Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#95519
Se puolueeton useista ihmisistä koostuva komitea on koonnut finalistien joukon, joista tämä yksi, alan ulkopuolinen yhteiskunnallisesti meritoitunut henkilö saa valita voittajan. Vaikka valitsija valitsisi voittajan arvalla, ei palkinto menisi "väärälle" saajalle.

Oikein hyvä järjestelmä. Mitään huutoäänestystä ei tosiaankaan kaivata, tai norsunluutorniin luutunutta kaveripiiriä joka jakaa palkintoja toisilleen.
#95520
Arkkinikkari ehti väliin - olin sanomassa:

No se komitea on ehdokkaiden asettamisen vaiheessa, ts. asiantuntijaraati pitää kaikkia noita palkinnon väärtinä, ainakin teoriassa. Yhden ei-asiantuntijan nimeäminen valitsijaksi tuo peeärrää ja huomiota. Mun puolesta ihan ok, tämä on yksi palkinto eikä mikään absoluuttinen totuus suomalaisesta arkkitehtuurista. Jos kyseenalaistaa haluaa, niin vois katsoa sitä, mikä on jäänyt ehdokaslistalta pois. Tosin kuten arkkinikkari on täällä todennut, kerran vuodessa on tämmöiselle palkinnolle kova tahti pienessä maassa, jolloin ehdokkaiksikin pääsee moni hanke.
#95521
Hölmöläisten valtakunnassa kunnostautunut ja eliittihölmöläiseksi korotettu? On siinä meriittiä kerrakseen...
Kivahan se on kilvoitella ja tuokin suurinpiirtein yhtä koomista kuin se filosofien jalkapallo-ottelu.
Kyllä saunojien pitäisi jättää kulttuuri niille, jotka siitä ymmärtävät ja pitäytyä saunavihtojen teossa.
Harmaiden rakennusten ja vesitettyjen matkimisten finnit...
Peräkylän juntit.
#95525
Yhden tuomarin systeemissä ehdokasraadin pitäisi välttää kaikin keinoin selviä syöttöjä lapaan. Siinä joutuu tuomari turhan pahaan välikäteen, ellei sitten ota syöttöä nätisti ja arkailematta vastaan sen enempiä miettimättä. Niinhän kävi esim. 2009 Iskelmä-Finlandian valinnassa, kun dumari Henrik Otto Donner teki kylmän kielipoliittisen ratkaisun ja poimi voittajaksi Charles Plogmanin. Jos ajatellaan vain arkkitehtuuria, Amos Rexiä on vaikea sivuuttaa.
#95526
Näin varmasti jos arkkitehtuuriksi mielletään ainoastaan rakennuksen ulkoasu. Jos taas painotetaan pelkän kuoren lisäksi enemmän myös sisältöjä ja tilajärjestelyjä, niin Lastensairaala on oikeasti tosi kovan luokan talo. Suomessa täysin ainutlaatuista sairaalasuunnittelua, jossa potilas on otettu kaikessa ensisijaiseksi lähtökohdaksi pelkän laitosmaisen toiminnan tehokkuuden sijaan. Mutta muut ehdokkaat ovat kyllä melko tavanomaisia rakennuksia, vaikka Tiedekulman detaljiikka onkin ihan uskomattoman hienoa, ja Tuupalan koulu puurakentamisen saralla merkittävä kohde - mutta molemmat menevät ehkä enemmän puupalkintosarjaan. Lallukka sen sijaan olisi kuulunut enemmän viime vuoden korjausrakentamiskohteiden joukkoon.

