Taloforum.fi

[Iggy.P]

Tässä ketjussa on tarkoitus esitellä Suomen pohjoisosien tärkeimpiä talouteen vaikuttavia tekijöitä, ja pohtia niiden merkitystä maan taloudelle.


Talvivaaran kaivos


Talvivaaran kaivos on Sotkamon kunnan alueella oleva kaivos, jonka on tarkoitus hyödyntää Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymiä. Talvivaaran esiintymät ovat yksi Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Esiintymien malmivarat arvioidaan 336 miljoonaksi tonniksi, jotka riittävät vähintään 24 vuoden tuotantoon.

Kaivos tuottaa myös kuparia, sinkkiä ja kobolttia. Tuotanto alkoi vuoden 2008 lopussa. Nikkelin tuotantomääräksi on arvioitu alkuvaiheessa 15–18 000 tonnia vuodessa, joskin sitä ei vuonna 2009 saavutettu. Arvioidut sinkin, kuparin ja koboltin tuotantomäärät ovat 60 000, 10 000 ja 1 200 tonnia vuodessa. Kaivoksesta saatavan malmin rikastamiseen on tarkoitus käyttää bioliuotusmenetelmää.

Kaivos tarjoaa työtä noin 400 hengelle. Osa uusista työntekijöistä on tarkoitus työllistää Paltamon täystyöllisyysprojektin kautta. Kaivos aloitti toimintansa 1. lokakuuta 2008, ja ensimmäinen nikkeli-kobolttisakkakuorma lähetettiin kaivokselta 19. helmikuuta 2009 maanteitse Kajaanin rautatieasemalle, josta se jatkoi junakuormana Harjavaltaan Norilsk Nickelin jalostamolle. Kuljetukset siirtyivät kokonaan rautateille kesään mennessä Talvivaaran radan valmistuttua.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvivaaran_kaivos

Kuvia Talvivaarasta:






Kuva: http://www.junnut.com/T1/lue.php?ID=70






Kuva: Ampre Oy



Kuvan lähde: http://yle.fi/alueet/kainuu/2010/06/tal ... 97056.html

[Iggy.P]

Rautaruukin Raahen tehdas

Oulun eteläpuolella sijaitseva kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja valmistava Raahen terästehdas on alallaan Pohjoismaiden suurin. Se on myös Suomen suurimpia yksittäisiä teollisia työpaikkoja. Tehtaalla työskenteli vuoden 2007 lopussa 3082 ihmistä, mikä on yli 40% Suomen ruukkilaisista ja noin neljännes koko Ruukin henkilöstöstä. Lisäksi tehdasalueella työskentelee noin 500 urakoitsijoiden työntekijää.

Lue lisää:
http://www.ruukki.fi/Yritysvastuu/Vastu ... -2007.ashx


Kuvia:

















Kuvien lähteet: CO2-raportti.fi, Raahe.fi, Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Korkal.com, Energy Enviro.fi

http://www.portofraahe.fi/index.asp

[eskimo]

Kiitos mielenkiintoisesta uudesta ketjusta. Toivon sille monipuolista jatkoa sillä on paljon sellaisia kohteita, jotka eivät kiinnosta etelän mediaa mutta ovat silti valtakunnallisesti merkittäviä.
Virheelliset tiedot jäävät helposti elämään, joten oikaisuna: kaksi viimeista kuvaa ei ole Raahesta. Rautaruukin edustan tuulivoimalat sijoittuvat maalle niemennokkaan sekä patopenkalle ja niitä on 9 kpl. Kuva taitaa olla osa Kööpenhaminan edustan Middelgrunden´n tuulivoimapuistoa. Lisäksi viimeisen kuvan tapaisia siiloja ei ole Raahen satamassa.

[Iggy.P]

Rautaruukin edustan tuulivoimalat sijoittuvat maalle niemennokkaan sekä patopenkalle ja niitä on 9 kpl. Kuva taitaa olla osa Kööpenhaminan edustan Middelgrunden´n tuulivoimapuistoa. Lisäksi viimeisen kuvan tapaisia siiloja ei ole Raahen satamassa.

