Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#92244
hmikko kirjoitti:Tuo juurikin oli siis pointtini Clepen kommenttiin, jossa hän viittasi siihen, että kertaustyylit on vain koristeita rakennuksen kyljissä ja että modernismi ei ole sen kummempi kuin muutkaan. Jostain kulttuurisesta ja esteettisestä syystä teknologiafirman pääkonttori Keilaniemessä nähdään eri tavalla kuin hallintorakennus vanhassa uusklassistisessa korttelissa, ja siinä on kyse vähän enemmästä kuin muodista. Myös Poundbury-tyyppisessä tapauksessa, eli jos vaikka koko Keilaniemi olisi 90-luvulla tehty Engel-uusklassismin mukaelmana.
Tämä on kehäpäätelmä. Kaikki uusvanha tuntuisi Suomessa oudolta koska sitä ei ole täällä juurikaan tehty. Sitten toisaalta, mielestäni ei ole mitään outoa siinä että suuren kansainvälisen hissifirman pääkonttori on yli 200 vuotiaassa rakennuksessa, (jossa ei taida olla edes hissiä?) Se on hieno rakennus jossa on varmaan mukava tehdä töitä.
Engelin aikaisessa uusklassismissa on se mielikuvaongelma että sen aikaisessa rakentamisessa ei ole suurten rakennusten muottia. Sen sijaan 1880-luvun jälkeiset tyylit skaalautuvat hyvin johonkin 9 kerrokseen koska sellaisia rakennuksia on jo, art deco toki vielä korkeammalle. Toisaalta kyllä Keilaniemeen olis sopinut joku Pentagonin kaltainen rakennus, mutta Engelin julkisivuilla. Olisi varmaan ollut hyvä esikuva Apple parkille.
#92276
Tämä on varmaan väärä ketju tälle mutta en löytänyt tähän hätään parempaakaan: uudet esteettömyysasetukset ovat astuneet voimaan tämän vuoden alussa.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170241

Oleelliset kohdat:
Asuinrakennuksessa, jossa on 7 §:n mukaan oltava portaiden lisäksi hissi, on asunnon eteisessä ja keittiössä oltava kääntymistila, jonka halkaisija on vähintään 1 300 millimetriä.

Asunnossa, joka on tarkoitettu palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen, on rakennuksen kerrosluvusta riippumatta oltava eteisessä ja keittiössä kääntymistila, jonka halkaisija on vähintään 1 500 millimetriä. Tällaisen asunnon on mitoitukseltaan muutoinkin oltava sellainen, että apuvälineiden käyttö ja avustaminen on mahdollista.
Asuinrakennuksessa, jossa on 7 §:n mukaan oltava portaiden lisäksi hissi, on kussakin asunnossa oltava vähintään yksi wc- ja pesutila, jossa on halkaisijaltaan vähintään 1 300 millimetriä vapaa tila. Kiinteät kalusteet on sijoitettava vapaaseen tilaan nähden siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Tällaisen wc- ja pesutilan on oltava varustettavissa liikkumisesteiselle henkilölle sopivaksi.

Asunnossa, joka on tarkoitettu palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen, on oltava vähintään yksi wc- ja pesutila, jossa on halkaisijaltaan vähintään 1 500 millimetriä vapaa tila. Kiinteät kalusteet on sijoitettava vapaaseen tilaan nähden siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Lisäksi wc-istuimen toisella puolella on oltava vapaata tilaa vähintään 800 millimetriä. Tällaisen wc- ja pesutilan on oltava varustettavissa liikkumisesteiselle henkilölle sopivaksi.

Edellä 1 momentissa säädetty ei koske rakennusta, jossa on ainoastaan opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavaan koulutukseen osallistuville henkilöille tai ainoastaan 18–29-vuotiaille henkilöille tarkoitettuja asuntoja. Tällaisessa rakennuksessa vähintään viidessä prosentissa asunnoista, kuitenkin vähintään yhdessä asunnossa, on oltava yksi 2 momentissa säädetyn mukainen wc- ja pesutila. Lisäksi tällaisen rakennuksen yleisissä tiloissa on oltava 10 §:n mukainen wc-tila, johon on pääsy rakennuksen sisäiseltä kulkuväylältä.
Eli siis nyt erotellaan ns. normaalien asuntojen tilantarve palveluasumisesta 20 sentillä. En muista paljon vapaan tilan vaatimus oli ennen (1350mm?), mutta käsittääkseni jonkin verran mentiin järkevämpään suuntaan. Ja nyt normaalit asunnot ei myöskään tarvitse enää tota 80 sentin vapaata tilaa pöntön viereen. Onko näillä sitten käytännössä minkälaisia vaikutuksia asuntojen pohjiin jää nähtäväksi. Edelleen on ainakin omasta mielestä täysin järjenvastaista että esim. 22 neliöisessä yksiössä, 35 neliöisessä yksiössä ja 45 neliöisessä kaksiossa pitää olla saman kokoiset kylppärit. Ei kai kukaan pyörätuolia käyttävä voisi muutenkaan asua 22 neliöisessä kämpässä!

