Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
tekijänä Jape
#39255
Olen hmikon kanssa täysin samoilla:
hmikko kirjoitti:Oulun asemasuunnitelma on mielestäni totaalisen mitäänsanomaton pätkä rakennusliikkeen elementtimakkarasta. Oliko tuosta arkkitehtikilpailu ja jos ei ollut niin miksi ei ollut? Sijaintihan on kunnon rautatieaseman tyyliin keskellä kaupunkia merkittävän kadun päässä maamerkkinä. Tuossa olisi todella ollut sauma kohentaa kaupungin ilmettä, mutta nyt näkymäksi tulee pätkä ostarin lasiseinää.
Lisäisin vielä kysymyksen, joka on kummastuttanut ties kuinka pitkään, ja joka kummastuttaa tämän projektin kohdalla erityisen paljon: Miksei Suomessa saa kattaa kunnolla asemalaitureita? - edes silloin kun rakennetaan näinkin massiivinen kompleksi? Mikä niissä katoksissa on niin hirveää?

Tarkoitan sellaisia sähkövaijereiden yläpuoleisia katosrakennelmia, jotka suojaavat huonolta säältä ja luovat turvallisuuden tunnetta asemalaitureille ympäri vuorokauden. Siellä paljon puhutussa keskisemmässä Euroopassa katetut asemahallit ovat olleet lähes itsestäänselvyys kaikkien isompien asemien kohdalla melkein niin kauan kun asemia on rakennettu, ja perinnettä jatketaan yhä kuten hmikon linkkaamista tapauksistakin huomaa. Suomessa Helsinki on jäänyt katoksensa kanssa ainukaiseksi, ja sekin sai katoksensa melkein 80 vuotta myöhässä, vaikka Eliel Saarinen olikin sellaisen alkuperäiseen suunnitelmaansa piirtänyt. Jyväskylän kanssa on vähän niin ja näin, Suomen mittapuulla Jkylän katos on toki Aikaansaannos. Tikkurilan matkakeskuksen vanhassa suunnitelmassa oli suurempi katettu asemahalli jota jo innolla odottelin (Tikkurilan aseman vakituisena käyttäjänä), mutta uudesta suunnitelmasta se täytyi tietysti jättää pois (miksi, oi miksi?).

Asemakatostilanteesta Suomi vs. valtaosa keskisempää Eurooppaa tekee erityisen nurinkurisen se, että nimenomaan Suomessa niille olisi sääolosuhteiden puolesta aivan erityinen tarve. Junamatkustuksen suosion/epäsuosion kohdalla sillä on oikeasti vaikutusta, joutuuko junaa odottamaan tuulessa ja tuiskeessa vai ei. Sen perusteella, mitä korviini on kantautunut, tämä on varsinkin talvella painavakin syy kallistua auton puoleen. Paljon vähemmän ajatellaan sitä, meneekö junalipun ylikorkeasta hinnasta joku prosentti kansallismaiseman ehostamiseen tai sitä, onko vihdoin saapuvan junan vihreäksi maalatussa kyljessä tosi söpö karhu.

Se nyt on ymmärrettävää, ettei keskisuuriin suomalaisiin asemiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa sisältynyt sellaisia komeita kaarikattorakennelmia, joita keskisempään eurooppaan silloin nousi. Mutta nyt kun junaliikenteen kehittämiseen (ainakin juhlapuhetasolla) niin kovasti halutaan panostaa ja asemia uudistetaan näinkin rankalla kädellä, niin mikä tässä mättää? Kai se on sitten niin, että jos ei suomalaisella ole varaa tai halua hommata autoa, niin ainakin junan odottelusta saa kyllä selvitä sillä asenteella, jolla Koskelan Jussikin raivasi torppansa. Tai jos autoileva suomalainen on jostain syystä joutunut Oulun uuden matkakeskuksen laiturille odottelemaan junaa, niin täytyyhän häntä vielä lohduttaa sillä vaikutelmalla, että hän seisoisikin kehätien penkalla ja katsoisi laakeasta, tuulisesta pellosta kohtisuoraa nousevaa laatikkotoimiston julkisivua.
tekijänä Purkki^
#39256
^
Jaa a, veikkaan että se kuuluisa raha ratkaisee. Katoksessa pitää ottaa huomioon lumi joten mikään halpa rimpula ei käy. Tikkurilassa katos suunnitelma muuttui tilavaksi radanylikuluksi.