Kiitokset oikaisusta. Poistin ne. Kuva oli hämäävästi Raahen tuulipuistoa käsittelevässä artikkelissa. Siinä ei kerrota mistä kuva on otettu, joten oletin sen olevan Raahesta: http://www.co2-raportti.fi/index.php?pa ... ews_id=849

Mitä siihen toiseen kuvaan tulee, niin tässä jutussa kyllä väitetään että kuva olisi Raahesta: http://www.itameriportaali.fi/fi/ajanko ... 28/_print/

Jutun tieto on siis ilmeisesti virheellinen?

[eskimo]

Rauman satamassa kuvan siilot näyttävää olevan.

[Iggy.P]

Ok. Ja tosiaan jos jollakulla löytyy kiinnostusta/tietämystä aiheeseen liittyen, niin eikun vain kirjoittamaan ketjun jatkoksi.

En tunne itse vielä kovinkaan hyvin käsiteltävää asiaa, joten ajatuksenani on opiskella tässä ketjun teon ohessa lisää tietoutta Pohjois-Suomesta. Teollisuuden toimijoista on tämän hetkisen kokemukseni perusteella hieman hankalaa saada tarkkoja ja ajantasaisia tietoja, joten jos joku tietää mistä sellaisia saisi, niin ne olisivat hyvin tervetulleita.

Seuraavaksi pari tilastoa Oulusta. Täällähän on nyt tilanne jossa pelätään Nokian mahdollisesti suuriakin irtisanomisia.

Tällä hetkellä kaupungissa on yli 60 000 työpaikkaa ja seutukunnassa noin 75 000. Suurimmat työpaikka-alat ovat palvelu (50 %), teollisuus (22 %) ja kauppa (13 %). Suurimmat työnantajat vuonna 2007 olivat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Nokia, Nokia Siemens Networks, Oulun yliopisto, Stora Enso ja Kesko. (Wikipedia)

Stora Enson Oulun tehdas (kuva:Wikipedia)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu#Elinkeinot

[Iggy.P]

Raahen ja Oulun tehtaat muodostavat Kemin Veitsiluodossa ja Tornion Röytässä sijaitsevien tehdaskompleksien kanssa Perämeren kaaresta merkittävän teollisuuskeskittymän Suomen mittakaavassa. Alla pienet esittelyt Kemin ja Tornion tehtaista.

Maailman pohjoisin paperitehdas

Stora Enson Veitsiluodon tehtaat sijaitsevat Pohjois-Suomessa Kemissä. Euroopan neljänneksi suurin paperitehdasintegraatti valmistaa tulostus-, kirjekuori- ja kouluvihkopapereia, päällystettyä aikakauslehtipaperia ja sahatavaraa. Tehtaiden paperin tuotantokapasiteetti on miljoona tonnia vuodessa ja tehtaiden palveluksessa on 750 henkeä.

Puunjalostus Veitsiluodon saarella alkoi vuonna 1922, jolloin saha aloitti toimintansa. Sahatavaran, sellun ja paperin tuotantoon käytetään nyt noin 2,6 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Tuotteet laivataan tehtaan läheisyydessä sijaitsevassa Ajoksen satamassa, josta on säännöllinen laivaliikenne Göteborgiin ja Lyypekkiin.

http://www.storaenso.com/about-us/mills ... ehdas.aspx

Stora Enson Veitsiluodon tehdas Kemissä




Tornion terästehdas

Tornion merkittävin työnantaja on Outokumpu, jonka ruostumatonta terästä valmistava tehdas työllistää yli 2 000 henkeä. Outokummun ansiosta Torpin teollisuusalueelle on noussut vahva metalli- ja konepajakeskittymä.

