Taloforum.fi

[eskimo]

Ensimmäinen kultaharkko valettiin Raahessa

Raahen Seutu:
Nordic Minesin Laivan kultakaivoksella Raahessa on valettu ensimmäinen kultaharkko.
Ensimmäinen harkon valu onnistui tiistaina ilman vaikeuksia, kertoo yhtiön toimitusjohtaja
Michael Nilsson tiedotteessa yhtiön verkkosivuilla. Hän luonnehtii ensimmäisen harkon
valua virstanpylvääksi. Kaivos on nyt jatkuvassa tuotannossa.
Ensimmäisen kultaharkon valua on jo ehditty odottaa, koska alun perin kaivoksen
suunniteltiin käynnistyvän jo aiemmin tänä vuonna. Louhinta kaivoksella aloitettiin
viime kesänä ja syksyn kuluessa on rakennettu rikastamoa vaiheittain valmiiksi.
Laivan kultakaivos on Pohjoismaiden suurimpia kultaesiintymiä.

Nordic Mines web:
Tunnettu ja osoitettu mineraalivara nousee lähelle 32 tonnia kultaa.
Se todistaa että Raahen esiintymä todennäköisesti on yksi suurimmista koskaan
tehdyistä kultalöydöistä Pohjoismaissa.
Esiintymä on lähellä maan pintaa ja tämä tarkoittaa että se suurimmaksi osaksi
tullaan louhimaan avolouhoksena, mikä alentaa tuotantokustannuksia.
Kultapitoisuudet ovat sen lisäksi suhteellisen korkeat ja täten ovat edellytykset
hyvälle kannattavuudelle suotuisat.

[eskimo]

Raahessa Pohjoismaiden suurimma kultaesiintymän hyödyntäminen on aloitettu, mutta valtakunnallinen lehdistö ei ole sitä huomioinut millään tavoin. Onhan heillä merkittävimpiäkin uutisia kuten lumenauraus Helsingin kaduilla.

Pyhäjoen ydinvoimalahanke on sekin jäänyt vähäiselle käsittelylle sijoituspaikkauutisen jälkeen.
Pyhäjokinen maanviljeliä ottaa siihen sentään kantaa lumitöiden välissä:

[Kantti]

Yllättävän vähälle huomiolle kullan tuotanto kyllä jäänyt mediassa! Voisi olla paremmin esillä koska kulta on aina kiinnostanut maagisesti ihmisiä ja kiinnostaa edelleen ainakin lapin kullankaivuun osalta, josta on juttua aina silloin tällöin.
Ydinvoiman kiinnostus taas alkaa lisääntyä kunhan jotakin tapahtuu rakentamisessa. Millä aikataululla on kaavailtu lapion iskemistä maaperään?

[TommiM]

Ydinvoiman kiinnostus taas alkaa lisääntyä kunhan jotakin tapahtuu rakentamisessa. Millä aikataululla on kaavailtu lapion iskemistä maaperään?

Kunhan reaktorivalmistaja on valittu ja sopimuksessa soviteltu rakentamisaikataulu.

Fennovoiman (ja oman arvion) mukaan tähän menee 1-2 vuotta. Edelleen fennovoiman mukaan laitos pitäisi olla käynnissä 2020, mutta kun katsoo OL3:n rakentamista, niin luulen että realistisempi arvio olisi n. 2025.

http://www.fennovoima.fi/hanke

[Toni]

Tässä äärimmäisen mielenkiintoinen mahdollinen investointi, jolla olisi toteutuessaan kauaskantoisia vaikutuksia Suomen talouteen ja olisi kunnollista aluepolitiikkaa. Jäämeren radasta tulisi Suomen yhteys Koilisväylälle ja Aasiaan.

Luin syksyllä erinomaisen kirjan, joka käsitteli maailman pohjoisten alueiden merkitystä tulevaisuuden taloudelle. Suurin osa maailman harvinaisista mineraaleista ja muista resursseista sijaitsee napapiirilla. Tähän asti ne ovat olleet hyödyntämättä. Tulossa on satojen miljardien edestä investointeja.

Lapin ja Pohjoisen Suomen tulisi rehellisesti unohtaa kaikki Oulusta etelään päin ja ottaa vahvempi rooli omassa vaikutuspiirissään. Pohjoisen on turha lähteä kilpailemaan etelän kanssa samoista asioista samoilla keinoilla, koska sen taistelun se häviää. Maantieteellisesti ajatellenhan Lappi on keskellä kansainvälisiä markkinoita. Rovaniemestäkin on vain kolmen tunnin matka Luulaajan ja seitsemän tunnin matka sekä Tromsöön ja Murmanskiin.

