Taloforum.fi

[H.C.]

Ne kaikki tulee vain Kehärataa varten.

Tai sitten ei... Mutta hienoa että ovat tulossa. Kauankohan mahtaa niiden testaus sitten kestää ennn kuin saadaan ne oikeasti liikenteeseen? Nykyiset ovat viime aikoina tuntuneet hajoilevan melko usein, milloin on ovi jumittunut auki, tai juna muusta syystä hajonnut ja aikataulut sekaisin. Hienoa jos ne tosiaan kestävät kunnon talvioloja.

[late-]

Ensimmäinen uusi juna tulee tehtaalta ulos lokakuussa. Suomeen asti se saadaan marras-joulukuussa ja sitten pitää tehdä testejä noin vuoden päivät. Testeihin tulee muistaakseni toinenkin juna. Matkustajia päästään toivottavasti kuljettamaan aivan loppuvuodesta 2009 tai alkuvuodesta 2010.

[16valve]

Kaukojunaliikenteelle pohditaan oikorataa lentoaseman alitse



Ratahallintokeskuksen vetämä työryhmä kaavailee Helsingin kaukojunaliikenteen siirtämistä tunneliradalle Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Jos tässä vaiheessa vielä alustava suunnitelma toteutuu, sijoitetaan vaihtoasema Kehäradan uudelle Viinikkalan asemalle. Sinne rakennetaan myös uusi lentoterminaali nykyisen pääterminaalin pariksi.

Kaukojunien liikenne on tarkoitus yhdistää takaisin nykyiseen rataverkkoon Keravalla. On myös mahdollista, että uusi Heli-rata linjataan tältä tunneliradalta Sipoon Nikkilään ja Kulloon kautta edelleen Porvooseen, Kotkaan ja Haminasta Luumäelle. Vanhaa Heli-radan linjausta Tapanilan kautta on pidetty ongelmallisena, koska se kulkee Fazerilan pohjavesialueiden kautta. Ratahallintokeskus on kehitellyt myös Pisararata-suunnitelman, jonka mukaan kaupunkijunat eivät ajaisikaan suoraan Pasilasta Helsingin päärautatieasemalle, vaan tekisivät kantakaupungin alla lenkin Töölön ja idän puolella Hakaniemen kautta keskustaan.

"Helsingin ratapihalle ei mahdu enää uusia raiteita eikä lisäjunia. Siksi esimerkiksi tulevan Kehäradan junat voisivat tehdä Pasilan jälkeen lenkin Etelä-Helsingissä Pisararadan kautta. Samoin Espoon kaupunkiradan junat voisivat Pisara-lenkin jälkeen jatkaa Pasilassa Keravan kaupunkiradalle", esittää Ratahallintokeskuksen yli-insinööri Markku Pyy.

Helsinki–Lentoasema–Kerava-yhteys on noussut parhaaksi vaihtoehdoksi Helsinki–Pietari-rautatieyhteyden kehittämistä valmistelleen työryhmän esityksessä. Raportti on tarkoitus luovuttaa liikenneministeri Anu Vehviläiselle (kesk) vielä tämän syksyn aikana. Esiselvityksestä keväällä pyydetyissä lausunnoissa toivottiin myös lähiliikennettä Helsingistä Porvooseen.

Markku Pyyn mukaan suunnitelmien toteuttamisen aikataulu on toinen juttu. Samaa mieltä on liikenne- ja viestintäministeriö ylijohtaja Juhani Tervala. "Kehärata tulee ensi vuoden budjettiin, ja lisäksi on periaatepäätöksiä Länsimetrosta. Myös Helsinki-Oulu-radan työt ovat käynnissä, mutta muuten valtion rahat menevät vanhojen ratojen ylläpitoon", Tervala pahoittelee. On todennäköistä, että Kehäradan rakentamisen jälkeen Leppävaaran kaupunkiradan jatkamiseen päästään ehkä melko piankin.

