikkunat on aika pieniä eikä parvekkeita oikeastaan ole. Myös tuo tuollainen historiallisvaikutteinen puolikerros kellarissa on käytännössä mahdoton toteuttaa meikäläisillä esteettömyysmääräyksillä.

Sinänsä suomalaiset arkkitehdit mielellään suunnittelisivat tuollaisia söpöjä pikkuparvekkeita pelkällä metallikaiteella, mutta asiakkaita sellainen ei kiinnosta — osasyynä luultavasti se, että parvekkeet saa tyypillisessä kaavassa rakentaa "ilmaiseksi", eli eivät vie kallista rakennusoikeutta. Ja kattoterassia jos ehdotat grynderille se katsoo kuin hullua.
#94155
Kyllä mulle kelpais toi yllä oleva rakennus päivänä minä hyvänsä. Ikkunat nyt ei ole mitenkään erityisen pieniä, ei sitä joka huoneessa mitään hehtaari-ikkunaa tarvitse ollakaan. Parvekkeet voisi olla hyvin sisäpihan puolella sillä yleensä (ympäristöstä riippuen tietysti) sisäpiha on rauhallisempi kuin meluisa ja saasteinen kadunvarsi=kivempi hengata. Toi puolikerros nyt on ihan turha, koska katutasossa pitäisi olla ehdottomasti kaupunkiolosuhteissa liiketiloja.

Kattoterassithan on näin asiakkaan näkökulmasta to die for, eli sellaisen kun saisi niin olisi aivan upeaa! Jonkinverran niitä nyt on uudiskohteissa jo onneksi, mutta vain yleensä ylimmän kerroksen lukaalissa.

Onkohan mikään arkkitehtuuritoimisto/grynderi ikinä tehnyt kyselyä että mistä asiakkaat tykkäisivät? Grynderi nyt tuskin tekee koska melkein kaikki myy, mutta olishan se kiva nähdä jossain asuinalueella saman firman rakennuttamana peruslaatikko ja sitten uusvanha myynnissä samaan aikaan ja katsotaan että kumpi myy paremmin. Pohjien jne pitäisi tietysti olla suurinpiirtein verrannolliset toisiinsa.

Asioita mitä tällä hetkellä itse arvostan erittäin paljon asunnossa:
-Ullakkokerros, eli paljon vinoa seinää ja muutakin kuin 90 asteen kulmia ja kattoikkunoita
-Korkea huonekorkeus (ja kaksikerroksisuus)
-Kattoterassi tai jos ei sitä niin suojaisa parveke (eli ei ulkoneva)
-Avarat näkymät, eli korkeampi kuin vastapäinen rakennus
-Sijainti, sijainti, sijainti ;)
#94156
"Suomalaiseen makuun" eli alvaraaltomaisten "arkkitehtien" mielestä. Se on hyvä kaataa aina rakennuttajan niskaan se kritiikki, kun havainnekuvissakaan ei näy muuta kuin kuumailmapalloja ja mielialalääkkeillä hymyilyviä ihimisä niiden itsemurhakuutioiden seassa.
#94157
Ymmärrän kyllä ne realiteetit että varsinkin kerrostaloarkkitehtuuri on Suomessa tällä hetkellä lähinnä tehdastuotantoa (siis arkkitehti on tehdastyöläinen). Koko asuntomarkkinoita voisi oikeastaan verrata siihen kun antaa koiralle ruokaa; ihan sama mitä siihen kuppoon pistää, se syödään. Tämä ei tietenkään luo sellaista ympäristöä missä laatu tai estetiikka olisi keskiössä. Mutta ei tämä kaikkea selitä koska...
arkkinikkari kirjoitti:ja juuri tähän liittyy arkkitehtien närkästys tiettyjen tyylien vaatimiseen: jos arkkitehti saa riittävästi resursseja tehdän hieno historiallista tyyliä edustava talo, pystyisi arkkitehti niillä samoilla resursseilla tekemään vähintään yhtä hienon modernia tyyliä edustavan talon.