Iso muutos tuli lyhytaikaiseen asumiseen (opiskelijat/nuoret) missä ei ole käytännössä enää lainkaan tätä kylppäri-vaatimusta. Tähän kun lisätään se että nyt opiskelija-asunnot voi olla niinkin pieniä kuin 16 neliötä niin nähdään varmaan paljon lisää pikkukämppiä jättiyksiöiden sijaan.
#92447
Tänään oli hesarissa juttu täälläkin keskustelua herättäneestä uudesta Sailor's Homesta. Rakentamisen hankaluuksien perusteella voisi arvata että rakennus kohta on myös suomeksi nimensä veroinen.

Jutun kiinnostavin lause oli tosin tämä: "Mepa toivoi alun perin tontille jugendtyylistä taloa, mutta siihen kaupunkisuunnitteluvirasto ei antanut lupaa." Tätä ei avattu yhtään enempää, mutta todella pelottavaa jos tämä on jokin kategorinen kielto. Jos rakentaa modernismin keskelle, vaatimuksena on yleensä että rakennus pitää sovittaa ympäristöönsä, vähempiarvoisten kertaustyylien kohdalla lähinnä päinvastoin.
grendy, veka peukuttivat tätä
#92448
Ihan varmasti kyse ei ole kategorisesta kiellosta.

Jos olisivat ehdottaneet alkuperäisen rakentamista uudelleen, varmasti olisivat saaneet luvan (olettaen että se täyttää rakennuksille asetetut laatuvaatimukset). Kaikki muut tuohon tapaukseen liittyvät sähellykset huomioonottaen Mepa on luultavasti esittänyt jotain aivan hirveää "jugendtyylistä" pökälettä, jollaiset on syytäkin ampua alas raskaimmalla tykistöllä. Tai vaihtoehtoisesti ehdotus on ollut niin epäselvä ("me haluttais ehkä tehdä jotain jugendtyylistä, mutta ei meillä mitään kuvia ole näyttää"), että sen pohjalta on ollut täysin mahdotonta aloittaa kaavoitusprosessia.
#92449
arkkinikkari kirjoitti:Ihan varmasti kyse ei ole kategorisesta kiellosta.

Jos olisivat ehdottaneet alkuperäisen rakentamista uudelleen, varmasti olisivat saaneet luvan (olettaen että se täyttää rakennuksille asetetut laatuvaatimukset). Kaikki muut tuohon tapaukseen liittyvät sähellykset huomioonottaen Mepa on luultavasti esittänyt jotain aivan hirveää "jugendtyylistä" pökälettä, jollaiset on syytäkin ampua alas raskaimmalla tykistöllä. Tai vaihtoehtoisesti ehdotus on ollut niin epäselvä ("me haluttais ehkä tehdä jotain jugendtyylistä, mutta ei meillä mitään kuvia ole näyttää"), että sen pohjalta on ollut täysin mahdotonta aloittaa kaavoitusprosessia.
Miksi idea on parempi ampua alas kuin antaa rakentavaa palautetta? Jos kaupunki olisi ollut idealle myötämielinen kuten tuolla alueella pitäisikin olla, meillä olisi tuossa komea jugendtalo.
#92451
Ei varmasti olisi. Missään päin maailmaa ei ole viimeiseen sataan vuoteen rakennettu komeita jugendtaloja, ja kun katsotaan minkälaisen sotkun Mepa onnistui saamaan aikaan ihan vakiotalonkin rakentamisesta, niin en kyllä odottaisi heiltä mitään erityisiä lahjoja.

Perusongelma uusvanhassa rakentamisessa on mittakaava. Kerroskorkeudet ovat jugendtaloissa poikkeuksetta kolmanneksen korkeammat kuin nykyrakentamisessa, ja en nyt vain millään usko että Mepa suostuisi tekemään merkittävästi pienemmän talon ihan vain tyylin vuoksi. Tietysti jos jostain löytyy Mepan teettämä uskomattoman hieno viitesuunnitelma joka on hylätty vain tyyliseikkoihin vedoten voin vaihtaa mielipidettä, mutta ei löydy.

