Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä sekovene
#91931
pallo kirjoitti: Näen jonkinlaisen junatunnelin tulevaisuudessa tarpeellisena ja jopa väistämättömänä kehityksenä, mikäli kaupunkisuunnittelu ei täysin irtaudu tosielämän ongelmista. Oma suosikkini ratkaisuksi on U-metro, joka koukkaisi etelästä kantakaupungin alareunoilta kattaen muutakin kuin päärautatieaseman, Töölön ja Hakaniemen, jotka Pisara kattaisi.

Mä en nyt oikein hahmottanut, mitä reittiä tämä sinun U-metrosi oikein kulkisi. Kutkuttaisi melkein nähdä karttapiirros.

Jos Helsinkiin olisi haluttu lisää metroa, niin pari vuotta sitten olisi ollut tuhannen taalan paikka sitoa uusi metrohanke (Jätkäsaari-Hernesaari-Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila-Arabia-Malmin lentokenttä [jos rakennetaan]) Jätkäsaaren, Hernesaaren, Keski-Pasilan ja Malmin lentokentän aluerakentamishankkeisiin. Noihin tulee yhteensä noin 60 000 asukasta ja enemmänkin olisi helposti mahtunut. Tuo olisi myös linjauksena ihan fiksu ja helpottaisi muutamia kantakaupungin ongelmallisia poikittaisyhteyksiä (esim. mainittu Meilahti-Pasila).

Metrofaneja mahtanee nyt harmittaa, kun tuo juna meni ja toista samanlaista mahdollisuutta ei ole näköpiirissä? (Valmiiksi rakennetuille alueillehan metroa ei kannata rakentaa, koska metrot ovat niin helvetin kalliita, että kaupungin pitää saada jotain takaisin kasvaneina tontinluovutustuloina, jotta hommassa olisi edes vähän järkeä).
veka kirjoitti:Aikamoista niukan tilan tuhlaamista.
En ole yllättynyt, että sinun logiikallasi niukka tila pitää käyttää joko autojen liikuttamiseen tai autojen seisottamiseen, muuten se on tuhlausta. Tällä hetkellähän Topeliuksenkadun niukka tila on allokoitu asukaspysäköintiin, josta maksetaan jopa huimat 20 euroa kuukaudessa. Tosin jos tila on oikeasti niukkaa, niin luulisi, että noista tunnuksista perittäisiin muutakin kuin nimellistä maksua?

Sinänsä kaupunki voisi puolestani rahoittaa korvaavien asukasparkkihallien rakentamista Töölöön ja muualle kantakaupunkiin 20-50 miljoonalla eurolla, jos sillä tavalla saataisiin enimmät kadunvarsipaikat pois ratikkaväylien varrelta. Tuo olisi toki aika iso subventio, mutta maksaisi itsensä takaisin jonkin ajan kuluessa.
tekijänä hmikko
#91932
sekovene kirjoitti:Homma meni pieleen siinä vaiheessa, kun Jätkäsaarta 2000-luvun alussa suunniteltiin eikä Helsingillä ollut ainuttakaan raitiosuunnittelijaa. Lopulta radat päätyi piirtämään joku random-arkkitehti ilman mitään osaamista ja lopputulos oli tämä: https://i.imgur.com/Jcaes8T.jpg
Tuo kyseenomainen pätkä valmistui 2012, enkä usko, että tuon työpiirustukset oli siinä vaiheessa kymmenen vuotta vanhat.

Virallinen meriselitys tuon osalta vissiin liittyi siihen, että jalakulkijoille haluttiin riittävän leveät suojatien saarekkeet keskelle katua, ja sen takia ratiotiet linjattiin minne sattuu. Mutkia isompi ongelma on ilmeisesti se, että kiskot ovat liian lähellä ratikkakaistan reunaa, jolloin rekan ja ratikan peilien yms. on mahdollista kolahtaa yhteen. Ts. ratikoiden omasta kaistasta ei saada sitä hyötyä mitä pitäisi ja raiteiden välissä keskellä on turhaa tyhjää. Ja syynä se, että jalankulku on priorisoitu raitioliikenteen edelle, mitä nyt ei voi pitää ihan vääränä periaatteena, mutta käytännön tasolla tuohon olis parempiakin ratkaisuja.
tekijänä sekovene
#91933
hmikko kirjoitti:Tuo kyseenomainen pätkä valmistui 2012, enkä usko, että tuon työpiirustukset oli siinä vaiheessa kymmenen vuotta vanhat.