... tässä on juuri se ongelman ydin. "Yhtä hienon". Mutta kun se ei ole yhtä hieno. Nimenomaan tässä ajattelussa pitäisi tapahtua muutos, ja se muutos ei voi lähteä liikkelle mistään muualta kuin sieltä arkkitehtiyhteisöstä. Se ei lähde rakennusliikkeistä, ei tilaajista, eikä myöskään kansasta vaikka ne kuinka huutaisi ja valittaisi. Se lähtee sieltä arkkitehtien asenteesta, koulutuksesta ja osaamisesta, sillä tämä on se taho mistä ne kaikki ideat ja ehdotukset kuitenkin tulee. Mitä enemmän arkkitehdit panostaisi vanhempiin tyyleihin, mitä tehokkaammiksi niihin liittyvät prosessit saataisiin, sitä realistisemmaksi niiden toteuttaminen tulisi rakennusliikkeille, ja tämän myötä näitä käytäntöjä voitaisiin jossain vaiheessa siirtää tehdasbulkkituotannonkin käyttöön ja söpöt talot ajan mittaan korvaisivat masentavat laatikot. Mutta niin kauan kuin alalla vallova ajatusmaailma pitää vanhoja tyylejä vain söpönä historiana, Kartanonkoskea kitsch-helvettinä ja tätä vihreää taloa "hirveimpänä esimerkkinä", ei tätä muutosta tapahdu.

Mulla ei ole mitään laadukasta modernismia vastaan. Keskustakirjasto näyttää mielenkiintoiselta ja hienolta rakennukselta, ja näiden rakentamista voidaan jatkaa. Mutta diggaan enemmän Kallion kirjastosta, ja näitä ei enää rakenneta ollenkaan. Olen myös suomalainen, ja väitän että kyllä, toi vihreä talo on sellainen mitä täälläkin haluttaisiin. Pienet ikkunat ja ei parvekkeita (tai ranskalaiset, varsinkin kaupunkiympäristössä) on itelle vain plussa. Kattoterassi on luksusta. Puolikerros on kiva lisä ja sinne saisi helposti jonkun persoonallisen ravintolan iskettyä mutta ei todellakaan mikään oleellinen osa taloa (esteetön käynti löytyy varmaan jotain toista kautta?). Hesarin kommenttiosio on vähän mitä on, luulen että se koostuu lähinnä vihaisista eläkeläisistä, mutta kyllä sekin jotain osviittaa antaa siitä mikä on suuren yleisön mieleen ja mikä ei. Eli siis ei tässä millään autiosaarella olla mielipiteen kanssa.

Ja muuten, jostain olin lukevinani että Kalasatamassa Hekan kohteesta piti poistaa massan sisään rakennetut parvekkeet ja muuttaa asuinpinta-alaksi että saatiin enemmän neliöitä joista pyytää vuokraa? Eli on tässäkin kääntöpuolensa aina.
Krio tykkäsi tästä
#94159
Suurin ongelma tossa on se, että bulkkilaatikot kyllä myy kun ostajilla ei ole vaihtoehtoja. Kuvitellaan tilanne jossa perhe haluaa kolmiosta vaihtaa neliöön. Ainakin pk-seudulla on niin huonosti tarjolla isompia kämppä, että moni asia menee arkkitehtuurin edelle. Moni ensiasunnon ostaja on onnellisia siitä, että edes saa oman kämpän eikä todellakaan ole varaa maksaa arkkitehtuurista. Sit on varakkaampia jotka ostaa ne harvat vähän erilaiset kämpät tai jos on varakas perhe niin käytännössä aina rakennetaan omakotitalo.
#94167
Purkki^ kirjoitti:Sit on varakkaampia jotka ostaa ne harvat vähän erilaiset kämpät tai jos on varakas perhe niin käytännössä aina rakennetaan omakotitalo.

Aika kova väite. Olin itse ymmärtänyt, että kantakaupungissa lapsiperheet ovat lisääntymään päin, kun ihmiset haluavat nimenomaan muuttaa mahdollisimman lähelle palveluita. Nurmijärvi-ilmiö on trendinä selvästi jäänyt menneisyyteen, tietty voi tulla takaisin, jos naapurimaiden ghettoilmiöt yms. iskevät lujasti pääkaupunkiseutuun.

