Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#90810
pallo kirjoitti:Tuolla perusteella ei mihinkään jo rakennettuun kaupunkiin kannattaisi rakentaa raideliikennettä, vaikka olisi kuinka tiheää.


Tuon takia mainitsin kiinteistöveron. Liikenneinfra nostaa kiinteistöjen arvoa ja siten lisää maksetun kiinteistöveron määrää. Infran aikaansaama kiinteistöjen arvonlisä saadaan näin käärittyä takaisin, ja kannustimet infrarakentamiselle ovat selvät ja yksinkertaiset. Esimerkiksi jenkeissä kiinteistöverona kerätään kolmannes osavaltioiden ja kaupunkien veroista, Helsingissä vain vajaa 7 prosenttia.

Meikäläisessä mallissa infrainvestointien kannattavuutta lasketaan jollain matkassa säästetyillä sekunneilla, unohtaen kokonaan dynaamiset vaikutuksen liikenteen määrään. Tällaista laskennallista rahaa ei voi käyttää mihinkään, eikä säästöä toisaalta useinkaan synny, kun ihmiset mieluummin muuttavat kauemmas keskustasta matka-aikojen lyhtentyessä kuin käyttäisivät ajan johonkin hyödylliseen.

Kiinteistöjen arvon nousu on ainoa mielekäs tapa arvioida investointien kannattavuutta, sillä se on oikeaa rahaa, ja toisaalta myös liikenteen nopeutumisen markkina-arvo näkyy suoraan kiinteistöjen arvossa. Investointeja onkin järkevintä rahoittaa verottamalla kiinteistöjen arvonnousua.
Pyöröovi tykkäsi tästä
tekijänä pallo
#90811
Olette varmaan ihan oikeassa, että ratikoiden valoetuisuuksia ja ratageometrioita säätämällä niitä saadaan nopeutettua. Tätä on kuitenkin odoteltu jo aika kauan, vailla merkittäviä tuloksia. No ehkä suunnitellut pikaratikat osoittautuvat toimiviksi?

Musta tuntuu kuitenkin, että Helsingin kapealla niemellä ja kaduilla helpoimmat toimet on jo tehty. Ei siellä kovin paljoa löysää ole, mistä voitaisiin hioa tilaa ratikoiden vapaalle liikehdinnälle, kun siellä on jo nyt paljon autoja, pyöriä, busseja, ratikoita ja ties mitä. Tuskin kaupungin raitiosuunnitteluvirastossakaan peukaloita pyöritellään. Keskustan niemeltä kulkee pois kaksi isoa väylää luontaisen maayhteyden lisäksi. Itä- ja länsiväylä. Länsiväylää olen joskus työpäivän aikana ajanut kaupunkia kohti ja Ruoholahden kohdilla iski armoton ruuhka, kun autot siirtyivät Helsingin katuverkkoon.

Mielestäni on perusteita tunnelitasoiselle joukkoliikenteelle, nimenomaan niemen eteläkärki huomioiden.
tekijänä sekovene
#90812
veka kirjoitti:Niin kauan kuin Via Baltican autoliikenne kulkee Suomeen tätä kautta, ruuhkat tulevat vain pahenemaan. Siksi kannatan tunnelia. Jollain tavallahan tämä ongelma on hoidettava, eikä toista toimivaa ratkaisua ole esitetty.


Toimiva ratkaisu olisi päästää viinaturistien autot katuverkkoon sen verran hitaasti ja pienissä erissä, että pahoja ruuhkia ei pääse syntymään. Monilta unohtuu, että Helsingin ei ole mikään pakko paapoa varustamoja varaamalla niiden asiakkaille valtavasti jonotustilaa kaupungin kaduilta, kun tilaa tarvitaan ihan omienkin asukkaiden autoja varten. Jostain käsittämättömästä syystä Helsinki on kuitenkin valinnut edistää kanstantaloudellisesti tappiollista Baltian viinarallia omien asukkaidensa kustannuksella.