Eipä silti, harvemmin helsinkiläiset ja turkulaiset ajattelevat asuvansa Euroopan 4. suurimman kaupungin naapurissa...

Selvitys: Jäämeren rata käyttöön vuonna 2030
julkaistu 14.12.2011 klo 15:00, päivitetty 14.12.2011 klo 17:13

Kuva: YLE Keski-Suomi / Jarkko Riikonen

Tuoreen selvityksen mukaan ratayhteys Rovaniemeltä Kirkkoniemeen voisi valmistua vuoteen 2030. Usean Lapin ja Pohjois-Norjan kunnan teettämässä selvityksessä arvioidaan, että ratayhteyden voisi toteuttaa kahdessa vaiheessa.

Noin 300 miljoonaa euroa maksava rautatie Rovaniemeltä Sodankylään voisi valmistua jo vuonna 2020. Rata rakennettaisiin pääasiassa kaivos- ja puukuljetuksia varten. Radan rakentaminen on kannattavaa, jos kuljetusmäärät ovat 1,0-1,5 miljoonaa tonnia vuodessa.

Sodankylän ratayhteyden kannattavuus riippuu Anglo Americanin Viiankiaavan kaivoksen kuljetuksista, sillä Kevitsan kaivoksen ja metsäteollisuuden kuljetukset eivät riitä kattamaan radan kannattavuutta.

Sodankylästä Kirkkoniemeen rakennettavan radan kustannusarvio on 1,3 - 1,8 miljardia euroa. Tämän mahdollisesti vuoteen 2030 valmistuvan rataosuuden kannattavuus edellyttää noin 3,0 miljoonan tonnin vuotuisia kuljetusmääriä.

Jäämeren radan odotetaan saavan osansa Pohjoisen merireitin ja Itämeren maiden sekä Pohjois-Aasian tavarankuljetuksista.

Yksistään Pohjoisella merireitillä kulkee 40 miljoonaa tonnia öljyä ja maakaasua vuodessa.

Pohjois-Lapin kuntien, Rovaniemen kaupungin, Etelä-Varangin kunnan, Finnmarkin maakunnan ja Kirkkoniemen elinkeinoyhtiön toteuttaman selvitystyön väliraportti julkaistiin keskiviikkona.

Selvitys valmistuu helmikuun lopussa ja sitä rahoittavat toteuttajien lisäksi EU:n Interreg-ohjelma ja Lapin liitto.

YLE Lappi

[eskimo]

Tässä äärimmäisen mielenkiintoinen mahdollinen investointi, jolla olisi toteutuessaan kauaskantoisia vaikutuksia Suomen talouteen ja olisi kunnollista aluepolitiikkaa. Jäämeren radasta tulisi Suomen yhteys Koilisväylälle ja Aasiaan.

Kaivostoiminta on rautateiden suurkuluttaja ja mineraalivarojen painopiste on Pohjoisessa Suomessa.
Jäämeren rataa tarvitaan paljon ennen vuotta 2030.

Minepolis:

“Hyvinvointi edellyttää mineraalien
käyttöä - kaikki mitä et voi kasvattaa
pitää kaivaa”

Kauppalehti 24.2.2012
Suomi on maailman toiseksi houkuttelevin kohde kaivosteollisuudelle, arvioi kanadalainen ajatushautomo Fraser Institute tuoreessa raportissaan. Suomi nousi vuodessa viidenneltä sijalta kakkoseksi Ruotsin junnatessa seitsemäntenä.
– Pohjois-Amerikan ulkopuolelta Chile on alueena ollut jatkuvasti kymmenen parhaan joukossa, mutta sen tilalle ovat tulleet Ruotsi ja Suomi, jotka ovat olleet top 10 -joukossa viimeiset kolme vuotta, McMahon toteaa.

Kaivostoiminnan päästyä kunnolla vauhtiin Pohjois-Suomen aluepolitiikka voidaan unohtaa.

[Darre]

Kaivostoiminnan päästyä kunnolla vauhtiin Pohjois-Suomen aluepolitiikka voidaan unohtaa.

