Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
Avatar
tekijänä veka
#102476
hylje kirjoitti: 10.06.21 11:13 Ratikkakalusto ja sen varikkotoiminnot kuuluvat liikennöintikustannuksiin, vastaavasti muiden joukkoliikennevälineiden kanssa. Jos ne lasketaan poikkeuksellisesti projektin investointikustannuksiksi siitä tulee sitten todella edullisesti liikkuvia ratikoita.
Isossa kuvassa ratikoiden hankinta ja varikon rakentaminen ovat toki investointeja, ja liikennöintiä on sitten ratikoiden kulku. Se, että ne ovat toisten organisaatioiden budjeteissa, on toinen juttu ja yksi keino saada otsikoihin päätyvä iso luku siedettävämmän tuntuiseksi. Jos tämän ratikkalinjan avulla voidaan säästää investointi- ja liikennöintikuluissa toisaalla, säästöt pitää lukea plussan puolelle isossa laskelmassa.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#102477
Ongelma noin laajasti on juuri siinä, että niitä hyötyjä ei kirjanpidollisista syistä lasketa hankkeelle.

Tässä kruunusillat-kokonaisuudessa esimerkiksi Laajasalon varikon kustannukset ovat nousseet merkittävästi kun siitä on tehty halvimman peltihallin sijaan kallis hybridikorttelin kansipihan alainen rakenne. Tämä on ihan aito kustannuksen nousu, mutta toisaalta se mahdollistaa n. 40 000 m² rakentamista varikon päälle, joka ei halvimmalla peltihallilla olisi ollut mahdollista.

Suurimmat hyödyt infrahankkeista tulevat kiinteistöjen arvonnousuna, mutta sitä on ihan hirveän vaikea budjetoida hankkeen tulopuoleksi.
tekijänä hmikko
#102481
^ Niinpä. Raide-Jokerista on tehty ainakin gradutasoista tutkimusta, jonka mukaan jo nyt tiedossa oleva kiinteistöjen arvonnousu vastaa ja todennäköisesti ylittää investoinnin määrän. Tuo arvonnousu näkyy kaupungin tuloissa osin välillisesti aika pitkän ketjun kautta, jolloin sitä on vaikea laskea. Maankäyttömaksut ja tonttivuokrat tietysti suoraan.

Toinen juttu on sitten myös liikennejärjestelmä kokonaisuutena. Metron kapasiteetin riittävyyttä on arvioitu lopetetun automatisointiprojektin yhteydessä mallissa, jossa Kruunuvuoren raitiotie on mukana ja sen on laskettu jakavan metron kuormaa sen raskaiten kuormitetulla osalla Herttoniemi-Sörnäinen. Jos Kruunuvuoren raitiotiehen ei investoida ja sen liikenne kanavoituu liitynnän kautta metroon ja yksityisautoiluun, niin todennäköisesti sinne tarvitaan vastaavasti lisäinvestointeja aiemmin. Siis sen lisäksi, että Kruunuvuorenrannan kiinteistöjen arvot jäävät alemmas, jos alue on pussinperä.
markusvalo tykkää tästä
Avatar
tekijänä veka
#102484
^Hyväksyn itsekin tämän ajattelun välillisistä hyödyistä johonkin saakka, mutta siinä joudutaan äkkiä sangen hyllyvälle pinnalle ("Yliopistoon sijoitettu euro tuo viisi takaisin.", "Yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa jopa kuusi euroa takaisin.", "Yksi pyöräilyyn laitettu lisäeuro toisi lähes kahdeksan euron hyödyt.", "Yksi tutkimuseuro tuo valtiolle 15 euroa takaisin." Jne.) Tätä investointia ei tehdä, jotta Laajasalon asuntojen hinnat saataisiin nousemaan vaan asukkaiden kulkuyhteyksien parantamiseksi. Maksajat (kaupunki ja sen asukkaat) voivat aina väittää, että saman rahan satsaaminen johonkin toisaalle olisi vielä kannattavampaa, siis muiden kuin Laajasalossa asuntoja omistavien kannalta. Tällä tavalla ynnäten vissiin saataisiin Länsimetro kannattavimmaksi investoinniksi miesmuistiin. Se saattaa sitä ollakin oikein isossa kuvassa, mutta varovainen pitää olla laskimen ääressä. Siksi on mielestäni parempi pysyä kannattavuutta arvioitaessa perinteisissä raameissa.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#102485
Kiinteistöjen arvonnousu on oikeastaan ainoa järkevä tapa arvioida infrahankkeiden kannattavuutta (ellei sitten ryhdytä laskemaan käyttömaksuja, missä ei ole infrahankkeiden osalta vähäisintäkään järkeä). "Aikasäästön" laskeminen lopulta johtaa täsmälleen samaan tulokseen (paremmin saavutettavat sijainnit ovat arvokkaampia), mutta vaatii laajan joukon outoja oletuksia.

Ja koska kiinteistöjen arvonnousu on oikeastaan ainoa järkevä tapa mitata infrahankkeiden järkevyyttä, ainoa järkevä tapa rahoittaa infrahankkeet olisi verottaa kiinteistöjen arvonnousua kiinteistöverolla. Kiinteistövero vaan syystä tai toisesta tuntuu olevan poliittisesti erittäin epäsuosittu, vaikka se on monin tavoin ylivoimainen vero muihin vaihtoehtoihin verrattuna.
tekijänä hmikko
#102486
arkkinikkari kirjoitti: 11.06.21 21:09 Kiinteistövero vaan syystä tai toisesta tuntuu olevan poliittisesti erittäin epäsuosittu, vaikka se on monin tavoin ylivoimainen vero muihin vaihtoehtoihin verrattuna.
Syy epäsuosioon lienee yksinkertaisesti se, että kun järjestelmä ei ole perustunut tonttien ja kiinteistöjen verotukseen, niin siihen siirtyminen on kivuliasta. Muutos ei vaikuta niihin, jotka asuvat vuokralla eivätkä omista kiinteistöjä, mutta Suomessa on perinteisesti poliittisesti ohjattu omistusasumaan. Kiinteistövero leikkaisi asuntojen arvoa, ja kiinteistösijoitusten. Siksi kokoomus on neliraajajarrutuksessa. Keskusta myös, varmaankin osin eri syistä, kun pienemmillä paikkakunnilla asialla ei ole samanlaista merkitystä kun ei ole kaupunkikeskustan arvotontteja. Joka tapauksessa jos kiinteistöveroon perustuvaan rahoitukseen siirryttäisiin, se pitäisi tehdä vähitellen, koska äkkirysäys aiheuttaisi monenlaista tuskaa.

Soininvaara kirjoittaa asiasta vaaliohjelmablogitekstissään: https://www.soininvaara.fi/2021/06/06/o ... -rutkasti/
Pyöröovi tykkää tästä
  • 1
  • 12
  • 13
  • 14
  • 15
  • 16