Mutta joo, onhan arkkitehtuurissa vuosittain jaettavaksi palkinnoksi vähän turhan kapea kärki.
#95693
Ja niinhän siinä kävi kuten itse uumoilinkin, eli Lastensairaala voitti. Oikeaan osoitteeseen mielestäni meni: vaikka Amos Rex on muodoiltaan poikkeuksellinen ja mielenkiintoinen rakennus, ei se kuitenkaan sisätiloiltaan yllä sille tasolle, että sitä voisi pitää mitenkään ylivoimaisena arkkitehtuurin taidonnäytteenä. Arkkitehtuuri on paljon muutakin kuin taustakuva selfielle.
Tande, Purkki^, Domo ja 2 muut peukuttivat tätä
#95778
En ymmärrä miten voi olla niin lapsellista että rakennuksia pistetään - kuin kansakoulun piirustuskilpailussa vuonna 1974 (jonka ehkä voitti Pölöhökustaa) - jonkin kaikkien suosikkitädin päätöksellä paremmuusjärjestykseen.
Ei tämä niin vakava asia, tietenkään, ole mutta huvittavan infantiilia... Hölmöä myös.
Avatar
Tekijänä TurkuCubed
#99428
hylje kirjoitti: 19.01.20 23:23Melko elitistinen lähestymistapa. Eikö edullinen, ihan tavallisille ihmisille sopiva elinympäristö sovellukaan kaupunkiin? Kaupunki itsessään on yksi iso käyttöesine. Minusta kaupunki kuuluu kaikille ja rujo työväenparakki tuomiokirkon vieressä kertoo minulle tasa-arvoisesta yhteiskunnasta jossa kukaan ei ole liian köyhä ollakseen paraatipaikalla.

En toki halua kieltää paremmalta väeltä projekteja joissa vaikkapa lahjoitetaan nätimpiä julkisivuja vähävaraisemmille. Kunhan vaatimuksia ei käytetä kiertoilmaisuna sille, että köyhät eivät ole tervetulleita.
[Menee off-topickiin] Toki näin varmaan jossain ideaalissa utopian kaupungissa, jossa paistaa aina aurinko ja kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia robotteja. Ongelmana vaan se että sellainen on mahdoton maailma kaikkialla, paitsi mielikuvituksen ulkopuolella. Se että paremmalla paikalla oleva asunto maksaa enemmän kuin huonommalla paikalla oleva, on yksinkertaista taloutta ja ollut näin jo ensimmäisten yhteiskuntiemme aikana, eikä sitä ole muuksi muuttaminen. Viimeksi kun joku koetti ideaa olivat tulokset alla kuvatun kaltaisia, eivätkä kaikki siltikään olleet yhdenvertaisia. Eikä edes aurinko aina paistanut.
Kuva
#99433
Yksinkertaista taloutta on se, että jos yhtä hyvälle paikalle rakennetaan sekä halpa että kallis kämppä tehdään halvasta kämpästä pienempi ja mukavuuksiltaan niukempi kuin kalliilla on tarjota. Lisäksi niitä rakennetaan tiiviimmin isompaan taloon, jossa maksimoidaan tontille mahtuvan tilavuuden taloudellista käyttöä eikä vaikkapa auringonvalokulmia. Ei se mitään rakettitiedettä ole, että rakennetaan ihan eri tarpeisiin erilaisia asuntoja, joille kaikille löytyy halukas asukas ja neliöhinnat/rakennuttajan voittomarginaali on sopiva.

Yksinkertaista se ei ole enää, kun yhteiskunta loputtomassa viisaudessaan kieltää kaikki tavat tehdä halpoja kämppiä ja vaatii yksinomaan kalliita kämppiä. Yhtä järkevää se on, kuin että julkisille paikoille asetettaisiin pukukoodi jota halvempaan asuun pukeutuneella ei paikalle ole asiaa. Ovathan ne ihmiset, joilla ei ole varaa tonnin pukuihin katukuvan ja yleisen hyvinvoinnin huonontajia. Sellaista utopiaa meille on rakennettu ja rakennetaan edelleen.

Mä haluan räjäyttää sen utopian ja tehdä sellaista kaupunkia joka ei yritä pakottaa kaikkia asukkejaan samaan hyvän ja oikean asumisen (ja varallisuuden) muottiin.
jfo peukuttivat tätä
#99434
hylje kirjoitti: 20.01.20 21:38 Yhtä järkevää se on, kuin että julkisille paikoille asetettaisiin pukukoodi jota halvempaan asuun pukeutuneella ei paikalle ole asiaa. Ovathan ne ihmiset, joilla ei ole varaa tonnin pukuihin katukuvan ja yleisen hyvinvoinnin huonontajia. Sellaista utopiaa meille on rakennettu ja rakennetaan edelleen.
Haluaisin kovasti tukea ajatteluasi, koska minustakin rakennuksia suojellaan liikaa ja niitä pitäisi ajatella enemmän niiden käyttötarkoituksessa. Vertaus vaatetukseen on kuitenkin kovin ontuva, sillä asunto on ensinnäkin aivan eri mittaluokan investointi ja toiseksi sen merkitys asukkaiden hyvinvoinnille on erittäin olennainen. Risoissa vaatteissa ihminen kärsii lähinnä ulkonäköongelmista, mutta liian pieni ja heikosti varusteltu asunto vaikeuttaa jo huomattavasti yksilön elämää.