Mutta en ala tästä enempää vääntämään, meillä on selvästi täysin erilaiset näkemykset tästä asiasta. Ilman yhteistä arvopohjaa on mahdotonta käydä rakentavaa keskustelua.
Pyöröovi peukuttivat tätä
#92454
Arkkinikkari ehti ensin, mutta minäkin ihmettelin, miten muka sopuisalla yhteistyöllä tuolle paikalle olisi ilmestynyt uusi ja komea jugendtalo. Jos ehdotus on huono, ei se suinkaan muutu väistämättä hyväksi palautteen jälkeen - etenkin kun kyseessä on tyylisuunta jopa sadan vuoden takaa. Nyt saimme varsin onnistuneen modernin rakennuksen samalle paikalle, eikä tarvitse hävetä jonkinlaista jugendviritelmää, joka olisi vaatinut uskomatonta taustatyötä saavuttaakseen naapuriensa tason.
#92460
Miksi suunnttelujärjestelmämme sitten jatkuvasti päästää läpi rumaa nykyarkkitehtuuria, eikö näihinkin tapauksiin kannattaisi puuttua? Ainiin ei voi koska kauneus on katsojan silmässä paitsi niissä tapauksissa jossa kyse on pastissista. Miksi ei voi olla pluralistisempaa otetta arkkitehtuuriin, antaa kaikkien kukkien kukkia?
#92461
Clepe kirjoitti:Tänään oli hesarissa juttu täälläkin keskustelua herättäneestä uudesta Sailor's Homesta. Rakentamisen hankaluuksien perusteella voisi arvata että rakennus kohta on myös suomeksi nimensä veroinen.

Jutun kiinnostavin lause oli tosin tämä: "Mepa toivoi alun perin tontille jugendtyylistä taloa, mutta siihen kaupunkisuunnitteluvirasto ei antanut lupaa." Tätä ei avattu yhtään enempää, mutta todella pelottavaa jos tämä on jokin kategorinen kielto. Jos rakentaa modernismin keskelle, vaatimuksena on yleensä että rakennus pitää sovittaa ympäristöönsä, vähempiarvoisten kertaustyylien kohdalla lähinnä päinvastoin.
Ei tuo nyt aivan kauhea tuo uusi rakennus ole, mutta paras vaihtoeho olisi ollut rakentaa tuo alkuperäinen uudelleen, yhdellä kerroksella korotettuna.
veka peukuttivat tätä
#92465
Clepe kirjoitti:Miksi suunnttelujärjestelmämme sitten jatkuvasti päästää läpi rumaa nykyarkkitehtuuria, eikö näihinkin tapauksiin kannattaisi puuttua? Ainiin ei voi koska kauneus on katsojan silmässä paitsi niissä tapauksissa jossa kyse on pastissista. Miksi ei voi olla pluralistisempaa otetta arkkitehtuuriin, antaa kaikkien kukkien kukkia?
Totta helvetissä pitäisi puuttua ja vaatia parempaa. Mutta kun ei vaadita, niin on parempi että tehdään rehellistä paskaa kuin pastissipaskaa. Ja jos joskus saadaan järjestelmä kuntoon, niin silloinkin on parempi tehdä rehellistä uutta hyvää kuin pastissihyvää.

Ei sen niin vaikeaa pitäisi olla.

edit:

Eli lähtökohta on se, että samoilla resursseilla joilla saadaan paska pastissi saadaan erittäin hyvä moderni (eli esim tämä Sailors Home). Vastaavasti niillä resursseilla jotka vaadittaisiin hyvän kopion tekemiseen saa jo vielä paljon parempaa modernia. 100 vuotta vanhat tekniikat kun nyt vaan eivät ole mitään kauhean hyviä nykyisiin verrattuna; esim jugendille tyypillisen rouhean grraniittiseinän tekeminen on mahdotonta nykyisillä energiamääräyksillä (painavan kiven kiinnittäminen seinään aiheuttaisi liian suuret kylmäsillat).
Viimeksi muokannut arkkinikkari, 17.01.18 20:02. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
#92466
Clepe kirjoitti:Miksi ei voi olla pluralistisempaa otetta arkkitehtuuriin, antaa kaikkien kukkien kukkia?


No tämä. Itse pidän tuosta uudesta Sailors' Homesta, mutta sodassa tuhoutuneen rakennuksen palauttaminen olisi kelvannut myös. Olisi kelvannut varmasti myös ostajille. Itse tykkään Jätkäsaaresta ja Kartanonkoskesta, mutta jälkimmäistä tarvittaisiin lisää. Ankeimpia ovat nämä Kruunuvuorenrannat ja Latokartanot, jonne tupataan täysin mitäänsanomatonta HMV-laatikkoa ja jotka selviytyvät yllättävän vähäisellä polemiikillä vaikkapa juuri Kartanonkoskeen verrattuna.
#92467
Clepe kirjoitti:Miksi suunnttelujärjestelmämme sitten jatkuvasti päästää läpi rumaa nykyarkkitehtuuria, eikö näihinkin tapauksiin kannattaisi puuttua? Ainiin ei voi koska kauneus on katsojan silmässä paitsi niissä tapauksissa jossa kyse on pastissista.
Sikäli kun tuo "päästää läpi" tarkoittaa viranomaisia, niin kuten on monesti täälläkin todettu, lakia on tulkittu näin. Eli jos rakennus vastaa kaavamääräyksiä, niin käytännössä oletusarvoisesti sille pitää antaa rakennuslupa. Toki on, tai oli neuvottelulautakunta, mutta ilman suoranaista määräysvaltaa. Kaavamääräyksiä voi kiristää, mitä Helsingissä on myös tehty, ja siitä seuraa omat ongelmansa.

