Taloforum.fi

[16valve]

Oikea kehittäminen vaatii aikaa ja aivoja, kun taas näitä pikavoittoja tulee kuin hyllyltä. Nämähän ovatkin sarjassa "liian hyvää ollakseen totta", mutta eihän kaupunginisät ole koskaan osanneet ajatella hallintokautta pidemmälle.

Ikaaliselle tämä on oikeasti iso piristysruiske. Verotuloja tulee ihan itsestään. Keskustan kehittyminen onkin taas ihan toinen juttu, joka on ikävä kyllä jäänyt toisarvoiseksi moisten kauppakeskusten tullessa seudulle. Jo siitä valitetaan, jos kaupunkiin aiotaan rakentaa vähänkin korkeampi (lue 8+krs) kerrostalo. "Mitä ihmeen Manhattania meidän kaupungista oikein ollaan tekemässä".

[weba]

Itiksen kävijämäärä lähtenyt selvään laskuun

Pohjoismaiden suurimmaksi kauppakeskukseksi itseään mainostavan Itiksen kävijämäärät ovat laskeneet miljoonilla viime vuosina. Viime vuonna Itiksessä kävi 18,7 miljoonaa shoppailijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 22 miljoonaa.

HS:n saamien tilastojen mukaan lasku on jatkunut tänä vuonna: kesäkuussa kävijöitä oli noin 80 000 vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa.

Tämän tietää myös toukokuussa työssään aloittanut kauppakeskusjohtaja Kirsi Feirikki.

"Olemme menettäneet asiakkaita muille kauppakeskuksille, etenkin autoilevia lapsiperheitä", hän sanoo.

Feirikin mukaan varsinkin Vantaan Jumbo on vienyt Itikseltä asiakkaita. Heitä Itis yrittää saada takaisin uudistumalla voimakkaasti: kauppakeskus suurenee vuoteen 2014 mennessä noin 11 000 neliöllä. Uusi keskus panostaa muun muassa muotiin ja tavoittelee lapsiperheiden lisäksi nuoria aikuisia.

Nyt kauppakeskuksessa on käynnissä mittava remontti, jonka myötä kulkureitit ovat hankaloituneet. Jo aiemmin nimi vaihtui Itäkeskuksesta Itikseksi.

Meneillään olevan uudistuksen vuoksi monet vanhat yrittäjät ovat saaneet kauppakeskuksesta lähtöpassit. Osalle on tosin löytynyt kauppakeskuksesta uusi paikka.

"Tässä ei ole kysymys siitä, että haluaisimme päästä eroon pienistä yrittäjistä. Katsomme kokonaiskonseptia. Meille on tulossa myös kioskityyppisiä promootiopaikkoja ja pop up -toimintaa, joka tarjoaa pienille toimijoille mahdollisuuden esitellä tuotteitaan", Feirikki sanoo.

[bitterfly]

Eihän kauppakeskukset voi ikuisesti suureta. Ei varsinkaan huonoina aikoina. Joskus kannattaisi ehkä panostaa niihin jäljellä oleviin asiakkaisiin niiden lähteneiden sijaan. Onhan se sääli, jos puhdas automarketti vie metron päässä olevalta aluekeskukselta asiakkaat, mutta laajentamisessakin voi käydä huonosti.

[Clepe]

Eihän kauppakeskukset voi ikuisesti suureta. Ei varsinkaan huonoina aikoina. Joskus kannattaisi ehkä panostaa niihin jäljellä oleviin asiakkaisiin niiden lähteneiden sijaan. Onhan se sääli, jos puhdas automarketti vie metron päässä olevalta aluekeskukselta asiakkaat, mutta laajentamisessakin voi käydä huonosti.

Voipi olla aika suoraa seurausta siitä että ollaan yritetty kilpailla autoilevista asiakkaista, jolloin itiksen ympäristö on jämähtänyt jalankulkuympäristönä surkealle tasolle. Ihmiset ovat äänestäneet jaloillaan ja asioivat mieluummin omissa lähiöissään tai keskustassa. Tai sitten lasku on kokonaan seurausta taloudellisesta epävarmuudesta, mene ja tiedä...