Asuminen toki on liian kallista ja sitä varten pitäisi pystyä rakentamaan huomattavasti enemmän neliöitä mahdollisimman keskeisille sijainneille. Laatu on kuitenkin hyvin tärkeässä osassa, jotta kadut täyttyvät hyvinvoivista asukkaista ja heidän pyörittämästään liiketoiminnasta.
#99435
Amulehden artikkelissa rakennussuunnittelun professori Pirjo Sanaksenaho Aalto-yliopistosta kommentoi uusvanhaa rakennushanketta näin: Vanhaan tyyliin rakentaminen on toki mahdollista, mutta epäilen sen tulevan kalliiksi. Sata vuotta sitten talot tehtiin käsityönä paikan päällä.

(en mainosta maksullista artikkelia, vaan kerron lähteeni... https://www.aamulehti.fi/a/bd3d7b89-b0b ... 3cc7d76ba0)

Olen eri mieltä... käsityöläisyys on teollistumisihannoinnin jälkimainigeissa noussut taas muotiin. Puuhuonekaluja tehdään käsityönä, vaikka puolassa tehtyjä melamiinilevy- tai pahvilevyhuonekaluja saa halvalla. Käsintehtyjä korujakin tehdään ja myydään, vaikka prässättyjä metallirinkuloita saisi halvemmalla. Jos käsityöläisyydelle ja esteettisesti viehättävälle lopputulokselle joku antaa arvoa ja on valmis maksamaan siitä niin miksi hänelle ei sallittaisi sitä?

Professori Pirjo Sanaksenaho jatkaa... Jos rakennus näyttää 1900.luvun alussa rakennetulta, se vääristelee historiaa ja antaa valheellisen kuvan ympäristöstä.

Olen jälleen erimieltä... jos jokin on todettu hyväksi, kestäväksi ja esteettiseksi niin miksi sitä ei voisi vaalia. Vrt farkkuhousut. Jos ajatellaan Sanaksenahon näkökulman kautta farkkuhousuja niin ne pitäisi kieltää. Alunperin (wikipedia) farkkuhousut keksittiin 1500-luvulla Genovassa. Näin ollen nykypäivänä paljon käytetyt farkkuhousut vääristelee historiaa ja antavat valheellisen kuvan housuista.

Kenellä on oikeus määritellä nykypäivää? Kenellä on valta tuottaa mielipiteitä ja totuuksia nykypäivän arkkitehtuurista, historiasta tai estetiikasta? Mielestäni on kerrassaan erinomaista, että tämä uusvanha-rakennustyyli on nostettu nyt mediaan ja siitä keskustellaan. Kaupunkiympäristö kuuluu meille kaikille, joten me kaikki saadaan ottaa osaa sen muovaamiseen ja kehitykseen.
Biosphere, Amateur, Clepe peukuttivat tätä
#99437
Haarald kirjoitti: 21.01.20 09:35Olen eri mieltä... käsityöläisyys on teollistumisihannoinnin jälkimainigeissa noussut taas muotiin. Puuhuonekaluja tehdään käsityönä, vaikka puolassa tehtyjä melamiinilevy- tai pahvilevyhuonekaluja saa halvalla. Käsintehtyjä korujakin tehdään ja myydään, vaikka prässättyjä metallirinkuloita saisi halvemmalla. Jos käsityöläisyydelle ja esteettisesti viehättävälle lopputulokselle joku antaa arvoa ja on valmis maksamaan siitä niin miksi hänelle ei sallittaisi sitä?
En ole tuota juttua lukenut, mutta tuon lainauksen perusteella ei Sanaksenaho kai ole keneltäkään mitään kieltämässäkään, kunhan totesi että käsityönä jonkin asian tekeminen on huomattavasti kalliimpaa kuin liukuhihnalta tuleva elementtituotanto. Ja vaikka käsityönä tehdyt asiat ovat nostaneet suosiotaan viime vuosina, niin ontuu vertaus silti, koska esim. IKEA:n kaltaiset halpishuonekalut ovat kovemmassa huudossa kuin koskaan. Toki nykyään myös pienien koristeaiheiden tuottaminen teollisesti on helpompaa ja halvempaa kuin aikanaan käsityönä, mutta ei se silti mitenkään ilmaista ole, varsinkaan jos rakennukseen haluaisi jotain uniikkeja elementtejä.
Haarald kirjoitti: 21.01.20 09:35Olen jälleen erimieltä... jos jokin on todettu hyväksi, kestäväksi ja esteettiseksi niin miksi sitä ei voisi vaalia. Vrt farkkuhousut. Jos ajatellaan Sanaksenahon näkökulman kautta farkkuhousuja niin ne pitäisi kieltää. Alunperin (wikipedia) farkkuhousut keksittiin 1500-luvulla Genovassa. Näin ollen nykypäivänä paljon käytetyt farkkuhousut vääristelee historiaa ja antavat valheellisen kuvan housuista.
Tämäkään vertaus ei oikein toimi, koska vaikka farkkukangas on tosiaan vanha keksintö sinänsä, on muoti muuttunut vuosikymmenien aikana huomattavasti, puhumattakaan kun verrataan jonnekkin 1500-lukuun. Tuskin silloin kukaan piti jaloissaan ihonmyötäisiä farkkuja jotka eivät yltäneet nilkkoihin ja joissa oli polvien kohdalla tarkoituksella revityt reiät?

