Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#93156
Ihmettelen kanssa mistä tämä "vanhoissa taloissa ei voi olla tehokkaita asuntoja" ulina oikein sikiää. Oman kokemuksen perusteella vanhoissa taloissa on nimenomaan ne kaikista toimivimmat pienet kämpät. Eikö se Sipoon kirkkonakin tunnettu jugend-helmi Manskulla purettu just sen takia että se sisälsi pelkästään pieniä asuntoja (jotka ei siihen aikaan ollut yhtään muodissa, kun kaikki halusi budjaa leveesti). Kalliossa on paljon työläisille tarkoitettuja kauniita vanhoja taloja mitkä on täynnä toimivia pikkukämppiä. Entisaikaan niissä asui 10 hengen perheet (syy miksi asuintila oli arvossaan sillon kun Sipoon kirkkokin purettiin), nykyään vähän maltillisempaa. Hyvin näyttää toimivan, neliöhintojenkin perusteella.

Tuntuu siltä että asioista oikein tekemällä tehdään hankalia ja monimutkaisia. Ikään kuin ruokapöytä keittiössä tai joku helvetin painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä on niin olennainen osa vanhaa kaunista ja esteettistä rakennusta, että kun nykyään on kaikissa koneellinen ilmanvaihto, niin ei voi enää tehdä kaunista. "Kokonaisuus" ja silleen. Jäätävää.
Clepe, Samppa tykkäsi tästä
#93160
Kukaan ei sano, etteikö vanhoissa asunnoissa voisi olla tehokkaita asuntoja. Päinvastoin, vanhoissa taloissa usein tosiaan on tehokkaampia asuntoja. Se mitä sanotaan, on että vanhoissa taloissa on kivoja (ja tehokkaita) asuntoja siksi, että ne eivät ole taloina lähellekään yhtä tehokkaita kuin tänään rakennettavat.

Vanhoissa taloissa kerroskorkeus on korkeampi, mikä tekee asunnoista valoisampia ja avarampia. Se vähentää talon tehokkuutta. Vahoissa taloissa on porrashuonetta kohden joskus vain kaksi asuntoa, mikä mahdollistaa optimaalisen sisäänkäynnin asuntoihin ja läpitalon asunnot. Se vähentää talon tehokkuutta. Vanhoissa taloissa porrashuoneet ovat avaria ja niissä on ikkunoita, mikä lisää viihtyisyyttä mutta vähentää jälleen talon tehokkuutta.

Jossain vanhassa jugendtalossa voi olla yhtä monta porrashuonetta kuin on asuntoja. Ei sellaista kukaan suostuisi enää rakennuttamaan, vaikka tietysti sillä tavalla saa tosi kivoja ja hyvin toimivia asuntoja.

Jos tavanomaisen kerrostalon vain kuorruttaa erkkereillä, torneilla ja kasviaiheilla puuttumatta ollenkaan tilajakoon tai rakenteellisiin ratkaisuihin, ei saa aikaan edes etäisesti jugendia muistuttavaa taloa, ainakaan sellaista mistä kukaan suostuisi maksamaan kuorrutuksen tuomaa lisähintaa.
hmikko tykkäsi tästä
#93404
Jos hieman vakavammin ottaisi kantaa laajemmin mikä on tämän finallandiamme yksi raskaimmista kulttuuriin liittyvistä synneistä niin sehän on oikeastaan kaikessa SE sama: Mahdollisimman persoonatonta, ulkonaisesti sekä sisällöllisesti juurikin täysharmaata eikä missään nimessä mitään globaalisti uutta tai persoonallista. Vain sellainen, poikkilatistettu löysä kakki, hyväksytään.
Ihan totta. Kuvataide, musiikki, arkkitehtuuri - kaikki on eilispäivänä muualla, "suuremmassa" maailmassa ensiksi läpilyönyttä ja sitten tänne tullessaan vielä kotoisat pallokallot laimentavat senkin. Ettei vaan olisi liian uskaliasta - hui hui...
Huono itsensä arvostus ja rohkeuden puute. Ehkä jopa luovuuden ja älyn valjetta?
Typerimmät ottavat tämän kuullessaan aina esille jotkin vihaiset linnut (hieman vihaisina ja muka loukkaantuen)- pelit ja muuta vastaavaa epäkulttuuriroskaa, jolla ei tietenkään tämän aihepiirin kanssa ole mitään tekemistä. Vaikka oman elinpiirin kunnioitus juuri vaatii että siitä muokattaisiin, kitsailematta, mahdollisimman onnistunut. Teeskennellään jopa "isänmaallisesti" loukkaantunutta jos joku arvostelee tämän hetkistä alennustilaa.
Suomesta uupuu terve henki, johon kuuluu myös rakentava itsekritiikki (ei sama kuin uutta luomisen pelko).
Matkitaan, eikä sekään hyvin onnistu.
Joskus ollut hieman toisin mutta kehitys jäi sitten kesken.
Oikeastaan mitään taiteellisesti merkittävää ei olla tehty kohta sataan vuoteen.
Kaikessa suunitellussa ollan lähinnä fyrkan hu*rina ja viipotetaan siitä missä aita on matalin.

