Taloforum.fi

Puavilan talo Venäjän karjalassa, Kinnermäen kylässä.


1500-luvulta asti asuttuna olleessa Kinnermäessä on säilynyt vanhoja karjalaisia taloja. Kylän keskuksena on Smolenskin jumalanäidin tsasouna 1700-luvulta. Sen ympärillä on 17 asuinrakennusta, joista vanhimmat on rakennettu 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Alkuperäisine rakennuksineen Kinnermäki on Karjalan tasavallan kulttuurihistoriallisia suojelukohteita.

Vuosina 2008-2010 Kinnermäen Ystävät Ry rakensi sinne rakennuskokonaisuuden täydennykseksi rekonstruktion yhdestä siellä aiemmin olleesta talosta.
Pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta se on tarkka kopio alkuperäisestä. Koska alkuperäisen rakennuksen koristeaiheita ei tunnettu, piti niihin ottaa mallia kylän muista rakennuksista.







Jurgita Mozuraiten ottamia kuvia kylästä:



http://www.kinnermaki.fi/

Retro tram

Alla olevissa kuvissa on Riikan kaupungin raitiovaunu joka rakennettiin vuonna 1982 kaupungin raitioliikenteen kunniaksi sen täyttäessä sata vuotta. Vaunu on tehty vanhojen piirustusten ja valokuvien pohjalta ja se sisältää monia alkuperäisiä osia vuodelta 1909. Vuodesta 1982 vuoteen 2006 se liikennöi keskustan ja Mezaparksin väliä. Vuonna 2007 se peruskorjattiin ja ulkoseinät koristeltiin Art Nouveau-tyylisiksi. Vaunu kulkee nykyisin kesäaikaan pitkin Radio katua ja Kronvalda bulevardia ja turistit voivat katsella sen kyydistä näkymiä ja kuunnella tarinoita kaupungista ja sen arkkitehtuurista.






http://www.rigacityonline.com/?q=node/31

Varsovan kuninkaanlinna - Zamek Krolewski rakennettiin alunperin 1600-luvun alussa varhaiseen barokkityyliin kaupungin noustua maan pääkaupungiksi. Rakennus tuhoutui täysin Toisen maailmansodan aikana, mutta rakennettiin entiselle paikalleen vuosina 1971-88.

Kuninkaanlinna on puolalaisen restaurointitaidon käyntikortti.


Linnan torni tulessa 1939.



Tässä rakennus raunioituneena...



...ja lopulta täysin maantasalla.



Linnan aukio ja vanha kaupunki.

















http://info-poland.buffalo.edu/classroo ... astle.html

Mustapäiden talo Riiassa. Tuhoutui lopullisesti 1948, nostettiin uudestaan pystyyn vuosien 1995 ja 1999 välillä.

Tampereella ja Turussa olis muutamat rekonstruktiot paikallaan. En surisi jos Hämeenkadun häpeä Kauppa-Häme revittäisiin alas ja tilalle nostettaisiin jälleen Vanha Kaupunginhotelli. Esimerkiksi.

^Joo ja Sokos vastapäisen ex-Stockmannin kanssa sais painua helvettiin kanssa! .. Eipä täällä taida ollanen olla muodissa eikä varmaan tuu oleenkaan tosin.

Sattui Facebookissa silmiin just sopivasti k-lihan mainitsema Kauppa-Häme joten pakko pistää kuva vielä tänne:

Belgiassa sijaitseva Ypresin keskiaikainen kaupunki tuhoutui vuosina 1914-18 Ensimmäisen maailmansodan aikana käytyjen suurtaisteluiden seurauksena. Neljän sotavuoden aikana sen ympäristössä kaatui noin 500 000 ja haavoittui 1 200 000 sotilasta.

Kaupunki rakennettiin kuitenkin pikkutarkasti samanlaiseksi kuin se oli ollut ennen sotaa. Kustannuksissa auttoivat ainakin osaksi saksalaisten maksamat sotakorvaukset. Rakentamisen mittasuhteista ja haasteellisuudesta kertoo jotakin se, että jälleenrakentaminen saatiin päätökseen vasta vuonna 1965.

Seuraavat kuvat kertovat kaupungin tarinaa:




















Sotilashautausmaa.



http://fi.wikipedia.org/wiki/Ypres

http://www.users.globalnet.co.uk/~dccfarr/

http://battlefields1418.50megs.com/ypres.htm

No onpa tosi kauheita, epäaitoja pastisseja. Kyllähän uuden rakennuksen toki pitää näyttää uudelta ja uljaalta, vai mitä?

PS: http://www.hs.fi/fingerpori/1135248854297

</sarcasm>

Münchenin kuninkaallinen kaupunkiresidenssi vaurioitui viime sodan pommituksissa, kuten muukin kaupunki. Rakennnusta on sittemmin korjattu sekä tarkalla entisöintityöllä, että korjausrakennettu vanhaan tyyliin alkuperäistä lähinnä vain mukaillen. Alkuperäisinä säilyneet ja tarkasti entisenlaiseksi palautetut osat ovat koristeluiltaan yleensä korjausrakennettuja runsaampia. Lopputulos on kuitenkin kokonaisuutena sen verran hyvä, että kohde kuuluu euroopan hienoimpiin kaupunkiresidensseihin ja on Münchenin suosituimpia turistinähtävyyksiä.




Rakennuksen vanhin osa on "Antiquarium", 66 metriä pitkä käytävä, joka rakennettiin alunperin Herttua Albrecht V:n antiikkipatsaskokoelmaa varten vuosien 1568-71 välisenä aikana. Se on Alppien pohjoispuolisen euroopan suurin ja näyttävin renessanssikäytävä.