Kuva
tekijänä Jape
#39257
Purkki^ kirjoitti:^Jaa a, veikkaan että se kuuluisa raha ratkaisee. Katoksessa pitää ottaa huomioon lumi joten mikään halpa rimpula ei käy.


Olisi ehkä tutkimisen arvoinen asia, kuinka paljon tällainen maksaisi, ja kuinka ratkaiseva niitti se olisi muutenkin noin massiivisessa projektissa? Ja toisaalta - maksaisiko junalla matkustamisen helpommaksi ja mukavammaksi tekeminen itsensä takaisin? Junan odottaminen on tässä hyvin keskeinen seikka, koska toisin kuin auto, juna ei lähde kun avainta päättää kääntää virtalukossa.

Saattaa tietysti olla, että keski- ja etelä-Eurooppa painii Suomeakin pahempien talousvaikeuksiensa kanssa siksi, että he ovat kattaneet juna-asemansa.

Lepuskin teräslasiset laiturikatokset (jollaisia en tietenkään nyt tarkoita) muuten pitivät viime talvena sellaisia lasteja päällään, että vähän katsoin, uskaltaako alle mennäkään. Kyllä kestivät. Kuinkahan suuret ovat kustannuserot suuremmassa, asemalaiturit kauttaaltaan peittävässä katosrakennelmassa verrattuna tällaisiin laiturikatoksiin joita sentään meillä on?
Purkki^ kirjoitti:Tikkurilassa katos suunnitelma muuttui tilavaksi radanylikuluksi.
Parempi tuo on kuin ei mitään. Tiksissä tulee käymään niin kuin Pasilassa, jossa ihmiset talvisin odottavat ylhäällä lämpimässä ja kiirehtivät liukuportaita laiturille vasta kun näkevät junan tulevan (tai tähtipallo alkaa vilkkua taulussa junavuoron vieressä). Epämukavaa varsinkin jos on enemmän kantamuksia, eläimiä, tms. mukana, liikuntarajoitteisille mahdotonta. Vetreät, ei-kantamuksellisetkin joutuvat junasta purkautuvan väestön kanssa törmäyskurssille.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#39258
Täysin tuntematon asia nuo katokset eivät ole näilläkään leveysasteilla, sillä Henri Löthmanin epävirallisessa asemasuunnitelmassa radan yllä on katos ja raiteet kulkevat muutenkin suojaisasti rakennuksen läpi.

Kuva

http://www.henrilothman.fi/kuvagalleria ... aukio9.jpg

http://www.henrilothman.fi/kuvagalleria ... index.html

Suojaavia katteita ja arkadikäytäviä toivoisi Suomen kaupunkeihin muutenkin lisää. Ilmastomme kun on mikä on.
tekijänä hmikko
#39259
Iggy.P kirjoitti:Täysin tuntematon asia nuo katokset eivät ole näilläkään leveysasteilla, sillä Henri Löthmanin epävirallisessa asemasuunnitelmassa radan yllä on katos ja raiteet kulkevat muutenkin suojaisasti rakennuksen läpi.
Itsellänikin oli mielessä rutinaa katosten niukkuudesta ensimmäistä viestiä tähän ketjuun kirjoittaessani. Tuo kuvan katos muistuttaa aika lailla Berliinin uuden Hauptbahnhofin lasikatoksia. Sielläkin muuten tingittiin katosten suunnitellusta pituudesta rahapulan takia. Löthmanin kuvat näyttävät vähän siltä, että jos tuommoisessa katoksessa oikeasti varauduttaisiin lumikuormaan ja sulamisvesiin, niin lopputulema olisi lähempänä Helsingissä toteutunutta kuin tuota kuvan kieltämättä hienoa siroa täyslasista esitystä. Ostarirakennus itse on kuvissa melkoinen hahmoton möhkäle. Omien sanojensa mukaan Löthman apinoi Kampin keskusta, ja juurikin sen mielestäni heikoiten onnistunutta osaa eli Narinkkatorin julkisivua. Jos näistä vaihtoehdoista pitäisi valita, niin taitaisin ottaa Hallituskadun päätteeksi ja aseman sisäänkäynniksi virallisen suunnitelman mukaisen rakennelman.