[Krio]

Milloin lie valmistuukaan metron jatke Viikkiin ja Santahaminaan? Ehkä viimeisen matkan saan suorittaa Viikistä Santikseen, jos silloinkaan aikataulujen ja viivästyksien vuoksi.
Huomaatteko, kuinka aina ehdotetaan uutta sen sijaan, että aloitettaisiin rakentamaan vanhojen suunnitelmien pohjalta?

[-Gentleman82-]

Flirtin roll-out tänään:

http://www.ytv.fi/dynasty/kokous/2008125.HTM

http://www.ytv.fi/dynasty/kokous/2008125-13.PDF

[zeizei]

PK-seudulla on aika reippaasti raidehankkeita, ja lisää toivotaan:

YTV rakentaisi lisäraiteet Riihimäelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV haluaisi lisäraiteet pääradalle Keravan ja Riihimäen välille. Näin paikalliisliikenne ja kaukoliikenne pystyttäsiin pitämään omilla raiteillaan ja kummankin säännöllisyys paranisi.

Paikallis- ja kaukoliikenne on nyt erotettu toisistaan Helsigistä Keravalle saakka. Lisäraiteiden rakentaminen Riihimäelle mahdollistaisi nykyistä usempien junien ajamisen rataosuudella. Lisävuoroja on vaadittu muun muassa Järvenpäässä.

YTV:n mukaan pääradan parannustöihin voitaisiin ryhtyä sitten, kun uudet raiteet on saatu rakennettua rantaradalle Leppävaaran ja Espoon välille. Tämä projekti on määrä valmistua ennen vuotta 2015.

Rantaradan parannusta ennen rakennetaan vielä lentoasemalle kulkeva Kehärata. Sen kaivuutyöt aloitetaan syksyllä.

YTV kiirehtii rautatieliikenteen kulunvalvonnan parantamista, jotta junaliikenteen täsmällisyyttä voidaan kohentaa ja tarjontaa lisätä. Tavoitteena on, että Helsingin seudun joukkoliikenne perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän raideliikenteenseen. Junaliikenteen matkustajamäärät Helsingin seudun työssäkäyntialueella ovat kasvaneet jatkuvasti.
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/ ... 209241.ece

Seuraavan 5-6v aikana on siis valmistumassa kehärata, länsimetro sekä Leppävaara-Espoon keskus -lisäraiteet.

[zeizei]

Tätä hanketta kannatan ehdottomasti, varmaankin eniten kaikista tämän hetkisistä hankkeista. Nuo matkustajamäärät lähijunilla keskustaan ovat kuitenkin todella merkittäviä, eikä nykyinen systeemi tunnu kovin tehokkaalta. Asemat Töölössä ja Hakaniemessä helpottaisi myös varmasti tuhansien ihmisten matkustamista.

Toisaalta tuo kaksi raidetta vähän ihmetyttää, riittääkö sen kapasiteetti varmasti jokaiselle lähijunalle. Ruuhka-aikaanhan junia kulkee minuutin parin välein. Entäs jos jokin juna pysähtyy tunneliin? Koko kaupunkiseudun junaliikenne pysähtyy. Ja mikä sovittaminen junissa onkaan? Junia tulee rantaradalta, martinlaakson radalta sekä pääradalta.

VR haluaa lähijunat tunneliin

VR-Yhtymä haluaa potkaista Pisara-rataprojektin liikkeelle. Jos suunnitelmat toteutuvat, niin ensi vuosikymmenellä Helsingin lähiliikenteen junat kulkevat maan alla ja päärautatieasema rauhoittuu kaukoliikenteelle.

”Pisaraa on selvitetty pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän osana”, sanoo VR-konsernin pääjohtaja Henri Kuitunen.

Näissä tarkasteluissa Pisara ei ole tähän asti noussut välittömästi toteutettavien hankkeiden kärkeen. Kuitusen mukaan VR kuitenkin katsoo, että Pisaran toteuttaminen tulisi ehdottomasti aloittaa viimeistään Kehäradan valmistuttua vuonna 2012.