Siis ulkomaalaiset siellä mellastaa. Jos joku kaivos tarjoaa työtä 300-500 ihmiselle 20 vuodeksi se on sama asia kuin housuun virtsaaminen. Se lämmittää hetken ja sitten tulee kylmä. 20-30 vuoden päästä siellä ollaan kädet ojossa etelään, jotta paikat saadaan puhtaaksi. Ei silti, ei se ole pohjoisen Suomen vika. Etelässä on pitkään ollut vallalla ajatus, että mitään sieltä ei löydy, joten suomalaisten on turha vaivautua. Nyt sitten muut vievät potin.

[ÄmJii]

Ihan perseestä tosiaan, että ulkomaalaiset vievät voitot. Toisin se on muualla kehittyneissä maissa. Suomi menee tässä kehitysmaiden kanssa samaan kastiin, antaa muiden kupata. Näin kärjistäen.

[Purkki^]

Jep, suht hanurista. Tietenkin ne ulkomaalaisetkin on hyvä juttu, koska syntyy paljon uusia Suomalaisia firmoja jotka tarjoavat palveluja näille kaivosyhtiöille. Ennen annettiin kaivostontteja lähes ilmaiseksi nyt sentään valtio ottaa rahaa sen mukaan miten paljon materiaalia sieltä maasta otetaan.

[UPnotOUT!]

Jos asia oikeastii harmittaa, niin tehkää siis osuutenne suomalaisen kaivosteollisuuden kotimaisuusasteen eteen eli ostakaa Talvivaaran osakkeita. Toki tämä sisältää riskin, mutta jos homma lähtee toimimaan, jäävät tuotot Suomeen.
- Kirjoittaja omistaa Talvivaaraa

[Iggy.P]

Täällä pohjoisessa on meneillään/suunnitteilla useita isoja rakennushankkeita jotka omaan silmääni vaikuttavat kaikki sellaisilta joihin liittyy varsin suuria riskejä.

- Niistä ehti jo valmistua Oulun Laanilassa sijaitseva "Ekovoimalaitos". 79 miljoonaa euroa maksanut jätevoimala joka nielee niin paljon jätettä että toimiakseen kannattavasti siihen on tuotava jätettä Itä-Suomea ja aivan pohjoisinta Suomea myöten jopa Ruotsista ja Norjasta asti. Onko tässä järkeä? Osaisiko joku arvioida tähän liittyvää riskiä? Kannattaako jätettä (joka on kuitenkin lopulta vain ja ainoastaan materiaalia jota voitaisiin uudelleen käyttää) todellakin polttaa tällaisia määriä? Entä jos kulutusjuhlat hiipuvat ja jätettä ei synnykkään entiseen malliin? 79 miljoonaa on suuri raha. Saman verran kuin Kallioparkin hinta.

http://www.arjestaenergiaa.fi/jatteesta ... antuotanto



- Rakenteilla on parasta-aikaa "Kivisydän", eli paremmin tunnettu nimellä Oulun Kallioparkki. Yhtä kallis hanke kuin jätevoimala. Maksaa kuulemma itsensä takaisin vuoteen 2027 mennessä... Entä riskit? Onko niitä? Kuinka helppoa on ennustaa että kaikki menee suunnitelmien mukaan vuoteen 2027 asti? Entä lähtevätkö kaikki keskustan korttelit rakentumaan kun talous on jo nyt taantuman partaalla? Jos eivät niin mitä järkeä hankkeessa silloin oli?

http://www.kivisydan.fi/fi/tallainen_siita_tulee



- Kolmas ja ylivoimaisesti kaikkein suurin hanke on tietenkin Pyhäjoen Hanhikivelle suunniteltu ydinvoimala. Senkin riskit näyttävät viime aikaisten uutisten valossa olevan aiempaa suuremmat. Ylipäätäänkin vaikuttaa siltä että nykyoloissa on hankalaa tehdä investointeja joiden hyödyt ovat saatavissa vasta pitkän ajan kuluttua.

http://www.fennovoima.fi/



Voisiko käydä jopa niin että kaikki nämä menisivät perseelleen ja koko Oulun seudusta tulisi irvokas esimerkki 2000-luvun alun talousajattelun näköalattomuudesta? Löytyykö hankkeille optimistisia puolustajia? Olisi mukavaa kuulla mielipiteitänne.