Virallinen meriselitys tuon osalta vissiin liittyi siihen, että jalakulkijoille haluttiin riittävän leveät suojatien saarekkeet keskelle katua, ja sen takia ratiotiet linjattiin minne sattuu. Mutkia isompi ongelma on ilmeisesti se, että kiskot ovat liian lähellä ratikkakaistan reunaa, jolloin rekan ja ratikan peilien yms. on mahdollista kolahtaa yhteen. Ts. ratikoiden omasta kaistasta ei saada sitä hyötyä mitä pitäisi ja raiteiden välissä keskellä on turhaa tyhjää. Ja syynä se, että jalankulku on priorisoitu raitioliikenteen edelle, mitä nyt ei voi pitää ihan vääränä periaatteena, mutta käytännön tasolla tuohon olis parempiakin ratkaisuja.
No mitä nyt tarkoittaa 2000-luvun alku. Tyynenmerenkadun linjaus ja ratikkareitti on lyöty lukkoon jo osayleiskaavassa joskus vuoden 2004 paikkeilla. Mutkat tulivat matkaan viimeistään siinä vaiheessa. Kadun poikkileikkaus ja liian kapeat kaistat lienee toki piirretty vuosina 2009-2010. Anteeksiantamaton virhe sekin, mutta ei vaikuta matkantekoon kuin poikkeustapauksissa, kun taas shikaanit hidastavat ajoa ihan kaikkina kellonaikoina ja muusta liikenteestä riippumatta.
Avatar
tekijänä Clepe
#91935
Jätkäsaareen suunniteltiin ilmeisesti alunperin raitiotiet sekakaistoille. Muutenkin periaate oli se että katualueille määriteltiin jokin tietty leveys ennen kuin oli mietitty kadun poikkileikkausta, eli ennen kuin oli päätetty mitä sinne kadulle halutaan. Tämä on noin muuten ihan hyvä periaate, mutta ratikan kannalta se johtaa samaan kuin kantakaupungin vanhimmat osat, eli mitään pikarataa siitä ei tule. Jätkäsaaren katuverkon olisi myös varsin helposti voinut suunnitella niin että koko aluetta palveltaisiin kahdella raitiotielinjalla eikä kolmella mihin tämä toteutunut ratkaisu johti.
tekijänä JamoL
#91938
> Jätkäsaari

Varmasti olisi voinut tehdä paremminkin, mutta mieleen tulee vanha Radio Jerevan-vitsi kommunismin ja kapitalismin erosta - Kommunismi toimii teoriassa mutta ei käytännössä, kapitalismin kohdalla asia on päin vastoin.

Spora kulkee tosielämässä ihan sutjakkaa vauhtia Ruoholahden villoilta Jätkäsaaren perälle asti. Vertaaminen vanhoihin osuuksiin on mielestäni vähän liioittelua.
Avatar
tekijänä MindW
#92000
Länsisatamankadun poikkileikkaus Saukonpaaden kaavaselostuksessa. Sylttytehtaana KSV/liikennesuunnitteluosasto, päiväys 22.1.04. Ei ihme, että tehtyjen raitioteiden taso on matala, jos suunnittelu on ollut tätä tasoa. Linkki kaavaselostukseen.
Kuva
Tähän vertailuna Articin leveys 2,4m, jossa ei ole mukana mitään huojumisvaraa yms. Kadun keskiellä olevan 2-raiteisen raitiovaunukaistan nykyinen suositusleveys on 6,4m ja siinä on tasoero ajorataan.
veka tykkää tästä
tekijänä avuba
#94338
Berliinissä käytyä katselin, että S-Bahnit kulkevat siellä vierekkäin rautatieliikenteen kanssa, ja aloin pohtimaan voisiko pääkaupunkiseudulla yhdistää lähiliikenteen ratoja metron kanssa. Jos tulevaisuudessa Lentorata Helsinki-Vantaan Lentoaseman kautta päätetään rakentaa kaukojunille, vapautuisi nykyiseltä pääradalta ilmeisesti kapasiteettia lähiliikenteelle.

