Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#89554
Tuon Pinesoftan rakennuksen inspiraationa toimi muuten yhden videoprojektorin muoto, johon kerran näin yhdessä kokoushuoneessa. Merkkiä ja mallia en muista.

Halvoon venesatama.

KuvaSection002_pic26 by Vellu04, on Flickr

Näkymä itään venesataman yli.

KuvaSection002_pic27 by Vellu04, on Flickr

Lähempänä kameraa olevat yksityiskohtaisemmat venemallineet ovat 3d Warehousesta.
Krio, drc tykkäsi tästä
#89741
Toinen neliökilometri on nyt valmis.

Näkymä lounaasta.

Täysikokoinen kuva

KuvaSection002_pic28 by Vellu04, on Flickr

Luoteesta.

Täysikokoinen kuva

KuvaSection002_pic29 by Vellu04, on Flickr

Koillisesta.

Täysikokoinen kuva

KuvaSection002_pic30 by Vellu04, on Flickr

Kaakosta.

Täysikokoinen kuva

KuvaSection002_pic31 by Vellu04, on Flickr

Ylhäältä.

Täysikokoinen kuva

KuvaSection002_pic32 by Vellu04, on Flickr
Krio, veka, Lurkkeri tykkäsi tästä
#90672
Pidin pienen kesätauon, mutta nyt homma taas jatkuu.

Finnic Hotel Rautatieasema avattiin alun perin 1976. 2000-luvulle tultaessa se oli varsin vanhentunut ja kulunut, joten sille toteutettiin kattava remontti julkisivua myöten. Hotelli avasi ovensa uudelleen vuonna 2012. Rakennuksen torniosa on 77 metriä korkea.

KuvaSection003_pic01 by Vellu04, on Flickr

Muutama tornitalo 1900-luvun alkupuolelta. Vasemmalla oleva Uudenmaankatu 60 valmistui vuonna 1929 ja on 63 metriä korkea. Oikealla on puolestaan Uudenmaankatu 62. Se valmistui 1919 ja on 45 metriä korkea.

KuvaSection003_pic02 by Vellu04, on Flickr
Pyöröovi, veka, drc ja 1 muut tykkäsi tästä
#90695
Itse olen leikitellyt ajatuksella, jossa suuria nälkävuosia ei olisi ollut. Tämän seurauksena Suomen väkiluku olisi ollut merkittävästi suurempi viime vuosisadan alussa, joka olisi johtanut tosielämässä tapahtunutta varhaisempaan ja suurempaan kaupungistumiseen. Tästä puolestaan olisi seurannut, että Helsingin vuosisadan vaihteessa rakennettu kantakaupunki olisi merkittävästi suurempi ja osin myös korkeampi. Katajanokka olisi esimerkiksi rakennettu täyteen jugend-pilvenpiirtäjiä.

No, aina saa haaveilla.
#91099
Mielenkiintoinen skenaario tuo, että nälkävuodet olisivat jääneet väliin ja Suomen väkiluku olisi suurempi. Ehkä tässä Halvoon rinnakkaistodellisuudessakin on käynyt jotain tuon tapaista. En ole kauheasti pohtinut, mikä on esim. Halvoon ja Helsinkin suhde, mutta jotta Halvoo ja Helsinki olisivat suunnilleen yhdenvertaisia koon yms. suhteen, niin se olisi varmaankin edellyttänyt jotain tuollaista tapahtumien kulkua.

Päivityksiin... Halvoon linja-autoasema oli avoin tontti pienellä terminaalirakennuksella 2000-luvulle saakka. Muihin tiheästi rakennettuihin keskustan tontteihin nähden se oli heikosti hyödynnetty, joten vuonna 2001 julkaistiin suunnitelma, jolla kyseinen tontti käytettäisiin tehokkaammin. Hankkeen ensimmäinen vaihe - linja-autoaseman siirtäminen maan alle ja Altto-nimisen kauppakeskuksen rakentaminen sen päälle - valmistui vuonna 2006. Toisessa vaiheessa rakennettiin kauppakeskuksen päälle kaksi asuintornia ja nämä valmistuivat vuonna 2010. Hankkeen kolmas ja viimeinen vaihe - Alttotorni-nimisen toimistotornin rakentaminen - on nyt käynnissä.

KuvaSection003_pic03 by Vellu04, on Flickr

KuvaSection003_pic04 by Vellu04, on Flickr

Kaaritorni (virallisesti Uudenmaankatu 80) on 1970-luvun lopulla rakennettu 84 metriä korkea toimistorakennus.

KuvaSection003_pic05 by Vellu04, on Flickr

Näkymä koillisesta.
KuvaSection003_pic06 by Vellu04, on Flickr
TurkuCubed, Kantti, veka ja 1 muut tykkäsi tästä
#91720
Pari epärealistisuutta tästä löydän, edellä mainitun korkeuserojen puuttumisen lisäksi:
1. Cederfeltin puistokatu ei oikein vastaa 1800-luvun suunnitteluperiaatteita. Käsittääkseni tuolloin puistokadut rakennettiin lähinnä palomuureiksi ja siksi niillä pyrittiin lävistämään koko kaupunki.
2. Keskustan ruutukaava on epärealistisen täydellinen.

Upeaa työtä silti. Jos oma kaupunkiprojektini pääsee samaan pisteeseen, olisi aikamoinen voittajafiilis :)

Ps. Saanko käyttää Halvoon 2015-kartan värejä ja merkkejä omassa projektissani? Muuten en tunnu aikaansaavan karttaan yhtä aktuaalista tuntua.
#91894
Kookkeli kirjoitti:Pari epärealistisuutta tästä löydän, edellä mainitun korkeuserojen puuttumisen lisäksi:
1. Cederfeltin puistokatu ei oikein vastaa 1800-luvun suunnitteluperiaatteita. Käsittääkseni tuolloin puistokadut rakennettiin lähinnä palomuureiksi ja siksi niillä pyrittiin lävistämään koko kaupunki.
2. Keskustan ruutukaava on epärealistisen täydellinen.