[hmikko]

Jätevoimalassa voinee suht helposti polttaa jotain muutakin kuin jätteitä, jos niistä tulee pula. Ydinvoimalaan verrattuna investointi on nappikauppaa, kun ydinvoimalan hintalappu on pienimmilläänkin 20-kertainen, tai jos Olkiluoto 3 -tyyliin tehdään, 50-kertainen.

[Iggy.P]

Jätevoimalassa voinee suht helposti polttaa jotain muutakin kuin jätteitä, jos niistä tulee pula. Ydinvoimalaan verrattuna investointi on nappikauppaa, kun ydinvoimalan hintalappu on pienimmilläänkin 20-kertainen, tai jos Olkiluoto 3 -tyyliin tehdään, 50-kertainen.

Oulun kaupungille sekä kallioluola että polttolaitos ovat kuitenkin suuria investointeja. Nämä sattuivat lisäksi samaan ajanjaksoon kuin kaupungin ajautuminen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi eli "kriisikunnaksi" - kuten Kauppalehti asian ilmaisi.

- "Näkymät ovat kauniisti sanottuna vähintäänkin utuiset. Nokia, Nokia Siemens Network ja Accenture sekä lukuisat niiden alihankkijat ovat vähentäneet tuhansia työpaikkoja parin viime vuoden aikana. Työt ovat loppuneet tai loppumassa ainakin 3 700 työntekijältä, mikä tekee 3,5 prosenttia alueen työvoimasta. Vielä on arvailujen varassa, miten nämä vähennykset heijastuvat muuhun talouteen kuten palveluihin.

Heikkojen talousnäkymien vuoksi Oulun seutu hyväksyttiin tällä viikolla äkillisen rakennemuutoksen alueeksi."

Kalevan Pääkirjoitus 15.9.2012 http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjo ... ea/605727/

[Iggy.P]

- Tarkastellaanpa, missä Suomen teollinen arvonlisä muodostuu:

Valion pääkonttori sijaitsee Helsingissä, mutta mistä tuleekaan Valion maito ja missä ovat sen meijerit? Stora Enson pääkonttori on Helsingin Katajanokalla, missä ei juuri sellua keitetä. Metsähallitus komeilee Vantaan suurimpien yhteisöverojen maksajien joukossa, mutta miten onkaan sen metsien laita ja mistä sen arvonlisä muodostuu?

On käsittämätöntä ja epäoikeudenmukaista, että Suomen merkittävimpien yritysten yhteisöverot maksetaan pääosin pääkaupunkiseudun kunnille, vaikka niiden arvonlisä muodostuu muualla.



Seppo Heikkilä, EU-asiantuntija, KTM (Kempele)

(Sitaatti kolumnista joka julkaistiin Forum24-lehdessä 8.marraskuuta)

[Iggy.P]

Kaivosbisnestä suuren maailman tyyliin:

-"Talvivaaran tapaus osoittaa, että aluehallinnon muutos vuonna 2010 epäonnistui ympäristöasioissa.
Ympäristöhallinnolta katosivat rahat ja työntekijät. Samalla hävisi tärkein työkalu: riippumattomuus.

Uudistuksen tuloksena maakunnissa toimii mahtava hallinnollinen paradoksi. Oikea sanaleikki.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristöasioista vastaaville keskuksille luotiin kaksi tehtävää.
Niiden pitää yhtä aikaa sekä edistää elinkeinotoimintaa että valvoa sitä.

Jokainen voi kokeilla ely-keskusta kotonaan.
Tarjotkaa itsellenne ensin tuoretta pullaa ja yrittäkää sitten sivaltaa viuhuva korvapuusti.
Ei onnistu. Ely-keskusten tehtävä on järjetön.

Talvivaaran toimintaa on valvonut yksi ainut asiantuntija Kainuun elyssä, muiden toimien ohella.
Yhtä ihmistä on helppo painostaa.
Varsinkin jos pöytään lyödään kovat rätingit köyhälle maakunnalle tärkeistä sadoista työpaikoista ja verotuloista.
Siinä saa äkkiä todellisuudesta vieraantuneen viherpiipertäjän maineen, jos alkaa kysellä sellaisen sammon sakka-altaiden sisällöstä.
Suuren työllistäjän ympäristölupa uskalletaan evätä vasta kun kuolleen kalan evä pullahtaa alumiinijoen pinnalle."

Sitaatti sanomalehti Kalevan kolumnista: Pimeän marraskuun musta viikko

Kuvia Talvivaarasta: