Taloforum.fi

[henkka]

Kilpailukutsussa puhutaan kuitenkin vain näköalatasanteesta. Ulkomailla lehdistössä puhutaan aivan oikein superrakennelmasta, jostain syystä Suomessa se on muuttunut muotoon pilvenpiirtäjä.

To commemorate the centennial anniversary of the founding of Taiwan, R.O.C. and celebrate the merger between Taichung County and Taichung City, the government of Taiwan, R.O.C. will erect “Taiwan Tower” as an important landmark in the new special municipality. Here, visitors will be treated to a panorama view of the park, the city and the natural surroundings. The new landmark will also help visitors and residents orient themselves as Taichung makes the leap to become a world-class metropolis.

Though not aiming to compete in height with other towers of the world, in principle the observatory of Taiwan Tower should provide visitors with a view of the Taiwan Strait. The height is planned to be at least 300 meters. In addition, the site context and local architectural character should be integrated with 21st-Century building technology to symbolize the new Taiwan spirit. Taiwan Tower should also answer its call for environment responsibility and adopt the use of alternative energy. In implementing the government’s policies in energy conservation and carbon reduction, Taiwan Tower will act as a model of green building for the 21st century.

Mutta aivan kuten joku sanoi SSC:llä, mitä ympäristöystävällistä on tuollaisen teräsmäärän tuottamisessa?

[Klazu]

Kaipa se on tämäkin erikoinen ehdotus tänne listattava.

[Luukie]

Jokseenkin hieno. Epäkäytännöllinen kylläkin. En tiennyt että Koreassa on kauniitakin naisia.

[SamuXe]

Ja nyt sitä vihataan kun muistuttaa liikaa WTC torneja tuhoutuessaan

[ÄmJii]

Mun mielesta ihan aiheesta vihataan, todella mauton ehdotus (kaiketikin siis vain ehdotus, joka ei tule toteutumaan). Suunnitelman tehnyt toimisto tietenkin kiistaa, etta tama yhteys olisi kaynyt mielessa, mutta uskoo ken tahtoo. Mun uskoakseni hakivat vain julkisuutta ja saivat sita ilmeisen paljon. Kuvottavaa ratsastaa tallaisella asialla...

[eskimo]

Levi
Levitunturin hiihtokeskuksen lähtökohdat 1980- luvulla olivat maisemallisesti vaatimattomat. Tunturi ei ole kovinkaan korkea eikä
paljas tunturinlaki näy matkailukeskuksen ydinalueella. Keskuksen maisemaa hallitsi tavanomainen lappilainen metsä, vaikka
hiihtovaelluksen pääsi tekemään neitseelliseen tunturimaisemaan.

Levi aloitti oheistoimintana kylpylätrendin ja sen uusi juttu oli roomalainen höyrysauna. Tämä yhteissauna oli silloin suomalaisille
kiehtova kokemus, josta tuli paikan vetonaula ja näin pienestä lähtökohdasta Levi kasvoi Lapin suurten joukkoon.

Suunnitteluosaamistahan kyllä olisi, mutta Lapissa puuttuu se mikä usein puuttuu muuallakin Suomessa, eli valistunut rakennuttaja. Hotellifirmojen ja matkailuyrittäjien näkemys houkuttelevasta kohteesta on joko jonkunlainen romantisoitu Lapin hirsimökki nykyaikaisin mukavuuksin tai sitten alppivegashärdelli. Ilmeisesti ajatellaan ulkomaisia turisteja, eikä heille uskalleta tarjota modernia suomalaista.

Taas Levi näyttää toisenlaista esimerkkiä ja toivon mukaan aloittaa uuden vaiheen Lapin matkailukseskuksissa.

Tuoreen arkkitehtuurikilpailun tulos on herättänyt laajasti kiinnostusta.
"World architecture news" verkkolehden uutiskuvissa voittajatyö esitellään näyttävästi.
Kilpailun voittaja on tanskalaisen arkkitehti Bjarke Ingels´n työryhmä.