Pisara-radasta on tehty teknisiä toteuttamisselvityksiä, ja rata on sisälletty Helsingin maanalaisen rakentamisen kaavoihin.

"Rakennustyö ja liikenteelle otto voidaan toteuttaa noin neljässä vuodessa"

”Tämän tapaisissa hankkeissa yksityiskohtaiseen suunnitteluun, hallinnolliseen käsittelyyn ja toteutuslupiin tarvitaan pari vuotta. Rakennustyö ja liikenteelle otto voidaan toteuttaa noin neljässä vuodessa”, Kuitunen arvioi.

Kuitunen arvioi hankkeen maksavan 400–450 miljoonaa euroa. Luku on tuntuvasti suurempi kuin edellisessä, kolmen vuoden takaisessa kustannusarviossa. Tuolloin hinnaksi arvioitiin 250 miljoonaa euroa, ja radan sanottiin maksavan itsensä takaisin alle 20 vuodessa.


http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/ ... 210710.ece

[ÄmJii]

Tän projektin toteuttaminen on varmaan ihan käytännön sanelema pakko. Eiks tää väli Pasilasta keskustaan oo jo nykyään ihan tukossa. Kirpasee tuo hinta aika pahasti, mutta en tiiä onko ton tilanteen (ruuhkan) korjaamiselle mitään muutakaan vaihtoehtoa. Kuitenki mun mielestä ihan järkevää, että jatkossakin kaikki junat menee keskustaan saakka. Saadaanhan tässä onneks kaks uutta asemaa ihan merkittäville paikoille.

[Ozie]

Toisaalta tuo kaksi raidetta vähän ihmetyttää, riittääkö sen kapasiteetti varmasti jokaiselle lähijunalle. Ruuhka-aikaanhan junia kulkee minuutin parin välein. Entäs jos jokin juna pysähtyy tunneliin? Koko kaupunkiseudun junaliikenne pysähtyy. Ja mikä sovittaminen junissa onkaan? Junia tulee rantaradalta, martinlaakson radalta sekä pääradalta.

Martinlaakson ratahan lähtee kuitenkin Rantaradan kanssa yhdessä Pasilasta Huopalahteen asti nykyäänkin, joten sinänsä ne on jo synkroinoitu keskenään niin ettei ruuhkaannu.

[zeizei]

Toisaalta tuo kaksi raidetta vähän ihmetyttää, riittääkö sen kapasiteetti varmasti jokaiselle lähijunalle. Ruuhka-aikaanhan junia kulkee minuutin parin välein. Entäs jos jokin juna pysähtyy tunneliin? Koko kaupunkiseudun junaliikenne pysähtyy. Ja mikä sovittaminen junissa onkaan? Junia tulee rantaradalta, martinlaakson radalta sekä pääradalta.

Martinlaakson ratahan lähtee kuitenkin Rantaradan kanssa yhdessä Pasilasta Huopalahteen asti nykyäänkin, joten sinänsä ne on jo synkroinoitu keskenään niin ettei ruuhkaannu.

Hyvä pointti. Laskin YTV:n aikatauluista että ruuhka-aikaan Pasila-Helsiki väliä kulkee 19 lähijunaa tunnissa(klo16-17). Noin 3 minuutin välein, eli eiköhän ne saada jaettua kahteelle raiteelle. Muistan myös joskus lukeneeni, että tällä voisi tulla esim: Leppävaara-Martinlaakso yhteysvälejä.

Tosin jos tuo rakennetaan, menee varmaan aika pitkälti uusiksi aikataulut.

[Ozie]

Laitetaas tänne, koska vaikuttaa myös aika paljon sporasuunnitelmiin Helsingissä.