Upeaa työtä silti. Jos oma kaupunkiprojektini pääsee samaan pisteeseen, olisi aikamoinen voittajafiilis :)

Ps. Saanko käyttää Halvoon 2015-kartan värejä ja merkkejä omassa projektissani? Muuten en tunnu aikaansaavan karttaan yhtä aktuaalista tuntua.

Joo, epärealistisuuksia varmasti löytyy. En ole hirveästi perehtynyt suomalaisen kaupunkisuunnittelun historiaan, lähinnä tutkinut vanhoja karttoja. Tuo korkeuserojen puuttuminen keskustan alueelta on ihan tietoinen valinta. Tämä Halvoonniemen alue on varsin tasaista, vaikka toki oikeassa elämässä pieniä korkeuseroja sieltäkin löytyisi. Olen kuitenkin jättänyt nämä mallintamatta, koska eivät ne juurikaan kuvista näkyisi siltä etäisyydeltä, miltä kaupunkia esittelen. Niiden mallintaminen on siis niistä saatuun hyötyyn nähden varsin kallista työmäärällisesti. Kun pääsen keskustan ulkopuolelle, tulee myös korkeuseroja näkymään enemmän.

Ruutukaavaa käytettiin Halvoossa uusien alueiden kaavoittamiseen aina 1910-luvulle asti.

Kartoissa käytetyt värit eivät itse asiassa ole minun keksimiäni, vaan perustuvat suomalaisissa kartoissa käytettyihin väreihin. Esim. tuon vuoden 2015 kartan värit ja merkistö mukailevat Genimap Oy:n (nykyään ilmeisesti nimeltään Karttakeskus) vuoden 2004 kaupunkikarttojen värejä ja merkistöä. Kartoissa innoittaja on toiminut em. Genimap Oy:n vuonna 2004 julkaisema kirja Urbes Finlandiae -Suomen kaupunkien historiallinen kartasto. Tuosta kaupunkiprojektistasi olisi mukava kuulla lisää.

Lisää kortteleita:
KuvaSection003_pic09 by Vellu04, on Flickr

Kun Halvoon satama korvasi Eteläsataman 1990-luvulla, myös satamaliikenteen käyttämät ratapihat siirrettiin pois Halvoonniemeltä. Myös jotkin raiteet Halvoon rautatieasemalla jäivät tämän seurauksena käyttämättömiksi, joten osa rautatietaseman ratapiha-alueesta avattiin uudisrakennukselle 2000-luvulla. Yksi raiteiden ylle rakennetuista rakennuksista on kansainvälisen Hutton Inn ketjun ainoa hotelli Halvoossa. Se avasi ovensa vuonna 2008. Torniosan korkeus on 87 metriä katon huipulle.

Rautatieasemasta länteen jäävälle avoimelle alueelle on suunniteltua kohotettua puistoa sekä liike- ja asuintilaa sisältävää keskusta, johon kuuluisi myös yksi tai useampi tornitalo.

KuvaSection003_pic10 by Vellu04, on Flickr

Näkymä koillisesta:
KuvaSection003_pic11 by Vellu04, on Flickr
Pyöröovi, veka tykkäsi tästä
#92397
Kupe kirjoitti:Hauska huomata että Alttotorni kasvaa aina päivitysten myötä :)

Joo, itse tykkään seurata noita rakennusprojekteja, joten vähän samanlaista vaikutusta haen tuolla Alttotornin rakentumisella. Minulla ei kuitenkaan ole aikaa yksityiskohtaisen rakennustyömaamallin ylläpitämiseen, joten siksi rakentaminen tapahtuu tuolla taustalla ja sen edistymistä voi seurata vain etäältä.

Halvoon stadion on sijainnut tällä paikalla vuodesta 1921. Nykyinen versio on 1960-luvulta ja kaupungissa on käyty keskusteluja siitä, pitäisikö se korvata uudella vai pitäisikö uusi stadion rakentaa jonnekin toisaalle. Halvoon stadion on kaupungin pääareena jalkapallo-otteluille ja yleisurheilukilpailuille sekä isoimmille konserteille.

Kun Eteläsatama suljettiin 1990-luvulla, sen stadionin luoteispuolella sijaitseva ratapiha korvattiin urheilupuistolla.

KuvaSection003_pic12 by Vellu04, on Flickr

Näkymä luoteesta.
KuvaSection003_pic13 by Vellu04, on Flickr

Näkymä stadionilta.
KuvaSection003_pic15 by Vellu04, on Flickr

Näkymä urheilupuistosta kaakkoon.
KuvaSection003_pic14 by Vellu04, on Flickr

Tämä torni rakennettiin Halvoon-Osake-Pankille vuonna 1982. Rakennus on edelleen pankin pääkonttori, mutta nykyään, pankin muutaman nimenvaihdoksen jälkeen, sen nimi on Mensarium Tower. Tornin korkeus katolle on 109 metriä, mikä tekee siitä Halvoon viidenneksi korkeimman rakennuksen.

KuvaSection003_pic16 by Vellu04, on Flickr

Näkymä koillisesta.
KuvaSection003_pic17 by Vellu04, on Flickr

Katutason näkymä etelästä.
KuvaSection003_pic18 by Vellu04, on Flickr
Kantti, Biosphere, 16valve ja 6 muut tykkäsi tästä