Kovasti näyttää Löthman harrastaneen 3d-malleja. Ihmettelin ankean ruskeaa valoa kuvissa, jotka näyttävät vähän kuin kaljapullon pohjan läpi kuvatuilta. Oiskohan suunnitelma mennyt paremmin kaupaksi, jos kuvissa olisi raikas pohjoisen sinisen taivaan valo... no, ehkä ihan hyvä näin.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#39264
Kaikkein keskeisintä liittyen Oulun matkakeskukseen on tietenkin se toteutuuko hanke vai ei. Jos ei toteudu, kuten pahasti näyttää, niin lienee aiheellista julkaista uutinen josta selviää potentiaalinen syyllinen tilanteeseen:

YLE kirjoitti:Zeppelinistä Pohjois-Suomen suurin
julkaistu 05.07. klo 13:44

Kuva
Kempeleen Zeppelinin laajennusrakentaminen jatkuu.
Kuva: YLE

Kempeleen Zeppelinin ostoskeskuksen laajennus valmistuu marraskuun alussa. Se on tuolloin Pohjois-Suomen suurin kauppakeskus.
Uutta liiketilaa valmistuu 10 000 neliötä, josta Prismalle neljä tuhatta. Kokonaispinta-ala on laajennuksen jälkeen 40 000 neliömetriä ja siinä toimii silloin lähes sata liikettä.

YLE Oulu

http://yle.fi/alueet/oulu/2011/07/zeppe ... 04553.html
Potentiaalisia matkakeskukseen tulossa olleita liikkeitä lienee mennyt halvempien vuokrien perässä tuonne.
tekijänä DFox
#39356
-Myymäläpäällikkö Oulun (Zeppelin) uuteen Carlings-myymälään-.

-JC Jeans & Clothes, Avaamme uuden JC-myymälän Zeppelin kauppakeskukseen syksyllä 2011-.

-Stadium laajenee Suomessa! Avaamme marraskuussa myymälän Oulun seudulla, kauppakeskus Zeppelinissä, Kempele-.

-Z-Fasion Oy, Zizzi Zeppelin, Myymäläverkoston kasvuvauhti on kova ja avaamme uuden Zizzi -myymälän Oulun talousalueelle kauppakeskus Zeppeliniin Kempeleeseen marraskuun alussa-.



Kaikki olisi kelvannut sekä sopinut hyvin myös matkakeskukseen.
tekijänä ÄmJii
#39360
Aikainen lintu madon nappaa... Mitä pidempään aikaa kuluu, sitä hankalampaa Oulun keskustan kehittäminen tulee olemaan, kun markkinat täyttyvät keskustan ulkopuolelle tulevien liikkeiden vallatessa tilaa. Keskustan mahdollsille uusille liiketiloille on koko ajan vähemmän markkinoita.
tekijänä pint
#44688
Kalevassa oli tänään sivun kokoinen Lemminkäisen mainos As. Oy Oulun Asemantornit -ennakkomarkkinoinnista. Onko jollakin tarkempaa tietoa alkaako tämän tekeminen todenteolla vai kartoittaako Lemminkäinen vain asunto-osakkeiden kiinnostavuutta?

Mikähän lienee Oulussa kerrostalo-osakkeiden tarjonnan tilanne on? Tuskin on pulaa, kun Länsi-Toppilaa, Alppilaa, Värttöä ja Limingantullia hurjasti täydennysrakennetaan. Käsittääkseni neliöhinnatkin jatkuvassa nousussa...

Pitäisi kai liikepaikoillekin olla varmoja tulijoita, kun asunto-osakkeita ei montaa kymmentä ole. Zeppelin vei osan tulijoista ja ydinkeskustaan menevät mielummin muutkin. Vai onko se kokonaan Arinan heiniä?