Voisiko tälläin esimerkiksi Itä-Helsingistä metrorataa jatkaa maan pinnalla Myllypurosta Malmin lentokentän kautta Malmille pääradalle, josta lähijunaliikenteen raiteet voisi muuttaa metroradaksi Helsinkiin päin. Pasilan jälkeen metro sukeltaisi tunneliin ja rata jatkuisi Kamppiin jo rakennettun metroaseman kautta Jätkäsaareen tai tekisi silmukan itään päin, jolloin muodostuisi silmukan muotoinen metrorata.

Nykyiset lähijunat (K, I ja P) voisi kulkea pääradan entisiä kaukojunien raiteita pitkin, eivätkä ne pysähtyisi Malmin ja Pasilan välisillä väliasemilla, jolloin matka-aika noilla junilla lyhenisi.

Kuva
veka tykkää tästä
tekijänä hmikko
#94341
Jälleen kerran: metroradan haarassa yhteisen osuuden vuoroväli täytyy jakaa haaroille, ellei matkustajia pakoteta vaihtamaan ja ajeta haaraa erillisenä linjana. Tuossa kuvassa yhteinen osuus Kamppi-Itäkeskus, kun se nykyisellään on Matinkylä-Itäkeskus. Länsimetron junista siis pitäisi laittaa osa ajamaan tuota kieppiä. Uutisista voi lukea, että Länsimetron vuorovälin kanssa on vaikeuksia nykyiselläänkin - tosin lähinnä sen takia, että junien kääntäminen Matinkylässä on raidejärjestelyistä johtuen niin hidasta, että sinne ei voida ajaa täydellä vuorotiheydellä (nyk. joka toinen juna kääntyy Tapiolassa).

Siis laitetaanko tuossa espoolaiset vaihtamaan Kampissa kuten entivanhaan vai miten?

Lisäksi kehän mallinen reitti koplaa häiriöt yhteen kehän varrella, mikä on koettu kantapään kautta nykyiselläkin Kehäradalla. Esittämäsi kaltaisia metrosilmukoita on piirretty täällä ja varsinkin Joukkoliikennefoorumilla runsaasti ennenkin, ja esitetty niitä liikennöitäväksi niin, että juna ajaisi esim. reitillä Matinkylä-Vuosaari ja matkan varrella yhden kierroksen kehää. Se käytännössä koplaa häiriöt koko systeemin laajuudelta yhteen, eli esim. raiteilla toikkaroiva henkilö Malmilla viivästyttää koko systeemiä.
Kamppiin jo rakennettun metroaseman kautta Jätkäsaareen
Ja jälleen kerran: siellä on pätkä luolaa, ei "jo rakennettua metroasemaa". Luola ei vastanne nykyisiä turvavaatimuksia poistumisteineen ja kaikki aseman rakenteet puuttuvat. Luolan louhimisessa valmiiksi oli ideana se, että louhiminen jälkikäteen Kampin toimivan metroaseman alla on selvästi kalliimpaa.
avuba, Clepe tykkää tästä
tekijänä hmikko
#94415
Suomen Kuvalehti kirjoittaa Raide-Jokerin liikennöinin mahdollisesta kilpailuttamisesta, joka saattaisi johtaa jopa HKL:n yhtiöittämiseen ja myymiseen. HSL pyrkii tietysti saamaan liikennöinin mahdollisimman halvalla ja virittelee ilmeisesti tarjouskilpailua, johon HKL ei katso voivansa osallistua samalta viivalta kuin voittoa tavoittelevat yritykset.

"HKL:n jatko vaakalaudalla"

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotima ... 25e04f-500
tekijänä Sam33
#94669
Suunnitelma: Vantaan ratikka kulkee Tikkurilasta Jumboon alle vartissa – "Vauhti on riittävä"

Linkissä hieman lisätietoa Vantaan ratikkasuunnitelmista. Itseällä ainakin pisti silmään tuo kustannusarvio: Vantaa uskoo saavansa 100 miljoonalla eurolla 20 km kiskoja, kun Espoo on maksamassa omasta 9 km jopa 120 miljoonaa euroa valtionavustusten jälkeen. Varmasti on rakennettavuudessakin eroa, mutta veikkaan että lopulta Vantaa saa tuplata oman arvionsa.