Joka tapauksessa tahto ja ymmärrys pitäisi olla rakennuttajalla. Jos se puuttuu ja rakennuttajan pyrkimys on mennä siitä mistä aita on matalin, niin mitkään säännöt eivät auta kovin paljoa. Valveutuneita rakennuttajia on Suomessa aika harvassa.
#92470
Tämä Mepan tapaushan on ihan perinteistä suomalaista "puuhastelua" missä asiasta mitään tietämättömät amatöörit päättävät asioista joihin heiltä ei löydy minkäänlaista ammattitaitoa. Joskus ne on palomiehiä, joskus taksikuskeja, joskus sairaanhoitajia, tässä tapauksessa merimiehiä (ja näköjään valtakunnansovittelijankin mukana, Suomi nousuun jne?). Jokainen joka on joskus asunut omistusasunnossa varmasti tietää mistä on kyse.
Ankeimpia ovat nämä Kruunuvuorenrannat ja Latokartanot, jonne tupataan täysin mitäänsanomatonta HMV-laatikkoa ja jotka selviytyvät yllättävän vähäisellä polemiikillä vaikkapa juuri Kartanonkoskeen verrattuna.
Tämä on harvinaisen totta. Muistelen kanssa kuinka paljon tietyissä piireissä kuhistiin Kartanonkoskesta. Tuntuu jotenkin ihan käsittämättömältä että tämä on se mikä herättää kritiikin, siis tämä todella pirtsakka, symppis ja persoonallinen alue, kun samaan aikaan mitäänsanomattomia laatikkoja nousee joka puolelle ilman mitään keskustelua. Mutta kai ne on sitten rehellisiä?

Ylipäänsä mielenkiintoinen ilmiö että ennen sotia kaikki arkkitehtuuri oli jonkin sortin kertaustyylejä mutta sotien jälkeen kaikki vanha on ollut isoa ampiaispesää mihin ei saa koskea. Syitä tähän pyörän uudelleenkeksimiseen löytyy varmasti laidasta laitaan, osa hyviä osa huonoja.

Edelleen sanon että, vaikka olenkin vanhan arkkitehtuurin puolestapuhuja ja joskus olisi kiva nähdä kertaustyylejä sopivalla paikalla, näin yleisesti en kannata vanhan kopiointia, oli se sitten hyvää tai huonoa. Esim. en olisi halunnut että Jätkäsaaresta olisi tullut uusi jugend-kaupunginosa. Yksi tai kaksi korttelia olisi ollut ihan kiva, ei sen enempää. Mutta tämä ei tarkoita sitä että haluaisin halpoja rumia laatikoita tai sitten massiivisia moderneja veistoksia! Ei, vaan haluaisin että vanhoista tyyleistä otettaisiin elementtejä mitkä tekee niistä miellyttäviä ja hienoja, ja sovellettaisiin niitä nykyisiin teknologioihin, määräyksiin, mittakaavoihin ja materiaaleihin. Joku mainitsi jo Snellmaninkadun 80-luvun virityksen, tässä Lönkan 90-luvun.

Ja erityisesti painottaisin vaihtelua ja monipuolisuutta. Joo, jopa pastissipaskaa, jos vaihtoehtona on kortteli täyteen rehellistä paskaa tai toisestaan vähän poikkeavia Sailors Homeja. Se on harmi kun Suomessa on tapana tuupata kaikki samaan lokeroon, erilaisten vaihtoehtojen tarjoaminen ja mieltymysten ja tarpeiden täyttäminen on olematonta. Itse en esimerkiksi ikinä osta modernia asuntoa, ja syyt liittyy suurimmaksi osaksi muuhun kuin julkisivuun (hukkatilan määrä, naurettavat parvekkeet jne).
Clepe peukuttivat tätä
#92473
shameinyou kirjoitti: ennen sotia kaikki arkkitehtuuri oli jonkin sortin kertaustyylejä
Tuo tarkottaa vissiin vuoden 1918 sotaa. Esim. Bauhaus oli toiminnassa 1919-33, ja Suomessa esim. Bryggmanin ja Aallon ensimmäiset funkisrakennukset toteutettiin 1928-29.
  • 1
  • 13
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 21