Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#84755
Luulen projektipäällikön vähän liioitelleen. Varmaan ilkivalta on ollut vain sitä tasoa, että pyörät ollaan helposti saatu takaisin kaduille pienen korjaamisen jälkeen. Silti mielestäni on jo uskomaton tulos, ettei yksikään pyörä ole poistunut käytöstä. Uskon tuon rekisteröimisjärjestelmän auttaneen huomattavasti, kun kitsaat suomalaiset tekevät parhaansa, etteivät joudu maksamaan pyöräilystään ylimääräistä.
Avatar
tekijänä veka
#84756
Kaiken innostuksen keskellä on vähemmälle huomiolle jäänyt ikävämpi tosiseikka. Kyllähän tämäkin maksaa, ja koko projektin lasku on monta miljoonaa. Maksumiehinä toimivat pyöräilemättömät ja omilla fillareilla kulkevat Helsingin veronmaksajat.
#84762
veka kirjoitti:Kaiken innostuksen keskellä on vähemmälle huomiolle jäänyt ikävämpi tosiseikka. Kyllähän tämäkin maksaa, ja koko projektin lasku on monta miljoonaa. Maksumiehinä toimivat pyöräilemättömät ja omilla fillareilla kulkevat Helsingin veronmaksajat.


Noiden pyörien subventioaste on huomattavasti pienempi kuin HSL-alueen joukkoliikenteen yleensä. Jos puolet menoista katetaan lipputuloilla ja lopuista iso osa mainostuloilla, jää subventioasteeksi ehkä jotain 20-40 %.

Jotenkin huvittavaa, että Guggenheimeista, metrotunneleista ja turhista viherkansista fantasioiva nimimerkki veka on nyt itkemässä rahanmenoa. Ei mitään suhteellisuudentajua.

Itse en ole noita pyöriä käyttänyt, mutta ilmeisesti ihan toimiva järjestelmä on kyseessä.
Pyöröovi, Joggi tykkäsi tästä
#87377
Venäläiset vieraat haltioissaan oululaisesta talvipyöräilykulttuurista


Kahdeksan venäläistä vierasta ajelee tällä viikolla pitkin Oulun pyöräteitä ja tutustuu talvipyöräilykaupungin ihmeisiin. Pietarissa, josta osa vieraista tulee, ollaan vasta suunnittelemassa reittejä kaupunkipyöräilylle. Joukossa on myös Petroskoista tulevia.

– Enpä ole ennen tällaista kokemusta saanut pyöräilystä. Meillä Karjalassa on samanlainen ilmasto, mutta ei meillä ole tällaista pyöräilykulttuuria.
Petroskoissa on julkista pyörätietä kaksi kilometriä. Pyörälenkillä oleva porukka hörähtää nauramaan kuullessaan, että Oulussa vastaava luku on 850 kilometriä.

KuvaKuva: Yle


Vieraat ovat tulleet Ouluun, koska Pietariin ollaan paraikaa suunnittelemassa ensimmäisiä kunnon pyöräteitä.

– Siellä on nyt kova tohina päällä, ja senkin takia he ovat tulleet nyt tänne. Eräskin kertoi, että hän on unelmoinut kolme vuotta päästä käymään Oulussa tutustumassa talvipyöräilyn ihmemaahan, kertoo pyöräilykoordinaattori Pekka Tahkola vierailun isäntänä toimivasta oululaisesta Navico Oy:stä


http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/venalaiset-vieraat-haltioissaan-oululaisesta-talvipyorailykulttuurista-pietarissa-ei-ole-viela-edes-pyorateita/753065/
jfo, Kantti tykkäsi tästä
#90299
Tekniikka & talous: Espoo hankkii omat kaupunkipyöränsä – Helsingin järjestelmää ei voida käyttää

[...]
Espoon Matinkylän ja Olarin lähiöissä on ollut kymmenisen kaupunkipyöräasemaa ja sata kaupunkipyörää lainassa Helsingistä.

Toukokuussa alkaneella kokeilulla on selvitelty kaupunkipyörien kysyntää Espoossa. Kaupunkipyöriä on kokeillut liki 900 ihmistä. Kokeilu jatkuu lokakuun loppuun asti.

Liikenteenhallintapäällikkö Johanna Nyberg Espoon kaupungista kertoo Tekniikka&Taloudelle, että Helsingin järjestelmää ei voida käyttää naapurikaupungissa, koska näin iso hankinta on jo EU-lainsäädännön mukaan kilpailutettava erikseen.

”Yhteensopivuus vaatisi, että Espoossa olisi samat asemat ja pyörät kuin Helsingissä."

Sellaista ehtoa ei Nybergin mukaan voida kilpailutukseen asettaa.
[...]


Vaikuttaa äkkiseltään melkoiselta älyttömyydeltä. Mitä virkaa HSL:llä on, jos se ei pysty koordinoimaan tämmöistä?