Helsinki varmaan maksaa Mellunmäen pysäkin, mutta uutisesta ei käy ilmi keitä nämä "muut" maksajat ovat valtion ja kuntien lisäksi. Ehkä Finavia Lentoaseman pysäkin osalta (kuten kehäradassa), vaikka tällä yhteydellä ei ole kyllä Lentoasemalle juuri merkitystä.

Reitin keskinopeus samaa luokkaa kuin Raide-Jokerissa, vaikka toivoisin että löytävät jostain vielä muutaman pykälän lisää nopeutta.

Kuva
tekijänä hmikko
#94672
Sam33 kirjoitti: Varmasti on rakennettavuudessakin eroa, mutta veikkaan että lopulta Vantaa saa tuplata oman arvionsa.
No juu, aika optimistiselta kuulostaa. Raide-Jokerin Espoon osuudella on mm. Kehä I:n alitus (olemassa olevan sillan ali), sitten Turunväylän ylitys ja Kehä I:n ylitys toiseen suuntaan. Tuossa Vantaan linjan kuvassa on moottoriväylien ylityksiä/alituksia 7 kpl ja lisäksi radan alitus Tikkurilassa, toki ilmeisesti kaikki olemassa olevien siltojen yli tai ali. En nyt varsinaisesti silti helpommaksi sanoisi, kun arvatenkin osa silloista vaatii tuunaamista ratikkakaistoja varten.

Jos raitiotie on muuten hyvin suunniteltu (periaatteessä pysähdyksiä vain pysäkeillä), niin linjanopeutta ei taida voida oleellisesti kasvattaa harventamatta pysäkkejä, ja harva pysäkkiväli taas teettää kävelyä. Pitää valita, tehdäänkö paikallisesti palvelevaa linjaa vai 2 km välein pysähtyvän lähijunan kaupunkirataa. Semmoistakin toki voi raitiotekniikalla tarvittaessa tehdä.
tekijänä Purkki^
#94673
Toi 300 miljoonan kokonaiskustannusarvio koostuu radasta 200 miljoonaa ja kalusto 100 miljoonaa. Eli varmaan toi Vantaan 100 miljoonan arvio on siis 200miljoonaa miinus 30% valtio, Helsingin osuus ja mahdollinen EU tuki. Toki kun HSL maksaa kaluston niin kyllähän Vantaa siihenkin kustannukseen osallistuu mut sitä ei varmaan tuohon 100 miljoonaan lasketa.

Suunnittelu tuossa on kuitenkin niin alkuvaiheissa et suht mutulla päättäjät hintoja heittelee. Eiköhän se oikea kustannusarvio saada myöhemmin.

https://yle.fi/uutiset/3-9909019
tekijänä Sam33
#94674
Purkki^ kirjoitti:Toi 300 miljoonan kokonaiskustannusarvio koostuu radasta 200 miljoonaa ja kalusto 100 miljoonaa. Eli varmaan toi Vantaan 100 miljoonan arvio on siis 200miljoonaa miinus 30% valtio, Helsingin osuus ja mahdollinen EU tuki.
Juuri näin, mutta silmiinpistävä tuo ero Raide-Jokeriin. Espoossa nykyisellä arviolla pelkkä raideinfra maksaa sen 120 miljoonaa euroa puolet lyhyemmällä matkalla (35% alianssin kustannuksista). Luulisi siis hieman olevan parempaa ajatusta todellisesta hinnasta. Suoraan verrattuna Raide-Jokeriin niin tämän hinta pitäisi olla vähintään 250 miljoonaa, josta Vantaalle jää vähintään 150 miljoonaa euroa maksettavaksi.

Tämä on juuri se vaihe, jossa päättäjille myydään hanketta 100 miljoonan investointina. Muutaman vuoden päästä todetaaan että jo 30 miljoonaa käytetty suunnitteluun ja selvityksiin, että nyt on jo käytetty niiin paljon rahaa että tekemättä ei kannata jättää. Ja tehdään puolet kalliimmalla. Ja sitten taas porukalla ihmetellään, että miten näin pääsi käymään.
Maeeeq, veka tykkää tästä
  • 1
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23
  • 24
  • 26