Arkkitehtuurista pitäisi keskustella yhteiskunnallisten rakenteiden kautta, eikä sotkea mitään kulttuurillisia ja moraalisia yksilövalintoja sekaan. Tutkitusti suomalaiset ovat jopa poikkeuksellisen samanmielistä kansaa: luokkaerot kulkevat rajuimmin kaupunkien ja maaseudun välillä, kun taas koulutus- ja varallisuuserot ovat suhteellisen pieniä kautta maan. Suomen yliopistot ovat samoin tutkitusti varsin hyvin pärjääviä, eikä ole syytä epäillä niiden kouluttavan poikkeuksellisen kehnoja arkkitehteja. Tärkeää olisi pohtia, mikä mättää päätöksenteossamme, kun nuoret ja lahjakkaat arkkitehdit päätyvät suunnittelemaan peltilaatikoita ja moottoritielähiöitä. Taustalla on varmasti paljon muuta kuin heidän omat intohimonsa.
arkkinikkari tykkäsi tästä
#94170
Pyöröovi kirjoitti: Nurmijärvi-ilmiö on trendinä selvästi jäänyt menneisyyteen, tietty voi tulla takaisin, jos naapurimaiden ghettoilmiöt yms. iskevät lujasti pääkaupunkiseutuun.


Aiheen vierestä, mutta: asiassa on sekin puoli, että nyt kun N-ilmiö on ollut paussilla kymmenisen vuotta, niin sinä aikana suuret ikäluokat ovat vanhentuneet ja leskeytyneet kokolailla lisää. Jossain vaiheessa heidän omakotitalonsa tulevat markkinoille, vaikka tällä hetkellä niissä vielä asustelisi yksinäinen 70-kymppinen. Helsingissä hinnat ovat sitä luokkaa, että vanhat parit ja yksinäiset lienevät vaihtaneet pienempään aiemmin, mutta hyvin suureen osaan maata, mukaan lukien kehyskunnat, ennustan vanhojen omakotitalojen tulvaa.
#94176
Suuret ikäryhmät on jo muuttanut keskustaan päin jo vuosia. Tiedän useita eläkelläispariskuntia, jotka on muuttaneet keskustaan juuri parempien palveluiden perässä. Jollei omakotitalo ole hyvällä paikalla, arvo voi olla vaan laskussa. Kaupunkiin muuttajien määrä on suurempi kun maalle muuttajien ja näyttää siltä että trendi on jatkuva.

Nuorempi sukupolvi haluaa asua kaupungissa ja myös kasvattaa lapsensa siellä. Saa nähdä halutaanko sitä muuttaa maalle omakotitaloa korjaamaan.
#94187
Purkki^ kirjoitti:Suurin ongelma tossa on se, että bulkkilaatikot kyllä myy kun ostajilla ei ole vaihtoehtoja. Kuvitellaan tilanne jossa perhe haluaa kolmiosta vaihtaa neliöön. Ainakin pk-seudulla on niin huonosti tarjolla isompia kämppä, että moni asia menee arkkitehtuurin edelle. Moni ensiasunnon ostaja on onnellisia siitä, että edes saa oman kämpän eikä todellakaan ole varaa maksaa arkkitehtuurista. Sit on varakkaampia jotka ostaa ne harvat vähän erilaiset kämpät tai jos on varakas perhe niin käytännössä aina rakennetaan omakotitalo.


Niin, jos arkkitehdit nostaisivat päänsä pois sieltä Alvar Aallon huussista niin ne voisivat tehdä taloja, jotka olisivat kauniita. Ihmiset haluaisivat kauniita ympäristöjä mutta, arkkitehdit ja rakennuttajat muodostavat kartellin jolla saadaan rumaa halvalla. Ja vaikeampi saada omasta lapsesta arkkitehti, joka ei tekisi paskaa, kun koulutus vääntää ne ripulit ensimmäisestä hetkestä niskaan.
grendy tykkäsi tästä
#94309
Mainitsin aikaisemmin miten jenkeissä, toisin kuin täälläpäin maailmaa, alan ihmiset ottaan vanhan arkkitehtuurin tosissaan. Törmäsin hyvään esimerkkiin, juurikin tästä samasta Notre Damen koulusta (jossa tämä virolainenkin kaveri oli opiskellut) joka jakaa $200 000 arvoisen vuosittaisen Driehaus-palkinnon vanhan tyylin (tai tyylien) puolestapuhujille. Videolla yksi voittaja taisi kertoa että siirsi oman palkintonsa kymmenen tätä "liikettä" edistävän oppikirjan rahoittamiseen.

"The Driehaus Architecture Prize, fully named The Richard H. Driehaus Prize at the University of Notre Dame, is a global award to honor a major contributor in the field of contemporary vernacular and classical architecture, commonly referred to as New Classical architecture."

Saataiskohan tälle palkinnolle joskus suomalainen voittaja? Tai ehkä joku suomalainen säätiö tms voisi pistää vastaavan, kotimaisen vuosittaisen kilpailun pystyyn ja palkita paras projekti jollain summalla (ja täten edistää kauniin arkkitehtuurin takaisintuloa)? Löytyyhän meiltä jo Vuoden Betonirakenne -palkintokin :smt021



Youtubessa tässä rabbit holessa menisi vaikka koko päivä mutta laitetaan vielä toinen suht lyhyt video missä tuodaan esille ihan mielenkiintoisia pointteja jos aihe kiinnostaa:

#94315
arkkinikkari kirjoitti:Tällainen mistään mitään tietämätön paskan toistaminen ei todellakaan edistä arkkitehtuurikeskustelua, sillä yksikään täyspäinen arkkitehti (itse nyt olen vaan masokisti) ei halua osallistua keskusteluun jossa muiden keskustelijoiden lähtökohta on se, että arkkitehdit ovat ihmisvihamielisiä idiootteja jotka pitäisi ampua (kuten tälläkin foorumilla on viimeaikoina ehdotettu).


No sitten suomalainen arkkitehtuurin ammattikunta on tuhoon tuomittu, koska mitään yhteistä tahtoa ylipuhua ja vietellä yleisö arkkitehtuurin arvosta ei tunnu löytyvän.

Otaniemi on kaukana, se on vastenmielinen paikka ja mulla ei ole aikaa pitkiin luentoihin. Mielummin kuitenkin kuuntelisin arkkitehtuurin myyjää rautatieasemalla feissaamassa kuin jotain lehdenjakajaa. Mä haluan kuulla, että miten onnistuu saada sellaisia taloja joita itse haluan, oikeaan paikkaan, halvalla ja laadukkaasti.
#94317
En kiellä ollenkaan etteikö SAFAn hymistelylinja, jossa vältetään todellista kritiikkiä "yhteisen rintaman pitämisen" nimissä, ja yritään perustella ilmiselviä epäonnistumisia parhain päin, olisi iso viestinnällinen ongelma. Kyllä arkkitehdit ammattikuntana ovat täysin tietoisia siitä, kuinka paskaa rakentaminen Suomessa noin keskimäärin on, vaikka SAFAn lausunnoista voi joskus saadakin täysin eri kuvan. Mutta noin lähtökohtaisesti sinulla on väärä kohdeyleisö jos haluat arkkitehdeilta vastauksia noihin kysymyksiisi: ei arkkitehdit noista asioista päätä, vaan rakennuttajat.

Kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi SRV:n, Skanskan, YIT:n tai vaikka Lehdon johtoon, sähköpostiosoitteet löytyvät internetistä. Julkisten rakennusten kohdalla rakennuttajana on yleensä ko. kuntien tilakeskuskset, joilla on ihan virkavastuu vastata ihmisten kysymyksiin.

Pointti on siis se, että haukkumalla arkkitehtejä jollain internetfoorumilla et varmasti saa vastausta kysymyksiisi, vaan vain kaivat poteroita syvemmiksi ja heikennät keskusteluilmapiiriä entisestään.
hmikko, henkka, jfo ja 2 muut tykkäsi tästä
  • 1
  • 17
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21