Tehdas on kolmenkymmenen toimintavuotensa aikana kehittynyt maailman mittakaavan tehtaaksi. Satama muodostaa yhden kokonaisuuden tuotantolaitosten kanssa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tornio
http://fi.wikipedia.org/wiki/R%C3%B6ytt%C3%A4

Outokummun ruostumatonta terästä valmistava Tornion tehdas. Kuva: YLE

[eskimo]

Suomen suurin kaivoshanke norjalaisten hallussa

Faktaa Soklista:
Soklin fosforiesiintymä sijaitsee Savukosken kunnassa. Esiintymä on noin 365 miljoonaa vuotta vanha karbonatiittimassiivi, jonka pinta-ala on 20 km2.Soklin esiintymä löydettiin Rautaruukin malmietsinnöissä vuonna 1967 ja esiintymää on tutkittu sen löytämisestä lähtien. Oikeudet Soklin kaivokseen siirtyivät Rautaruukilta Kemiralle vuonna 1986. Kaivosoikeudet siirtyivät Yara Suomi Oy:lle vuonna 2007 Kemira GrowHow -kaupan myötä.

Savukosken kunta:
Kunta varautuu vastaamaan Soklin fosforikaivoksen työntekijöiden asuttamisesta sekä tarvittavien palveluiden, kuten kauppa-, päivähoito-, terveys-sekä vapaa-ajan palveluiden tarjoamisesta. Lisäksi kunta joutuu mm. parantamaan tiestöä ja tietoliikenneyhteyksiä. Kaivoshanke tarjoaa rakennusvaiheessa noin 600–800 työpaikkaa ja kaivostoiminnan käynnistyttyä 100–300 työpaikkaa. Välillinen työllistämisvaikutus on 2-3 kertainen.

Toiveikkaita ajatuksia. Norjalainen YARA kemian alan yritys on päättänyt luopua ratahankkeista, jotka olisivat tuoneet uutta elämää ja teollisia työpaikkoja yhteyksineen Itä- Lapin kunnille. YARA siirtää fosforin rikastamisen Venäjän puolelle ja todennäköisesti silloin myös Soklin kaivosmiehet puhuvat venäjää! Lapin erämaat saavat vähintään 30 vuoden kaivoksen toiminnan jälkeen suunnattomat jätealtaat ja tyhjiin kalutut kaivosalueet. Tästä kehitysmaan roolistamme saamme kiittää Suomen valtiota, joka luopui omistuksistaan Kemirasta ja aikaisemmin Outokummun kaivosyhtiöstä. Pessimistisesti uskottiin, että merkittäviä rikkauksia Suomen maaperästä ei löydy. Nyt täällä on vireillä kymmenittäin kaivoshankkeita, joissa suomalaisilla on lähinnä tarkkailijan rooli.

[ÄmJii]

Nää kaivosasiat saa meikäläisen veren kiehumaan! Meillä hassataan kaikki luonnonvarat ja valtava rahavuori ulkomaisiin käsiin. On se jumalauta outoa, jos ei edes kotimaassa voida olla itsekkäitä ja toimia oman edun mukaisesti! Samanlaista epäitsekästä ja mallioppilasmaista toimintaa, kuin EU:ssakin. Sitten siitä ollaan vielä ylpeitä, kun toimitaan oppikirjan mukaan. Italiat, Ranskat ym. ajaa vain omaa etuaan, nauraa vieressä ja kerää voitot nenän edestä. Mulle markkinatalouden oppien toteutuminen on aivan yksi lysti, jos siitä seuraa Suomen etujen täydellinen romuttuminen. Valtiovallan pitäis todella herätä näissä kaivoskysymyksissä. Tällainen ei olisi mahdollista missään muualla maailmassa.