Ei se suuri koko tosiaan korvaa esteettistä oivallusta ja harmoniaa, yleensä päinvastoin; Suurempi skeida häiritsee enemmän kuin pienempi.

Kaikenkattavasti taiteen opetus on surkeimmassa jamassa kuin on ikinä ollut. taiteilijoista väsätään väkisin pikku businessmiehinä/naisia ja kirjailijoinakin menestyvät parhaiten kaupallisesti hihitysohjelmissa vitsailevat punkkujuopot.
Kömpelyyshän on ollut taideihanteena jo lähes koko viime vuosisadan (varsinkin täällä se on tosi jees , koska se on niin ihanan helppo ja vaivaton tapa tehdä kaikki) ja tämä on sitten kohta syrjäyttänyt korkeataiteen lähes täysin koko taiteenteon kentällä.

Apurahat ja tilaukset menevät poliittisesti ja kaupallisesti sopiville ja sopivasti laimeille ynnä muokattaville, tyhjille persoonille. Pers*ennuolijoille.


Ruma juttu, vai oletko eri mieltä?
Klazu, H.C., Samppa tykkäsi tästä
#93409
Olen samaa mieltä, että nykyisellään valtio kannustaa heikosti lukuisia kulttuurin aloja luomaan lennokkaita taideteoksia, mutta paljon löytyy poikkeuksia. Klassisen musiikin parista Suomesta nousee jatkuvasti uusia kykyjä maailmalle sekä käsittääkseni vähemmän seuraamistani nykytaiteista, vaikka emme muiden Pohjoismaiden kanssa kykene kilpailemaankaan samassa sarjassa. Enkä nyt varsinaisesti pelikulttuuriakaan arvostelisi, sillä Angry Birdsin lisäksi pienestä Suomesta ponnahtelee melkoisen usein uusia arvosteluhittejä.

Tämä siis vastapainona arvostelullesi, joka kuulostaa vähintään kohtuuttomalta. Missä on oman viestisi harmonia ja oivallus? Suomalaisten pitäisi lopettaa jo liika itsekriittisyys, joka kaivaa meidät vain syvemmälle pelkoihin ja varjoihin. Vaadit samaan aikaan rohkeutta ja luovuutta, mutta jo toisessa lauseessa pilkkaat kömpelyyttä. Onnistumiseen vaaditaan mahdollisuuksia yrittää.
Klazu tykkäsi tästä
#93414
Pyöröovi kirjoitti:Olen samaa mieltä, että nykyisellään valtio kannustaa heikosti lukuisia kulttuurin aloja luomaan lennokkaita taideteoksia, mutta paljon löytyy poikkeuksia. Klassisen musiikin parista Suomesta nousee jatkuvasti uusia kykyjä maailmalle sekä käsittääkseni vähemmän seuraamistani nykytaiteista, vaikka emme muiden Pohjoismaiden kanssa kykene kilpailemaankaan samassa sarjassa. Enkä nyt varsinaisesti pelikulttuuriakaan arvostelisi, sillä Angry Birdsin lisäksi pienestä Suomesta ponnahtelee melkoisen usein uusia arvosteluhittejä.

Tämä siis vastapainona arvostelullesi, joka kuulostaa vähintään kohtuuttomalta. Missä on oman viestisi harmonia ja oivallus? Suomalaisten pitäisi lopettaa jo liika itsekriittisyys, joka kaivaa meidät vain syvemmälle pelkoihin ja varjoihin. Vaadit samaan aikaan rohkeutta ja luovuutta, mutta jo toisessa lauseessa pilkkaat kömpelyyttä. Onnistumiseen vaaditaan mahdollisuuksia yrittää.


Ei taida olla ihan sama asia kirjoitella johonkin pohjan perukan talofoorumille kuin suunnitella vaikka yli satametrisiä rakennuksia, jotka vaikuttavat kymmenien tuhansien ihmisten elinmiljööseen useita vuosikymmeniä, minimissäänkin.
Ehkä hieman rennommin voi ensiksi mainitun harrastamisen ottaa? Näillä kirjoituksilla tuskin monenkaan elämään on mitään vaikutusta?
Miten voi olla mahdollista että joillekin (yllättävän monille) jokin kiukkuiset fogelit - peli on samalla janalla rakennustaiteen, maalaustaiteen tai vaikka klassisen musiikin kanssa?
Siis jokin lapsellinen PELI :smt005 !

Ei tietenkään ole sama asia olla pelkuri ja toisten saavutusten matkija kuin vaatia itseltään enempää ja kehittyä. Täytyykö tätä vielä lisää selittää? Korkeammat saavutukset vaativat myös tietoisia ponnisteluja eikä vain mitään hullunrohkeaa tuuria. Vaiko ajattelematta ja vahingossa se Roomakin aikoinaan rakennettiin?

Omituista että katsoit asiaksesi arvostella kirjoitustaitojani. Ei tämä kai kirjallisuusfoorumi ole?
Ja itse kyllä tiedän etten juuri skrivata osaa, hyvin siis.
Siinä mielessä koet varmaan itse olevasi onnekkaammassa asemassa? Nauti kyvyistäsi.
Kiitos.

Edit: Niihin "pelkoihin ja varjoihin" ei kannata kenekään kyllä vajoilla - Ei ole mitään syitäkään semmoiseen - HAH!
Edit: Korjasin pari parit typot, anteeksi huonot kirjalliset kykyni.
#93418
Mainitsin siis harmonian ja oivalluksen, kun kerran pidit niitä kovin tärkeinä kulttuurin kehitykselle. Olisi ilo kuulla niiden mahdollisesta toteuttamisesta käytännön kaupunkisuunnittelussa esimerkiksi Redin tapauksessa. Minulle jäi kovin avoimeksi käsityksesi harmoniasta, jolla joku saattaa viitata pelkästään tasaisen tehokkaaseen kaupunkiin ja toinen taas Venetsian kaltaiseen pittoreskiin siluettiin. Ne voivat olla tavoitteiltaan kovin erilaisia.

Kuten todettua, minäkin näen nyky-Suomen byrokratiassa monia valuvikoja, eikä tarkoituksenani ollut pilkata yhtään kenenkään tietoja tai taitoja. Minäkin mielelläni jatkan varmaankin kovin tosikkomaista kirjoitteluani omalla tavallani. Selvästi halveksit suurta osaa nykykulttuurista, joten olemme vain lähtökohtaisesti kovin eri linjoilla aiheesta. Vaikka Rooman rakentaminen varmasti vaati tietoisia ponnisteluja, ei pieni Pohjois-Italian kansa voinut valloitusretkiään aloittaessaan mitenkään tietää yhdistävänsä satojen vuosien kuluessa koko Välimeren seudun noin 30 miljoonan hengen imperiumiksi. Uutta ja erikoista yrittävät pyrkyrit keräävät usein lyhyellä tähtäimellä pilkkaa, kateutta ja vihaa, mutta onnistuessaan tavoitteissaan he voivat saavuttaa suunnatonta menestystä ja kunniaa.
#93419
Pyöröovi kirjoitti:Mainitsin siis harmonian ja oivalluksen, kun kerran pidit niitä kovin tärkeinä kulttuurin kehitykselle. Olisi ilo kuulla niiden mahdollisesta toteuttamisesta käytännön kaupunkisuunnittelussa esimerkiksi Redin tapauksessa. Minulle jäi kovin avoimeksi käsityksesi harmoniasta, jolla joku saattaa viitata pelkästään tasaisen tehokkaaseen kaupunkiin ja toinen taas Venetsian kaltaiseen pittoreskiin siluettiin. Ne voivat olla tavoitteiltaan kovin erilaisia.