Helsingin / pääkaupunkiseudun kaupunkipyöräsysteemistä on muuten tulossa tällä menolla melkoinen menestys. Tämän kauden 1500 pyörää on jo sekin suuri määrä vertailukelpoisiin kaupunkeihin nähden maailmalla, ja suurestä määrästä huolimatta (tai johtuen?) käyttöaste on ollut ennätysluokkaa. Jos Espoo lisää tuohon vielä 700 fillaria ja pääsee samoihin käyttöasteisiin, niin ei huono. Toki Espoon kaupunkirakenteella voi olla vaikea saada yhtä suuria käyttäjämääriä. Toisaalta harva rakenne on tavallaan kannustaa pyöräilemään, kun kävely on suhteessa huonompi vaihtoehto kuin Helsingin keskustassa.
#90310
Tuota ei ilmeisesti ajateltu tarpeeksi laajasti alun perin, mutta jos tahtoa olisi niin ei olisi ongelma saada laajennettua samaa / yhteensopivaa järjestelmää.
#90314
Suoraan sanottuna en näe erillisiä järjestelmiä ongelmana, kun maksujärjestelmä kuitenkin on yhteinen . Kaupunkipyörää ei ole tarkoitettu pitkän matkan ajoon, ja väli Keilaniemestä Lauttasaareen alkaa jo olla pitkän matkan rajoilla.

Kaupunkipyörä on parhaimmillaan syöttämässä raskasraidetta, eli ns. "last mile" ratkaisuna. Ja Keilaniemen ja Lauttasaaren välin pääsee tulevaisuudessa kulkemaan raskasraiteella.

Ja toki on täysin mahdollista että Helsingin pyöräjärjestelmää pyörittävä taho pystyy tekemään kokonaistaloudellisesti parhaan tarjouksen myös Espoon pyöristä (infra on jo olemassa ja skaalaedut merkittäviä), eli vaikka kilpailutuksessa ei voida vaatia yhteensopivuutta, se ei tarkoita etteikö yhteensopivuutta voisi siitä huolimatta tulla.
#90316
arkkinikkari kirjoitti:Kaupunkipyörää ei ole tarkoitettu pitkän matkan ajoon, ja väli Keilaniemestä Lauttasaareen alkaa jo olla pitkän matkan rajoilla.


Sanoisin, että juuri sopiva matka. 4,5 -5 km ja n. 20 min, eli mahtuu heittämällä kaupunkipyörän 30 min aikarajan alle. Tuolla välillä myös komeat merimaisemat, toisaalta myös merituulet.

Jutussa mainittu mahdollisuus laittaa systeemien rajalle molempien asemia vierekkäin vaikuttaa sinänsä haaskaukselta, mutta Espoon tapauksessa maantiede taitais helpottaa aika paljon. Laajalahden takia yhteistä rajapintaa Helsingin kanssa ei ole kovin paljoa. Vaihtoasemiksi voisivat riittää Länsiväylä, Karhusaarentie ja Turunväylä, ainakin jos Helsinki ei laajenna verkostoa nykyisestä.

Mutta juu, voihan tarjouskilpailu päätyä samaan operaattoriin.
#90321
hmikko kirjoitti:
arkkinikkari kirjoitti:Kaupunkipyörää ei ole tarkoitettu pitkän matkan ajoon, ja väli Keilaniemestä Lauttasaareen alkaa jo olla pitkän matkan rajoilla.


Sanoisin, että juuri sopiva matka. 4,5 -5 km ja n. 20 min, eli mahtuu heittämällä kaupunkipyörän 30 min aikarajan alle. Tuolla välillä myös komeat merimaisemat, toisaalta myös merituulet.


Makunsa kullakin. Mutta tosiaan tuo on se ainoa yhteys jolla epäyhteensopivista järjestelmistä olisi oikeasti haittaa (Espoon kaupunkipyöräjärjestelmä kun näillä näkymin sijoittuu nimenomaan Metron varteen, ei Leppävaaran korkeudelle), ja ensisijainen kulkumuoto paikkojen välillä on jokatapauksessa Metro. Eli lopulta haitta kohdistuisi aika marginaaliseen joukkoon ihmisiä.

Ja edelleen, kaupunkipyörät ovat osa joukkoliikennejärjestelmää, ei omaa pyörää korvaava järjestelmä. Jos koko matka (esim kotoa työpaikalle) kuljetaan pyörällä, silloin kannattaa hankkia pyörä. Kaupunkipyörät on vartavasten suunniteltu olemaan hankalia ja raskaita poljettavia vähänkään pidemmällä matkalla, jotta matkat pysyisivät lyhyinä ja pyörät mahdollisimman monen ihmisen käytettävissä.
#90589
Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan listalla huomenna tiistaina Pyöräilyn edistämisohjelman tilannekatsaus.