[Jari]

En oikein ymmärrä, mikä ulkomaalaisissa kaivosyhtiöissä niin kauhistuttaa. Nyt sentään syrjäseutujen ihmiset saavat työtä ja velkainen yhteiskuntamme verotuloja. Toisin oli vielä 90-luvulla, kun ulkomaalaisia kaivosyhtiöitä ei maassamme ollut ja kaivosteollisuutemme henkitoreissaan, koska valtionyhtiöillä ei ollut haluja/varoja käynnistää uusia kaivoksia tai edes pitää auki vanhoja. Koska kaivokset ovat perinteisesti olleet Rautaruukilla ja Outokummulla, ei Suomeen ole syntynyt sellaista kulttuuria, jossa kaivokset syntyvät ahkerien ja rohkeiden yrittäjäin toimesta. Pekka Perä on osoittanut, että kun ryhdytään toimeen, eikä vain valitella, kuinka kanadalaiset ja ruotsalaiset kuppaavat meitä, voi kaivostoiminta olla myös suomalaisomisteista (Talvivaarahan haki ensipääomansa Lontoon pörssin kautta, mutta Helsingin listautumisen jälkeen suomalaiset ja eritoten kainuulaiset piensijoittajat ovat laittaneet rahojaan likoon merkittävissä määrin siten että Talvivaaran omistus on nyt 70% kotimainen). Talvivaara on valitettavan yksinäinen suomalaisomisteisten kaivosten joukossa, enkä usko niiden määrän lisääntyvän, jos rajat laitettaisiin kiinni. Tässä maassa kyllä malmia riittää ja valtion rahat kiinnittäisin mielummin perusinfraan kuin kaivosinvestointien suoraan rahoittamiseen. Valtateitä ja ratoja ei kukaan muu rakenna kuin me itse!

Sokli ei kylläkään ole kovin hyvä esimerkki ulkomaalaisen kaivosyhtiön Suomea hyödyttävästä toiminnasta, jos malmi todellakin kuljetetaan Venäjälle jatkojalostettavaksi ja Suomen ainoa hyöty olisi pahimmilaan kaivoksen maksamat verot. Vaihtoehto on tietnekin muistettava: veronmaksajain rahoilla rakennettava pitkälti toista sataa kilometriä pitkä rautatie, jolle Soklin lisäksi olisi luultavasti hyvin vähän tarvetta ja joka saattasi kulkea suojelualueiden läpi. Luulenpa, että noillekin ratamiljoonille löytyisi järkevämpi käyttökohde.

[ÄmJii]

Ukomaisissa kaivosyhtiöissä kauhistuttaa se, että voitot menevät Suomen rajojen ulkopuolelle. Pitää tosin huomata se, etten minä niinkään kauhistele ulkomaisia yrityksiä sinänsä vaan tätä tilannetta, jossa meidän luonnonvaraesiintymät ovat valuneet lähes yksinomaan ulkomaisiin käsiin. Luonnovaroista saadaan suunnattomia voittoja, ja on jotenkin vaikea kuvitella nykyistä tilannetta tyydyttäväksi. Pidän selviönä, että kotimaiset kaivosyhtiöt ovat Suomen kannalta ulkomaisia parempi vaihtoehto. Talvivaara on mielestä hyvä esimerkki tästä. En oikein ymmärrä, miksi toteaisimme nykytilanteen olevan riittävän hyvä, ja jättäisimme pyrkimättä tilanteeseen, joka johtaisi meidän kannalta parempaan lopputulokseen. Rajoja ei liene kukaan sulkemassa, mutta kyllä meidän on ehdottomasti saatava myös kotimaisia yrityksiä hyöyntämään Suomen luonnonvaroja.

Minä toivoisin tänne nimenomaan Pekka Perän kaltaisia yrittäjiä, joiden avulla syntyy menestystarinoita, pääomia ja suuria yrityksiä Suomeen. Esiintymien valuminen ulkomaisiin käsiin ei ainakaan edistä näiden menestystarinoiden syntyä, vaan pikemminkin valtaa kasvualustan ja elintilan.