Kuten todettua, minäkin näen nyky-Suomen byrokratiassa monia valuvikoja, eikä tarkoituksenani ollut pilkata yhtään kenenkään tietoja tai taitoja. Minäkin mielelläni jatkan varmaankin kovin tosikkomaista kirjoitteluani omalla tavallani. Selvästi halveksit suurta osaa nykykulttuurista, joten olemme vain lähtökohtaisesti kovin eri linjoilla aiheesta. Vaikka Rooman rakentaminen varmasti vaati tietoisia ponnisteluja, ei pieni Pohjois-Italian kansa voinut valloitusretkiään aloittaessaan mitenkään tietää yhdistävänsä satojen vuosien kuluessa koko Välimeren seudun noin 30 miljoonan hengen imperiumiksi. Uutta ja erikoista yrittävät pyrkyrit keräävät usein lyhyellä tähtäimellä pilkkaa, kateutta ja vihaa, mutta onnistuessaan tavoitteissaan he voivat saavuttaa suunnatonta menestystä ja kunniaa.


Rooma oli tuossa kuluneena esimerkkinä arkkitehtuurillisten ja muiden taiteellisten saavutustensa vuoksi (vaikkapa Pantheon ja Neron kultainen palatsi - uudelleen löydetty vasta varhaisen renesanssin aikaan ja siihen syntyvoimaa antaneisiin taideteoksineen ym.). KESKISEN Italian kyläpahan varhaisemmat ja myöhemmätkin, väkivaltaiset tai hurmaten hankitut, valloitukset ovat asia erikseen vaikka toki Roomakin otti vaikutteita kaikkialta minne meni - valloittaen. Rooma teki sen kuitenkin hyvin eli paransi ja kehitti oppimaansa eikä vesittänyt. Asiat siis luonnollisesti ovat toisiinsa sidoksissa.
Toki osasivat roomalaisetkin myös huonosti tehdä - Korkeimmat aikansa "tornitalot", joissain lähteissä väitetysti jopa 12 kerroksiset, ainakin lähemmäksi kymmentä kerrosta korkeat köyhien asuintalot, insulat, olivat vaarallisia ja synkkiä rakennuksia. Erityisesti palovaara oli aina läsnä.
"Nykykulttuurista" en pidä siitä osasta mikä silkkaa aneemisuuttaan ja rohkeuden puutettaan vesittää koko käsitettä kulttuuri. Mikään nykytaiteen tai nykyhetkisyyden halveksija en ole. Aika rohkeaa väittää sellaista ihmisestä, muutaman amatöörien taloharrastefoorumille kepeästi kirjoitetun rivin perusteella.
Aina on ollut vähemmän tasokastakin, osa roskasta aikansa menestynyt ja sitten unohtunut tai tuhottukin. Hyvääkin, tunnetusti, tuhotaan huonomman tieltä.
Taulut voi helposti vaikka varastoida piiloon ja musiikit vaieta mutta rakennustaide on kaikille näkeville arjessa väkisin läsnä ja kookas sellainen näkyy laajalle. Sillä on ihan erityisen suuri vastuu, koska se on aina vaikuttamassa ja esillä. Tympeä ja kuolleisuutta ilmentävä muotokieli masentaa. Iloinen ja elämänmyönteinen voimistaa. Ylväs ja klassisiin kauneusihanteisiin perustuva rakentaminen vaikuttaa ylentävästi monella eri tavoin mieleen. Vaikka noita ei tietoisesti aina ajattelisikaan, vaikutus on aina olemassa. Arkkitehtuurin on syytä olla erityisen korkeatasoista taidetta. Nyt niin ei ole. Kerrosten lukumäärät, kaupalliset liikenneratkaisut ja mahdollisimman vähän esteettistä mielihyvää tuottava muoto ja värikieli ovat jostain massamielenhäiriöllisestä syystä päässeet alistamaan muut arvot.