Mielummin oman aikakautemme edustajina tuottaisimme omaa, uutta arkkitehtuuria, joka omalla tyylillään ja omilla nyansseillaan erottuu edukseen. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö vanhoista tyylisuuntauksista saisi ottaa ideoita uuteen rakentamiseen, mutta mielummin otetaan vain sitten niitä ideoita ja luoda niiden avulla jotain uutta ja mielenkiintoista, eikä vain että käytännössä copypaste-tyylillä rakennetaan vanhan näköinen rakennus.
#99439
TurkuCubed kirjoitti: 21.01.20 12:54 Mielummin oman aikakautemme edustajina tuottaisimme omaa, uutta arkkitehtuuria, joka omalla tyylillään ja omilla nyansseillaan erottuu edukseen. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö vanhoista tyylisuuntauksista saisi ottaa ideoita uuteen rakentamiseen, mutta mielummin otetaan vain sitten niitä ideoita ja luoda niiden avulla jotain uutta ja mielenkiintoista, eikä vain että käytännössä copypaste-tyylillä rakennetaan vanhan näköinen rakennus.
Paljon perusteluita, mutta päädyt kuitenkin samaan kuin minä... eli otetaan ideoita ja luodaan jotakin uutta ja mielenkiintoista. Mielestäni uusvanha rakennus on juuri sitä. Yhdistetään toimivia elementtejä ja luodaan niistä jotakin uutta, joka vielä toimii yhteen ympäristön kanssa. Toimiva elementti tässä tapauksessa on vanhaa muistuttava julkisivu, joka asettuu sopivanlaiseen harmoniaan naapuritalojen kanssa. Rakennus on paljon muutakin kuin vain ympäristöstään irroitettu yksittäinen teos, jolla pahimmassa tapauksessa pyritään vain erottautumaan erottautumisen vuoksi.
#99440
^ Näissä keskusteluissa tuntuu käsin tehdyt koristeet ja muut saavan vähän kohtuuttoman osan. Esim. klassistiseen julkisivuun ei lopulta välttämättä tarvita montakaan koristelistaa tai pilasteria. Ks. vaikka tämä tapaus Töölöstä (StreetView). Ikkunatkin on koristeltu varsinaisesti vain kakkoskerroksessa, ja hyvin kevyesti ylimmässä. En millään usko, että tuommoinen julkisivu olisi joku ratkaiseva kustannuskysymys, välttämättä edes nyky-Suomessa, jossa rakennusala ei noita yleisesti tee. Kai niitä kumminkin korjataan, eikä se mitään täysin tuntematonta magiaa ole?

Juttu tietysti on siinä, että tuon linkkaamanikin rakennuksen kauneus ja hienous syntyy sen mittasuhteista ja materiaaleista, ja siinä jo törmätäänkin nykyajan talous- ja normiohjaukseen.
jfo peukuttivat tätä
  • 1
  • 19
  • 20
  • 21
  • 22
  • 23
  • 24