[hmikko]

Kilpailun voittaja on tanskalaisen arkkitehti Bjarke Ingels´n työryhmä.

Itse en ole ihan kyennyt heittäytymään viime vuosien Ingels-huumaan, mutta kyllähän tuo paremmalta näyttää kuin suunnilleen mikään Lapin tähänastisista kohteista. En tunne Leviä niin hyvin, että hahmottaisin, miten tuo asettuu suhteessa tähänastisiin valealppimajoihin. Muotokieli on kokolailla eri planeetalta.

Miten Levillä muuten menee taloudellisesti? Siellähän on rakennettu roimat määrät kapasiteettia.

[Objectif Lune]

Mä taas toivon, että tämä suunnitelma ei toteudu tai edes jää ainoaksi harha-askeleeksi. Itselleni Lapin metsäisyys ja rakentamisen poissaolo maisemassa on jossain määrin itseisarvollisia asioita. Eli minulle on aivan sama minkälaisia hökötyksiä Lappiin rakennetaan, jos ne ovat roimasti korkeampia kuin puuraja. Ovathan Sirkan alppitalot aika mauttomia, mutta niitä ei ainakaan tarvitse katsella viereisten tuntureiden laelta. Toisaalta ehkä on hyvä, jos kaikki Lapin suuret projektit keskittyisivät Leviin niin jäisi korvaamattoman arvokasta lappalaista maisemaa vähemmän antropogeeniseen tilaan.

Kertokaa ystävät miksi tämä projekti on hyvä juttu? Miksi rakennusten täytyy saada Lapissa kilpailla tuntureiden kanssa?

[hmikko]

Toisaalta ehkä on hyvä, jos kaikki Lapin suuret projektit keskittyisivät Leviin niin jäisi korvaamattoman arvokasta lappalaista maisemaa vähemmän antropogeeniseen tilaan.

Tuo nimeomaan on Levin rakentamisessa ajatuksena. Lapissahan on maankäytöstä sovittu niin, että koskemattomia tuntureita ei enää rakenneta, vaan tiivistetään nykyisiä matkailukohteita. Levi on jo nykyisellään erittäin kaukana luonnontilasta tai mistään erämökkimatkailusta, joten siinä mielessä ainakaan minua tuo Ingelsin viritelmä ei haittaisi. Eri kysymys sitten on, onko sille markkinoita.

[eskimo]

Mä taas toivon, että tämä suunnitelma ei toteudu tai edes jää ainoaksi harha-askeleeksi. Kertokaa ystävät miksi tämä projekti on hyvä juttu? Miksi rakennusten täytyy saada Lapissa kilpailla tuntureiden kanssa?

Eipä tahdo Taloforumille kansainvälinen arkkitehtuuri kelvata. Tässä Lapin tunturikeskuksen edellisen arkkitehtikilpailun satoa Saariselältä 2009. Voittajana suomalainen ehdotus, arkkitehdit JKMM Oy:

Kiilopää, kuvasta en saa selvää mikä osa on uutta:


Lappilaista nykyarkkitehtuuria - tätä kansainvälinen hiihtoturisti kaipaa?


Ajan henki ja räystäättömyys pyllistää perinneestä pitävälle


Tasakattoja ja matalaa perustamista, paikan henkeä?

[Objectif Lune]

Mä taas toivon, että tämä suunnitelma ei toteudu tai edes jää ainoaksi harha-askeleeksi. Kertokaa ystävät miksi tämä projekti on hyvä juttu? Miksi rakennusten täytyy saada Lapissa kilpailla tuntureiden kanssa?

Eipä tahdo Taloforumille kansainvälinen arkkitehtuuri kelvata.