Halveksunta ja objektiivinen kriittisyys ovat taasen täysin eri asioita. Rakastan ja arvostan kulttuuria ja sivistystä. Niiden väkisin korvaamista lyhytnäköisesti silkalla rahanahneudella, henkisellä laiskuudella tai pinnallisesti "menestyksellä ja kunnialla" ("suunnaton menestys ja kunnia" taas kuulostaa aika suuruudenhullulta ja vähintään egoistiseltakin tavoitteelta, kenellä nykyään elävällä ihmisellä tuollaista sarjakuvarocktähteyttä edes, aikuisten oikeasti, on?) pidän rikoksina ihmisen älyä ja menneiden sukupolvien yrittelijäisyyttäkin kohtaan.
Siis: Koska arvostan esim. rakennustaidetta hyvin paljon en pidä siitä että näen sitä harjoitettavan suinpäin pers*illen. Kotinurkillani se varsinkin on, henkilökohtaisesti, vastenmielistä koettavaa. Jos joku pitää rumasta niin hän on varmasti nykyajasssa siltä osin onnellinen otus.
Tosiaan nykyään liian usein halpa ja helppo syrjäyttää arvokkaamman.

Olla rohkeasti luova ei ole sama asia kuin olla kritiikitön - tekemisensä suhteen - peläten vaipuvansa "pelkoihin ja varjoihin" ja siksi tyytyy huonosti plagioimaan niiden saavutuksia, jotka vaivalla ovat luovan työn tehneet.

Hyvä rakennustaide ei todennäköisesti synny vahingossa.
Todennäköisesti siihen vaaditaan tasokasta koulutusta, lahjoja ja suurta määrää ahkeraa työtä.

Tuo "Redin tapauskin" on isommasta mittakaavastaan huolimatta, aika lailla totutusti, kuin lastentarhalaisen palikkarakennelma - parhaimmillaan tulee pysymään (kaupallisesti) kasassa ja osa muodollisesti toimii, osa ei. Palikoitakin tylsämielinen tarhan täti antoi liian vähän ja kaikki harmaita. Koko ajan on epäiltävä että onnistuuko koko kyhäelmä vai ei. Itse optimistina uskon että voi jopa joiltain osin jotenkin onnistuakin.

Et tainnut oikein ymmärtää mitä ajoin takaa? Syynä saattaa olla heikko ilmaisukykyni.
Puolestani tämä hedelmätön jaappaus saa jäädä.
Hyvää yötä.
#93427
Pidin suhtautumistasi moneen nykykulttuurimme alaan pilkallisena, sillä laskit mm. videopelit kategoriaan "epäkulttuuriroska" ja kirjoitit Suomen nähneen merkittäviä kulttuuritekoja viimeksi yli sata vuotta sitten. Edellisissä väitteissä tuskin on sinunkaan mielestä mitään objektiivista kriittisyyttä. Perusteluja et esitä, vaan sen sijaan naurat vastaväitteille.

Roomalla, kuten kaikilta sivilisaatioilta, löytyi pitkän valtakautensa aikana hyviä ja huonoja ajanjaksoja. Esimerkiksi kokeellisemmat Hadrianuksen vuodet toivat eri kulttuurien arkkitehtuuria yhteen, kun taas konservatiivinen Augustus lähinnä pyrki mallintamaan muinaisen Kreikan tyyliä ympäri valtakuntaansa. Roomaa on siis hankala pitää yksiselitteisen oivaltavana tai kehittävänä etenkin ottaen huomioon, kuinka vähän tiedämme sen tuhoamista kansakunnista etruskeista karthagolaisiin. Rooma on Yhdysvaltojen tapaan voittajien luomus.