Rakennelma romahti pommitusten seurauksena, mutta rakennettiin uudelleen sodan jälkeen. Työ on ollut erittäin haastava toteuttaa.





http://www.residenz-muenchen.de/englisc ... tiquar.htm

Varsovan vanhimpia kaupunginosia yhdistää Barbakan-portti, joka rekonstruoitiin 1600-luvun asuun vuosina 1952–1954. Se sijaitsee vanhan kaupungin (stare miasto) ja uuden kaupungin (nowe miasto) välissä, jotka on molemmat rakennettu alunperin 1300- ja 1400-luvuilla.

Portti on osa vanhaakaupunkia ympäröivää muuria joka kuuluu muun vanhan kaupungin osana Unescon maailmanperintökohteisiin.



1945.





(Wikipedia)


Lisätietoa portin värikkäästä historiasta voi lukea tästä:http://en.wikipedia.org/wiki/Warsaw_Barbican

Mainz kuuluu myös niihin vanhoihin eurooppalaisiin kaupunkeihin joita historia ei ole kohdellut hyvin. Roomalais-ajalta alkava kaupungin historia on pitkä ja siihen kuuluu useampia vaiheita jolloin sitä on yritetty palauttaa historialliseen asuunsa. Jälleenrakennusta on toteutettu myös rekonstruktioilla.

Mainz vuonna 1890.



Kaupunki on tunnettu kirjapainotaidon kehittäjä Johannes Gutenbergin kotikaupunkina.



Valokuva vuodelta 1946.



Sodan jäljiltä jääneitä rauniotaloja kuvattuna 1961.




Jälleenrakennus on jatkunut näihin päiviin asti.



http://fi.wikipedia.org/wiki/Mainz


http://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Gutenberg

1880-luvulla Helsinkiin rakennettu uusrenessanssityylinen Hotelli Kämp purettiin vuonna 1965. Rakennusta puolustamaan oli noussut suuri kansanliike jonka vastustuksen takia purkamisen ehtoihin kirjattiin julkisivujen rekonstruoiminen entiseltä näyttäviksi. Tämän seurauksena Pohjois-Esplanadin ja Kluuvikadun puoleiset sivut rakennuksesta ja osa sisätiloista tehtiin alkuperäisen mallin mukaisiksi.


Kuva: Wikipedia

Oulussa osataan - tässä kaksi rekonstruktiota, jossa historian kosketus on materiaalista kadonnut 1980 luvulla:
Öbergin talon osti rakennusliike omaksi toimistokseen, mutta ymmärrys ei riittänyt arvostamaan todella vanhaa. Suojelumääräyksestä huolimatta talo purettiin ja rakennettiin uudelleen. Suojelukohteeksi lopputulosta ei enää huolittu.



Entinen Oulun Säästöpankin talo haluttiin purkaa ja rakentaa paikalle tavallinen tylsä liikerakennus. Oulun kaavoittajat puuttuivat asiaan ja saivat päät kääntymään sen verran, että talon julkisivu säästettiin. Rakennusvaihe näytti hurjalta, kun pelkät julkisivutiilet seisoivat kadun varressa neljänteen kerrokseen asti ja taakse rakennettiin uudisrakennus. Julkisivu rapattiin uudelleen sen verran tarkasti, että sodan aikaiset sirpaleiden jäljetkin rekonstruoitiin paikalleen. Silti julkisivu on läheltä katsottaessa uuden näköinen.

eskimo kirjoitti:Oulussa osataan - tässä kaksi rekonstruktiota, jossa historian kosketus on materiaalista kadonnut 1980 luvulla:
Öbergin talon osti rakennusliike omaksi toimistokseen, mutta ymmärrys ei riittänyt arvostamaan todella vanhaa. Suojelumääräyksestä huolimatta talo purettiin ja rakennettiin uudelleen. Suojelukohteeksi lopputulosta ei enää huolittu.

Mistä tämä tieto on peräisin? Tietääkseni näin ei ole tapahtunut - ainakaan koko talon osalta. Uusvanha siipirakennus siinä kyllä on. Ja karttatiessä olevan asemakaavakartan merkinnän mukaan rakennus on suojeltu edelleen (sr-merkintä).

Ja tuon pakkahuoneenkadun talon osaltahan ei kysymyksessä ole rekonstruktio, jos tarkkoja ollaan, vaan julkisivu on alkuperäinen...

Tieto on minulta peräisin. Olin silloin asemakaavaosastolla kaavoittajana ja ajamassa molempien kohteiden suojelua. Öbergin talo oli välillä maantasalla, tökerö pihasiipi siihen tehtiin samassa yhteydessä ja hävitettiin talon kaunis kuisti. Kivijalka rakennuksesta on säilynyt.
Saattaa olla, että rakennussuojelumerkintä on edelleen kaavassa. Eihän se siitä lähde ennekuin kaava muutetaan. Sikäli kohdetta koskee suojelu, että se on osa valtakunnallisesti arvokasta ympäristöä: "Oulun vanha monumentaalikeskus ja Franzénin puisto".

Säästöpankin talon kohtaloon vaikutin aktiivisesti. Kaunis 1920-luvun talo mutta sitä ei oltu suojeltu. Uudisrakennussuunnitelmat olivat valmiina. Asemakaavan muutosta haettiin lisäkerrokselle. Silloin pääsimme asiaan vaikuttamaan. Onneksi julkisivut olivat hyvin vaatimattomat niin, että päättäjien mielten kääntyminen suojelun puolelle tapahtui helposti. Rakentajat eivät kuitenkaan hellittäneet, heille kelpasi vain uudet tilat. Kopromissina julkisivut sovittiin säilytettäväksi. Vanhaa siinä on katusivun seinän runkotiilet, joita pidettiin pystyssä teräspalkeilla. Kaikki muu purettiin.