Osa ongelmaa on toki siinä, että valtio on tukenut varustamojen kannattamatonta liiketoimintaa liian pitkään. Uusia laivoja on tilattu välittämättä ollenkaan realiteeteista, kun on totuttu siihen, että joku muu joka tapauksessa kuittaa laskun.
tekijänä hmikko
#90813
pallo kirjoitti: Ei siellä kovin paljoa löysää ole


Matkustajakapasiteetin suhteen on hyvinkin paljon "löysää" siinä mielessä, että Helsingin ratikat ovat lyhyitä. Nykyisiäkin vaunuja voisi ajaa kahden yksikön junina, mikä tuplaisi kapasiteetin per kuljettaja. Auttaisi laivoilta purkautuvien matkustajien ruuhkaan. Vaatisi pitkät pysäkit, koko reitille, jos ei ajeta erikseen satamaterminaalilinjaa, ja se onkin jo isompi pala pureskeltavaksi suunnittelukoneistossa.

Nykyään ei kylläkään vissiin juuri missään ajeta useamman yksikön junia uudella kalustolla, vaan suositaan yksiköiden pidentämistä. Silleen saadaan pidempi läpikuljettava tila, johon matkustajat jakaantuvat paremmin. Helsingin uusissa Articeissa käsittääkseni on mahdollisuus pidentää niitä välipalalla, tai ainakin hankkia pidempiä versiota kuormitetuille linjoille (Jokerille tulossa joka tapauksessa).

Suunnittelukoneistossa ei varmaan pyöritellä peukaloita. Kyse on tärkeysjärjestyksestä. Ratikoiden nopeuttaminen ei käytännössä ole ollut vieläkään prioriteettilistalla kovin korkealla, vaikka juhlapuheita ja selvityspapereita on laadittu. Käytännön tekeminen törmää aika usein edelleenkin siihen, että ratoja nopeutettaessa pitäisi puuttua muiden liikennemuotojen järjestelyihin, eli hankaloittaa jalankulkua, kaventaa autokaistoja, poistaa kadunvarsipysäköintiä, kaventaa pyöräkaistoja tms. Ihan virallisestikin jalankulku on määritelty keskustassa tärkeimmäksi, kuten oikein onkin, ja joukkoliikenne tietysti tukee jalankulkua. Näissä kumminkin tullaan aika usein siihen, että esim. risteyksiä uusittaessa järjestelyistä ei tule ratikan kannalta mitenkään optimaalisia. Sanoisin, että jotain osaamistakin tällä alalla puuttuu, jos vertaa esim. Keski-Euroopan parhaisiin ratkaisuihin.

Mistä päästään siihen, että Helsingissä suunnittelu on ollut näihin aikoihin asti aika vanhakantaista ja myös aliresursoitua. (Käsittääkseni esim. Munkkivuoren yhteydelle ei ole tapahtunut mitään syystä että sen suunnittelemiseen ei ole laitettu tekijöitä.) Nyt vissiin Jokeri ja Laajasalon raitiotie muuttavat tämän suurelta osin, kun tehdään ensimmäistä kertaa enempi modernia nopeaa rataa isompi erä, ja käytetään ulkopuolisia suunnittelijoita.

Jätkäsaaren raitioteistä ei toki varmaan koskaan tule mitään vauhti-ihmeitä, mutta jos nyt saataisiin ns. low-hanging fruit poimituksi ja ajettaisiin pidempiä yksiköitä, niin sekin auttaisi aikalailla.
Pyöröovi tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä Bernheart
#91454
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee 14.11.2017 raitioliikenteen kehitysohjelmaa.
Kuten muistamme, samanlainen "kehitysohjelma" julkaistiin joitain vuosia sitten. Lukuunottamatta paria pikkulaajennusta, ei mitään ole tapahtunut. Eli selvityksiä selvityksen perään. Vähän on leikitty numeroleikkiä ja vaihdeltu linjojen numeroita, kiusattu ihmisiä pidemmillä vuoroväleillä jne. Ennustankin, että samat nilkuttavat ratikat meillä on 5-10 vuoden päästäkin.

Kehitysohjelma

Esityslista 14.11.2017
tekijänä bonk
#91887
Ihan hyvä idea. Jos joka bussi menee stadiin asti, bussit seisoo vaan ruuhkassa madonvauhdilla. Pikaratikalla on omat kiskot, jolloin kapasiteetti voi olla valtavan suurta busseihin verrattuna. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että vaihdon tulee olla mahdollisimman lyhyt ajallisesti ja etäisyydeltään, säältä katettu, mielyttävässä ja turvallisessa paikassa.