[Iggy.P]

Jätteenpolttolaitoksen rakentaminen alkaa kesäkuussa

22.4.2011


Tältä näyttää Kemiran tehdasalueelle nouseva jätteenpolttolaitos vuonna 2012. Havainnekuva: UKI Arkkitehdit

Oulun Energia rakentaa nykyaikaisen jätevoimalaitoksen Kemiran tehdasalueelle Laanilaan. Laitoksen rakennustyöt alkavat kuluvan vuoden kesäkuussa. Kaupalliseen käyttöön laitos valmistuu syksyllä 2012.
Laitos on mitoitettu 120 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle, josta puolet tulisi Oulun jätehuollon alueelta ja loput muualta Pohjois- ja Itä-Suomesta. Voimalaitoksessa voidaan polttaa yhdyskunta- eli sekajätettä ja teollisuusjätettä.
Jätevoimalaitos muuttaa jätteet energiaksi: se tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Syntyvä höyry käytetään Kemiran teollisessa prosessissa.
Voimalaitoksen teho on noin 50 megawattia. Laitos on kooltaan suhteellisen pieni, sillä esimerkiksi Toppilan voimalaitoksesta löytyy tehoja noin 600 megawattia.
Jätebunkkerin tilavuus noin 9 000 kuutiometriä.

Jätteenpolttolaitokselle tulee liittymä Kuusamontien kautta Kemiran pääportin ohi. Laitokselle ja sieltä pois liikkuu maksimissaan 60 autoa päivässä. Lukuun on laskettu sekä jätettä tuovat että tuhkaa pois kuljettavat autot.
Oulun Energian mukaan jätevoimalaitos on sekä energia- että ympäristöhanke. Paitsi että se tuottaa energiaa, se myös vähentää kaatopaikkojen kuormitusta sekä kasvihuonekaasujen pääsyä ilmaan.
Laitoksen ympäristöystävällisyyteen luvataan kiinnittää erityistä huomiota.
Jätteenpolttolaitoksen kustannusarvio on tällä haavaa 79 miljoonaa euroa.

Oulu-Lehti

[Iggy.P]

Maailmanluokan malmilöytö Sodankylässä

2.11.2011

Suomessa on julkistettu uusi, maailmanlaajuisesti merkittävä malmilöytö.

Kaivosyhtiö Anglo American kertoi tänään, että Lapissa Sodankylässä sijaitsevasta malmiossa on mitattu laajalta alueelta hyvin korkeita kupari- ja nikkelipitoisuuksia.

Geologian tutkimuskeskuksen mukaan ne ovat moninkertaisia Talvivaaran ja Kevitsan kaivosten pitoisuuksiin nähden.

http://www.hs.fi/kotimaa/Maailmanluokan ... 5548545852

[Purkki^]

Tälläinen yrittäjille tarkoitettu lappi hypetysvideo tuli vastaan.

http://www.youtube.com/watch?v=aOlS4SQYta8

[Jatup]

Tästä kehitysmaan roolistamme saamme kiittää Suomen valtiota, joka luopui omistuksistaan Kemirasta ja aikaisemmin Outokummun kaivosyhtiöstä. Pessimistisesti uskottiin, että merkittäviä rikkauksia Suomen maaperästä ei löydy. Nyt täällä on vireillä kymmenittäin kaivoshankkeita, joissa suomalaisilla on lähinnä tarkkailijan rooli.

Hieman myöhässä kommentoin, mutta tämä toi mieleen Turun yliopiston historian pääsykokeen aineistotehtävän keväältä. Tehtävänä oli kommentoida jotain 100 vuotta vanhaa lehtijuttua, ja jo ilmeisesti silloin Suomen viranomaiset pyrkivät estämään yksityisten ihmisten kaivoshankkeet sillä perusteella "ettei sieltä kuitenkaan mitään löydy". Ilmeisesti suomalaiset ovat olleet jo kauan aikaa aivopestyjä ajatukseen että Suomen maaperä on karu ja köyhä. Vähän offtopic, mutta kiinnostavaa silti.