Mielestäni on suuri illuusio nähdä Suomi kritiikittömänä kansana. Uusille hankkeille vaikuttaa löytyvän tylyjä kommentteja päivästä toiseen, joten suunnittelijoiden on pikemminkin hyvin hankalaa saada koskaan mitään kiitollisuutta osakseen. Kyse ei ole heidän laiskuudesta ja lahjattomuudesta, vaan suomalaisesta byrokratian verkosta, joka kannustamisen sijaan hylkii pieniä ja suosii isoja. Esimerkiksi Redin ja Triplan jättiprojektit epäonnistuisivat kyllä ulkomaillakin, jos niitä suorittamaan päätyisi yksi ainoa rakennuttaja. Ilman kompromisseja, keskustelua ja yhteistyötä luovuus menee hukkaan.
veka tykkäsi tästä
#93443
Pyöröovi kirjoitti:Pidin suhtautumistasi moneen nykykulttuurimme alaan pilkallisena, sillä laskit mm. videopelit kategoriaan "epäkulttuuriroska" ja kirjoitit Suomen nähneen merkittäviä kulttuuritekoja viimeksi yli sata vuotta sitten. Edellisissä väitteissä tuskin on sinunkaan mielestä mitään objektiivista kriittisyyttä. Perusteluja et esitä, vaan sen sijaan naurat vastaväitteille.

Roomalla, kuten kaikilta sivilisaatioilta, löytyi pitkän valtakautensa aikana hyviä ja huonoja ajanjaksoja. Esimerkiksi kokeellisemmat Hadrianuksen vuodet toivat eri kulttuurien arkkitehtuuria yhteen, kun taas konservatiivinen Augustus lähinnä pyrki mallintamaan muinaisen Kreikan tyyliä ympäri valtakuntaansa. Roomaa on siis hankala pitää yksiselitteisen oivaltavana tai kehittävänä etenkin ottaen huomioon, kuinka vähän tiedämme sen tuhoamista kansakunnista etruskeista karthagolaisiin. Rooma on Yhdysvaltojen tapaan voittajien luomus.

Mielestäni on suuri illuusio nähdä Suomi kritiikittömänä kansana. Uusille hankkeille vaikuttaa löytyvän tylyjä kommentteja päivästä toiseen, joten suunnittelijoiden on pikemminkin hyvin hankalaa saada koskaan mitään kiitollisuutta osakseen. Kyse ei ole heidän laiskuudesta ja lahjattomuudesta, vaan suomalaisesta byrokratian verkosta, joka kannustamisen sijaan hylkii pieniä ja suosii isoja. Esimerkiksi Redin ja Triplan jättiprojektit epäonnistuisivat kyllä ulkomaillakin, jos niitä suorittamaan päätyisi yksi ainoa rakennuttaja. Ilman kompromisseja, keskustelua ja yhteistyötä luovuus menee hukkaan.

Ensinnäkin,
"kohta sataan vuoteen" ei ole sama kuin " viimeksi yli sata vuotta sitten" ym ym. liioilteltuja ja ilmeisen tahallisia (?) vääristelyjä. Suoranaista valheellisuutta. Kannattaisi pyrkiä rehellisyyteen!
Ja mielestäni kiukuttelevat lintuset -peli (yhtenä esimerkkinä) on toki ihan hauska - sekä ihan jätte kiva että menestyi- mutta korkeakulttuuriksi - tietenkään - sitä en ikinä voisi laskea.
Seniili romanttis optimistinen pateettisuus karisee kyllä kun avoimin silmin katselee kuinka nykyään halpuus ja lyhytnäköisyys kaikkialla syrjäyttävät luovat visiot ja taiteelliset arvot.
Mielestäni se on surullista ja halventaa koko elämää.
Kolhoja kauppakeskuksia, tympeitä toimistolaatikoita ja harmaita asuintorneja. Paratiisia se on harvoille...
Nykyään rakennetaan enemmän rumaa kuin kaunista ja sille on syynsä mm. henkisessä laiskuudessa, ryhdittömässä kompromissihakuisuudessa ja rahanahneudessa.
Perusteluiksi riittää jokaisen näkökyky ja edes välttävä älyllinen taso. Mainittu alennustila on yksinkertaisesti tosiasia eikä sitä vastaa ole tolkullista väittää.
Ruma on rumaa ja kaunis on kaunista -väittämälle voi esittää myös ihan matemaattisia perusteluita/todisteita mutta en viitsi alkaa opettamaan taiteen teoriaa ilmaiseksi täällä.

Tuossa muun seassa joitain kirjoituksesi epäkohtia.
Siinä oli hyvääkin, varsinkin kritiikki byrokratiaa kohtaan.

Edit: Puolestani nämä epähedelmällisen saivartelevat lässytykset voivat jäädä jo. Palaan asiaan vain, jos taas vääristellään kirjoituksiani ja niiden sisällöstä valehdellaan.
#93460
hmikko kirjoitti:
arkkinikkari kirjoitti: ainakaan sellaista mistä kukaan suostuisi maksamaan kuorrutuksen tuomaa lisähintaa.


En menis vannomaan. Kuorrutteet voi tehdä halvalla ja puolella kansasta on keskimääräistä huonompi maku.


Niinpä, siinäpä se...ne kuorrutteet! Suomalaiseen mentaliteettiin ne eivät näköjään kuulu, mutta kuka määrää? Joku Aallon tai Saarisen haamu, niinkö? Siksikö ei Suomessa osata tehdä kaunista kaupunkikulttuuria vaan kaikki väännetään samaan betonimuottiin vuosikymmenestä toiseen?
Itse olen asunut sekä jugend-talossa että betonilaatikossa ja viihdyin kyllä siinä vanhassa yksiössä, missä puulattia kitisi jalkojen alla. Ja tuohon viittaukseen sadasta vuodesta, niin ehkäpä siinäkin on takana se, että itse suomalaiset ovat olleet määräämässä mitä ja miten rakennetaan. Vielä sata vuotta sitten se suurin määräysvalta oli muilla kuin itse suomalaisilla.

Voi kun täälläkin osattaisiin se restauroinnin taito, kuten muissa Itämeren valtioissa. Mikä vialla kotimaassamme tosiaankin, voih?! Kuva on Tallinnasta.

Kuva
#93464
Jary kirjoitti:Ja tuohon viittaukseen sadasta vuodesta, niin ehkäpä siinäkin on takana se, että itse suomalaiset ovat olleet määräämässä mitä ja miten rakennetaan. Vielä sata vuotta sitten se suurin määräysvalta oli muilla kuin itse suomalaisilla.

Siis keillä määräysvalta oli sata vuotta sitten, jos ei nimenomaan suomalaisilla? Ennen itsenäistymistä Suomella oli koko Venäjän valtakunnan vahvin autonomia, jonka turvin pohjoisen pieni kansa kehitti häkellyttävän edistyneitä taideteoksia. Muun väittäminen ilman lähteitä on melkoista humpuukia.

Suomen sodan jälkeinen ripeä teollistuminen oli arkkitehtonisesti rumaa aikaa, mutta niin vastaavat aikakaudet ovat olleet myös muualla maailmalla. Harmillisesti Suomi on vain ollut kovin hidas sovittamaan menneitä hyvinvointivaltion vaatimuksiaan markkinatalouden ohjaamaan maailmaan, jolloin lopputulemana saamme yliturvallisia betonilaatikoita. Viroon ei koskaan ehditty luoda lähellekään yhtä kovia rajoitteita, minkä vuoksi yllä olevat komeat rakennukset ovat olleet mahdollisia.
#93470
Jep. Ei reilut 100 vuotta sitten Suomen arkkitehtuuria määrätty millään tsaarin mahtikäskyillä. Lisäksi on hyvä muistaa, ettei Suomen porvaristo ja "yläluokka" ollut myöskään venäläistä, kuin hyvin pieneltä osin, vaan lähes täysin suomalaista. Erona Baltian maihin, missä saksalaisilla oli itsenäistymiseen asti hyvin dominoiva rooli. Virossa jopa luterilainen papisto oli puolisiksi saksalaista vielä 1920-luvun alussa.

Viroa tykätään aina dissata, kuinka ovat niin nousukkaita ja haluavat näyttävällä arkkitehtuurilla osoittaa olevansa kehittynyt länsimaa. Osittainhan tämä on totta, joskin Tallinna on tässä ollut varsin maltillinen, vaikka johonkin Bakuun verrattuna. Kaikesta huolimatta, vaikka monet suomalaiset arvostavat hyvinvointivaltion ja kaiken "tasapäistämisen" korkealle, en usko kuitenkaan, etteikö samaan aikaan voisi pääkaupunkiin rakentaa hyvinkin lennokasta arkkitehtuuria edustavia rakennuksia. Hyvin voisi Helsinki ottaa mallia vaikka Rotterdamista. Hollantikin laskettaneen hyvinvointivaltioksi. ;)
  • 1
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 19
  • 21