Taisitpa eskimo lukea viestiäni vähän huolimattomasti. Mulla ei ole mitään kansainvälistä arkkitehtuuria vastaan vaan sitä, että noin massiiviset rakennukset näkyvät Lapissa ikävän kauas ja turmelevat lappalaista maisemaa riippumatta rakennuksen muodosta. Tuo mainitsemasi kilpailutyö, josta et erottanut uutta ja vanhaa, on mun mielestä hyvä esimerkki siitä mitä minä Lappiin toivon. Sitä, että kauempaa katsottuna uutta ja vanhaa ei erota. Katutasosta tietenkin eron täytyy olla selvä. Jos kansainväliset turistit haluavat sitä, että voivat mukavasti puurajaa huomattavasti korkeammalta ihailla maisemia omasta hotellihuoneesta, voivat mun puolesta jättää Lapin matkan tekemättä.

Toivoisin, että jos suhtautuu johonkin arkkiehtuurilliseen ideaan torjuvan kriittisesti, ei heti leimattaisi nirppanokaksi. Näyttävä arkkitehtuuri ihan missä vaan ympäristöstä mitään piittaamatta ei ole itseisarvoisen hieno asia. Arkkitehdin ammattitaitoon kuuluu osata ottaa ympäröivä maisema huomioon ja tässä ehdotuksessa (varmaan ihan tilauksesta ja kaavoituksesta lähtien) ympäristöä ei mielestäni ole huomioitu korrektisti.

[eskimo]

Taisitpa eskimo lukea viestiäni vähän huolimattomasti. Mulla ei ole mitään kansainvälistä arkkitehtuuria vastaan vaan sitä, että noin massiiviset rakennukset näkyvät Lapissa ikävän kauas ja turmelevat lappalaista maisemaa riippumatta rakennuksen muodosta. Näyttävä arkkitehtuuri ihan missä vaan ympäristöstä mitään piittaamatta ei ole itseisarvoisen hieno asia. Arkkitehdin ammattitaitoon kuuluu osata ottaa ympäröivä maisema huomioon ja tässä ehdotuksessa (varmaan ihan tilauksesta ja kaavoituksesta lähtien) ympäristöä ei mielestäni ole huomioitu korrektisti.

Myönnän mielipiteesi oikeutuksen. Muodonannossa periaate, jossa luontoon sovittaminen merkitsee luonnon matkimista, on kyseenalainen. Näkyvä tekninen muoto voi musertaa voimallaan herkät luonnonpiireteet.
Esitelty BIG arkkitehtien tekemä Levin kilpailutyö matkii kyllä tunturin kaarta. Mittakaava on niin erilainen, etteivät 20 metriset rakennukset kilpaile tunturin satojen metrien korkeuteen kohoavien kerojen kanssa.
Tässä kilpailutyön kuvassa suhde luontoon näkyy paremmin. Vasemmalla oleva tumma terassitalo on oleva rakennus ja BIG arkkitehtien työ on vaalea lisä.
Sijainti on Levitunturin vieressä oleva matalampi kumpare. Paljaslakinen tunturi kohoaa kuvan vasemman laidan suunnassa. Välissä on tunturin kuru.

Rakennusten ympäristöön istuttamista auttaa niiden kattomaailman toiminta, ne ovat laskettelurinteen osia, joita myöten hotellilta päästään hissille.

kuvat linkitetty sivulta ANP, Architecture News Plus

[eskimo]

The Colour in Architecture
Värien käyttö arkkitehtuurissa on nouseva trendi.
WAN (World Architecture News) järjestämän kilpailun " The Colour in Architecture 2011" voittaja julistettiin joulukuun lopulla.
Raati valitsi voittajaksi Oxfordin yliopiston biokemian tutkimuslaitoksen.

Siinä värit ovat herkkiä ja monivivahteisia. Niillä on harkittu suhde ympäristön vanhoihin tiilirakennuksiin ja rakennuksen toimintaan.
Arkkitehdit Hawkins/Brown


kuva linkitetty sivulta WAN

[eskimo]

The Colour in Architecture jatkoa
Kunniamaininnan saivat ehdotukset:

Garnier Opera - ravintola Pariisissa,
Odile Decq Benoît Cornette Architects and Planners



Bournemouth, Etelä-Englanti, rantamajat
Suunnittelu Bournemouth Council

[Klazu]

HBK Braunschweig -rakennus on myös melkoisen värikäs kokonaisuus.