Osui silmään tämmöinen

Kantakaupungin tavoiteverkon pituudesta ja sen rakentumisen tilanteesta on tehty arvio vuonna 2017. Arviossa vuonna 2012 hyväksytyn kantakaupungin tavoiteverkon koko on noin 131 km. Valmiina siitä on 29 katu-km. Olemassa olevia, mutta parannettavia väyliä on noin 30 katu-km. Kokonaan uusia väyliä tulee rakentaa 72 katukilometrille seuraavasti: pyörähankkeiksi luokiteltavaa väylää rakennetaan noin 45 km, lisäksi rakennetaan projektialueille noin 22 km ja täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä noin 5 km.

Projektialueet 22 km

Täydennysrakentaminen 5 km

Katuverkon muutokset tai uusi pyöräyhteys 45 km

Vuonna 2016 Baanaverkko hyväksyttiin osana uutta yleiskaavaa kaupunginvaltuustossa. Siinä yhteydessä päivitetyn baanaverkon laajuus on noin 132 km, josta 35 km sijaitsee kantakaupungin tavoiteverkon alueella ja 97 km esikaupunkialueilla. Vuonna 2016 Baanaverkko hyväksyttiin osana uutta yleiskaavaa kaupunginvaltuustossa. Koko baanaverkosta baanojen suunnittelukriteerit täyttävää väylää on rakennettu nyt noin 5 km. Osa tulevasta verkosta on nykyistä infraa, jota voidaan parantaa baanastandardien mukaiseksi pienehköillä toimenpiteillä. Osa verkosta toteutuu muiden hankkeiden esim. kaupunkibulevardien ja Raide-Jokerin yhteydessä. Kokonaan uusia yhteyksiä tullaan kuitenkin rakentamaan huomattava määrä, jotta baanaverkko on päätettyjen tavoitteiden mukainen.

Tavoiteverkon rakentumistahti on ollut tavoiteltua hitaampaa johtuen muun muassa siitä, että investointitaso on jäänyt pienemmäksi kuin edistämisohjelmassa esitettiin ja liikenne- ja katusuunnitelmavarantoa ei ole ollut riittävästi. Osa hankkeista on viivästynyt myös valitusten johdosta.


Saldo on kyllä tolkuttoman huono. Viis kilometriä viidessä vuodessa - tätä tahtia baanoihin menee vuosisata. No, kaiketi ainakin Triplan ja Redin työmaajärjestelyjen poistuessa tulee tilalle jotain parempaa.

(Kokous on muuten uusimuotoisen lautakunnan kolmas, eikä listalla ole vieläkään yhtään uutta kaavaa. Tarkistettuja versioita ja juuri semmoisia nippelimuutoshakemuksia, jotka piti delegoida uudessa systeemissä. Soininvaara valitteli tätä jo edellisen listan kohdalla. Jos kaavoitustavoitteisiin on tarkoitus päästä, niin kauden lopulle kasaantuu tolkuttomasti isoja kaavoja.)
#90595
Hidasta ja tuskaista on. Helsingissä kaupunkibulevardeista saatiin ihmeen laaja konsensus, mutta pyöräverkkojen kehittämisestä päättäjät ovat ilmeisen erimielisiä. Vaikka kaikki haluavat lisätä pyöräilyä, se nähdään turhan usein pelkkänä vaihtoehtoisena kesäisenä leikkivälineenä, joka helposti tulee autoilijoiden tielle. Yhtään ei auta hesarin uutisointi tyyliin "uusi baana nopeuttaa pyöräilijän matkaa kaksi minuuttia" ikään kuin pyöräväylien päämääränä olisi pelkästään nopeuttaa matkankulkua. Uusia reittejä tarvitaan, koska ne tekevät pyöräilemisestä uskottavan ja varteenotettavan tavan liikkua paikasta toiseeen. Nyt se ei sitä juuri ole valtaosassa kaupunkia.
#90597
Poliittista tahtoa itse asiassa on aika hyvin, mutta kuten tuossa raportissakin todetaan, ongelma on rakentamisen toteuttamisessa. Vuoden 2012 esityksen mukaan kaupungille on palkattu pyöräilykoordinaattori ja HKL:lle yksi henkilö, mutta rakennuttamispuolelle ei ketään, vaikka esityksessä oli. Tämä on näkynyt aika selvästi kaupungin suunnittelu- ja rakennuttamiskoneistossa. Uusiakaan pyöräkaistoja ei välttämättä ole rakennettu uusien normien mukaan, tai edes piirustusten mukaan, rahoja on käytetty siellä, missä katuja sattuu olla rakenteilla, eikä siellä, missä puutteellisimmat pyöräreitit ovat, uusia reittejä on toteutettu pätkittäin, jopa parin korttelin paloissa, jne. jne. Rahaakin on käytetty puolet esitetystä (20 miljoonan sijasta 10 per vuosi). Kaupungin rakennuttamisorganisaatio ja Stara ovat vissiin ainakin olleet sen verran jähmeitä, että siellä todella olisi tarvittu joku organisaation sisälle. Vissiin ainakin asenteita on saatu tähän mennessä korjattua. Vielä jokunen vuosi sitten sieltä tytöteltiin ja pojiteltiin sähköpostissa pyöräilijöiden edustajia.
  • 1
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8