Olisi kuitenkin hienoa jos tämä viimein nousisi. Syksyllä 2014 pitäisi tällä kertaa olla valmista eli tämän vuoden aikana alettava jollekin. Tosin pari kertaa aiemminkin pitänyt alkaa...
http://www.lemminkainen.fi/Toimialat/Ta ... ansi-Suomi
Avatar
tekijänä Jarza
#44704
pint kirjoitti:Onko jollakin tarkempaa tietoa alkaako tämän tekeminen todenteolla vai kartoittaako Lemminkäinen vain asunto-osakkeiden kiinnostavuutta?
Tämän päivän Kaleva kirjoittaa näin:
Pitkään vireillä ollut Oulun matkakeskushanke on nytkähtämässä käyntiin. Hankkeen toteuttaja Lemminkäinen Talo Oy selvittää kysyntää ilmoituksella matkakeskuksen asematornirakennuksiin tulevista asunnoista.
Tarjolla on 59 kappaletta neljänlaisia asuntoja kaikkiaan neljässä tornirakennuksessa. Asunnot vaihtelevat tyypeiltään yksiöistä neljään huoneeseen ja keittiöön. Ne ovat kooltaan 31,5–86,5 neliötä.
Hintaa Lemminkäinen asunnonmyynti-ilmoituksessaan ei vielä kerro.

Lopullista matkakeskuksen rakentamispäätöstä ei ole vielä tehty, mutta Lemminkäisen aluejohtaja Marko Palonen lupailee päätöksen syntyvän kevään aikana.
Eli tuo boldatut kohdat aika hyvin vastaa kysymykseesi. Kevään aikana pitäisi tulla lopullinen rakentamispäätös... eiköhän ne lykkää hanketta taas "muutamalla" vuodella.
pint kirjoitti:Mikähän lienee Oulussa kerrostalo-osakkeiden tarjonnan tilanne on? Tuskin on pulaa, kun Länsi-Toppilaa, Alppilaa, Värttöä ja Limingantullia hurjasti täydennysrakennetaan.
Mitään faktaa ei ole tähän hätään heittää, mutta uskallan jo pelkällä mutullakin sanoa, että tuskin on pulaa ainakaan. Niin paljon täällä tällä hetkellä on rakenteilla ja lisää uusia suht isoja hankkeita pitäisi lähteä käyntiin ihan lähivuosina. Käsittääkseni ainakin SRV on jopa lykännyt omien hankkeidensa aloittamista Toppilansalmessa, koska kysyntää ei ole ollut tarpeeksi.
Avatar
tekijänä pejotu
#46611
Jotain on jo nähtävillä myös Lemminkäisen asuntosivuilla.
http://www.asunnot.fi/rakennus/katso/id/331#Kohde

Perspektiivikuvat ovat ehkä vielä vähän keskeneräisen näköisiä, mutta ainakin tästä kuvasta tulee mieleen, että olisiko mitenkään riittänyt rahkeet erinäköisten rakennusten suunnitteluttamiseen, eikä taas samojen tornien kloonaamisen kolmen keskustakorttelin pituisesti?
Kuva

No, pohjapiirroksista näkyy sama kuin kuvistakin, että tornimassat ovat sentään hyvin kapoisia -> paljon pitkänomaisia asuntoja.
Avatar
tekijänä Jarza
#46617
Mielestäni sekin olisi tehnyt paljon, jos nuo "tornit" olisivat edes eri korkuisia. Nämä tornit, mitkä osuvat Hallituskadun ja Pakkahuoneenkadun päätteeksi, voisi olla 8-10 kerroksisia (toki voisi olla korkeampiakin, mutta se olisi silkkaa utopiaa) ja kaksi muuta sitten vähän matalampia. Mutta kuitenkin eri korkuisia kaikki. Hallituskatu näyttäisi Oulun mittapuulla jo melko komealta kun katu päättyisi kummassakin päässä torniin, ja muutenkin rakennukset kadun varrella ovat suht korkeita.
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 9