Valimo ja käpylän asema on varmaan valittu siksi, että ne on tällä hetkellä alikäytössä ja ympärillä ei ole niin paljon valmista rakennuskantaa.

Suunnitelmat 14 ja 18 muuttamiseksi läntiseksi kantakaupungin sporaksi on erinomainen. Bussit nyt tukossa ja voisi vapauttaa kaistaa manskulta. Tätä on odotettu pitkään. Ilmeisesti munkkivuoren spora on kuopattu ja korvattu vihdintien pikaraitiotiellä
tekijänä Sam33
#91891
Raide-Jokerista näemme aikanaan, kannattaako tätä pikaraitiotielinjaa jatkaa vai ei. Itse suosisin raskasta raideliikennettä ensisijaisena vaihtoehtona laajentaa runkoverkkoa, vaikka se on kalliimpaa.

Esimerkiksi (Kantakaupunki)-Kamppi-Viikki -metro mahdollistaisi bussiterminaalin Viikkiin, josta voi vaihtaa sekä Raide-Jokeriin että metroon. Toki tässäkin mallissa jäisi suuria katvealueita, joiden liikenne pitäisi ratkaista tavalla tai toisella, mutta parannus monelle. Riittävä määrä sisäänkäytejä Meilahti-Töölö-Kamppi akselilla mahdollistaisi käytännössä koko Töölön kattamisen etelä-pohjois -akselissa ilman busseja.

Lisäksi olen jo aiemmin sanonut, että Meilahden pitäisi saada oma raideyhteys, koska se on yksi suurimmista työpaikka-alueista Helsingissä. Laakson sairaalan laajentaminen tuo satoja uusia sotealan työpaikkoja. Ja bussiyhteys Pasilasta Meilahteen on ainakin viime vuodet ruuhka-aikana ollut pahimmilaan jopa 20 minuutin mittaisia.
Lurkkeri tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä veka
#91893
Yksi uusi tiedonjyvänen suunnitelmasta löytyy. Fredalle ja Topeliuksenkadulle aiotaan laittaa kiskot sitä uutta länsilaidan ratikkalinjaa varten. Kun ahdasta on muutenkin, tuo tarkoittanee autojen häätämistä näiltäkin kaduilta. Sitten onkin lähes kaikki keskustan pääkadut saatu kiskotetuiksi. Muualla maailmassa raideliikenne keskustassa yritetään viedä maan alle, mutta Helsinki on valinnut toisin. Aikamoista niukan tilan tuhlaamista.
Lurkkeri tykkäsi tästä
tekijänä shameinyou
#91897
Tande kirjoitti:Tässä valossa on kyllä todella valitettavaa, ettei Pisara-rata ole edennyt.

Pisarahan nimenomaan on edennyt. Kaikki kaavat ja suunnittelu on nyt valmiina ja se odottaa vain rahoitusta.

Veikkaan että 20-luvulla alkaa tapahtumaan. Myyräveljet saa länsimetron valmiiksi ja alkaa lobbaa lisää kaivettavaa, keskusta tuskin jatkaa pääministeripuolueena, tunnin juna Turkuun ja sen edellyttämä Espoon kaupunkirata lisää tarvetta Pisaralle entisestään.

Meilahden yhteydet paranee kun läntisen kantakaupungin yhteydet paranee (Vihdintien pikaratikka, Topeliuksenkadun kiskot) . Tämän lisäksi se saa ihan "oman" Pasila-Sörkka poikittaisyhteyden kunhan Pasilassa edistytään (2021): https://www.hsl.fi/sites/default/files/ ... kset_0.pdf
tekijänä bonk
#91903
Linjaus munkkivuoren kautta varmaan korvaa vanhan munkkivuorisporan suunnitelmissa. Matka menisi suomen vanhimman ostarin ohi, jonka vieressä oleva entinen pohjolan talon ympärille rakentuu tornitaloja ainakin 1000 asukkaalle. Säilytettävään A-torniin arkkitehtitoimisto on suunnitellut hyvinvointikeskusta, yksityissairaalaa, muita hoivapalveluita, liikuntatiloja, päiväkotia, nuorisotiloja, kirjastoa ja palveluasumista. Tästä syystä varmaan kiskot halutaan tästä vierestä.
  • 1
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21
  • 22
  • 24