Trollikka voi tulevaisuudessa kuljettaa matkustajia Helsingissä



Helsingin kantakaupungissa voi jo ensi vuosikymmenen puolivälissä liikkua uusi joukkoliikenneväline. HKL haluaa selvittää, kuinka paljon ja millä aikataululla se voisi hankkia sähköllä toimivia johdinautoja eli ns. trollikoita.

Alustavasti määräksi on arvioitu noin 60–100 bussia. Ajatuksena on, että lukuisia kantakaupungin alueen bussilinjoja (esimerkiksi 14, 15, 18, 23, 24, 53 ja 55) voitaisiin liikennöidä johdinautoilla.

"Lisäksi on mahdollista, että osa raitioliikenteen suunnitelluista laajennuksista ajettaisiin johdinautoilla", HKL:n suunnittelujohtaja Ville Lehmuskoski kertoi.

Helsinki suunnittelee raitioliikenteen laajentamista ensi vuosikymmenellä Jätkäsaareen, Sompasaareen ja Kruunuvuorenrantaan. Sen jälkeen raitiovaunukalusto ei enää mahtuisi nykyisille varikoille.

"Jos osa uudesta liikenteestä hoidettaisiin johdinautoilla, vältettäisiin 25 miljoonan investointi raitiovarikon laajennukseen", Lehmuskoski sanoi. Hänen mukaansa johdinautovarikko on raitiovarikkoa edullisempi vaihtoehto.

HKL-liikelaitoksen johtokunta sai tiistaina selvityksen johdinautosuunnitelmista. Viikon kuluttua torstaina johtokunta päättää etenemisestä asiassa. Jos se päätyy varsinaisen hankesuunnitelman laatimiseen, päätöksiä johdinautojen hankkimisesta voi syntyä parin vuoden kuluttua.

Yksi johdinauto maksaa arvioiden mukaan 350 000–750 000 euroa. Liikennöinti on noin kymmenen prosenttia dieselbussia kalliimpaa, mutta puolet ratikoiden liikennöintikustannuksista.

Euroopassa on tällä hetkellä käytössä noin 250 johdinautojärjestelmää. Kokonaan uusia järjestelmiä on rakennettu Ranskaan, Italiaan, Espanjaan ja Hollantiin. Eniten johdinautoja on kuitenkin yhä Itä-Euroopassa.

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Tro ... 5245350405

[satama]

Halvempi, huomattavasti hiljaisempi (lähes äänetön), mukautumiskykyisempi liikenteen häiriöihin ja matkustajamukavuus samaa tasoa raitovaunujen kanssa, vain imago huonompi. Miksipäs ei. Valaiskaa te vähän viisaammat.

[zeizei]

Miksei näitä sitten tule Espooseen? Linjojen rakentamisenkin pitäisi olla merkittävästi edullisempaa. Vai onko johdinbussit rahvaan kulkuväline, kun taas raitiovaunu sivistyneen urbaanin ihmisen.

[H.C.]

Miksei näitä sitten tule Espooseen? Linjojen rakentamisenkin pitäisi olla merkittävästi edullisempaa. Vai onko johdinbussit rahvaan kulkuväline, kun taas raitiovaunu sivistyneen urbaanin ihmisen.

Ajattelin täsmälleen samaa Vantaasta kun näin tuon uutisen . Tällähän voisi aloittaa ne suunniteelut ratikkalinjat.

Mutta en tiedä näista asioista paljoa, joten ehkä on olemassa joku hyvä perustelu miksi tällaista ei kannata hankkia.

[Iggy.P]

Mitähän lie laskettu tuossa liikennöintikustannuksiksi, koska olen ainakin itse elänyt siinä käsityksessä että raitiovaunuilla nuo kustannukset olisivat hyvin edulliset. Tuon mukaan trollikalla puolet raitiovaunusta, vaikka liikennöinti kuluttaa kumisia renkaita ja jousitusta enemmän kuin kiskoliikenne. Raiteilla ei ole kuoppia mikä vaikuttaa jousituksen kestokykyyn.