[aos]

Taitaa aika pitkälti johtua tuo kävijämäärän muutos siitä, että tunnelma esim. Jumbossa on huomattavasti mielyttävämpi/rauhallisempi.
Itäkeskus on viime vuosina muuttunut paljon, vetää puoleensa kaikenlaista väkeä narkomaaneista, nuoriso- ja maahanmuuttajaporukoihin.
Tämä karkottaa kyllä tehokkaasti mm. lapsiperheitä siistimpään ympäristöön.
Kummassakin paikassa tullut hommia tehtyä ja tällainen kuva on jäänyt.

Metron läheisyys ei siis todellakaan ole pelkästään hyvä asia, varsinkin kun lähettyvillä sijaitsee sosiaaliviraston toimipiste, vinkki-neulanvaihtopiste, alkoholistien oleskelutila....
Paljon on Itäkeskus muuttunut omista nuoruusajoista....

[Urbaani]

Helpohko ja varma keino lisätä Itiksen elinvoimaisuutta olisi lisäasutuksen kaavoittaminen keskuksen läheisyyteen. Miksi näin ei tehdä? Esimerkiksi Itiksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Puotinharju on rakennustiheydeltään poikkeuksellisen alhainen, ollakseen merkittävän alueksekuksen naapurissa. Karkeasti arvioden kilometrin säteelle Itiksestä mahtuisi helposti asuntoja 20 000-30 000 ihmiselle.

[Klazu]

Olen käsittänyt että juuri Itäkeskus ja sen lähistö (Tallinnanaukio) ovat Itä-Helsingin nuorison sekä alueen sosiaalisen materiaalin hengailupaikkoja. Ainakin hesarissa viime vuosina olleet pienet uutiset ovat viitanneet siihen suuntaan, että järjestyshäiriöt Itäkeskuksen alueella olisivat lisääntyneet voimakkaasti. Liekö tällä sitten ollut vaikutusta asiaan kun lapsiperheet ovat päättäneet asioida "siistimmissä" ostoskeskuksissa?

Itse en ole 10 vuoteen käynyt Itäkeskuksessa, mutta muistan alueen sekä kauppakeskuksen sangen ankeaksi jo tuolloin. Aika tainnut ajaa Itäkeskuksen ohi.

[Krio]

Itäkeskuksen suurin ongelma taitaa olla se, ettei lapsiperheet pääse suoraan cittarista tai prismasta ostoskärryjensä kanssa tukkimaan käytäviä kuten Sellossa, Omenassa tai Jumbossa.

[hmikko]

Itäkeskuksen suurin ongelma taitaa olla se, ettei lapsiperheet pääse suoraan cittarista tai prismasta ostoskärryjensä kanssa tukkimaan käytäviä kuten Sellossa, Omenassa tai Jumbossa.

Aika monessa Hesarin jutun kommentissa esitettiin, että asiakkaat eivät ole siirtyneet Jumboon asti, vaan naapurin Prismaan ja Cittariin, jotka ovat Itiksen (uusi nimi on aika hirviä) ulkopuolella ja joiden kävijöitä ei lasketa ostoskeskuksen kävijöiksi kuten muissa paikoissa. Itselläni on äärimmäisen harvoin asiaa Itä-Helsinkiin, enkä todellakaan ole mikään asiantuntija, mutta täältä sohvalta käsin tuo vaikuttaisi aivan helposti riittävältä selitykseltä kävijälukujen pudotukseen. Lisäksi kommenteissa mainittiin Vuosaaren parantuneet palvelut, jolloin sieltä ei välttämättä enää tarvitse tulla Itikseen yhtä usein.

Toivottavasti Helsinki tekee fiksun ratkaisun keskuksen kohdalla uusittavaksi suunnitellun Itäväylän risteyksen osalta. Jos siihen rakennetaan jättimäinen eritasoviritelmä ramppeineen ja laajennettuine liikennevihreäkenttineen, niin ei enää jää häävejä mahdollisuuksia kehittää Itäkeskusta kaupunkimaisemmaksi. Ostoskeskus jää kilpailemaan autoilijoista, jotka voivat hurauttaa mobiileillaan hyvinkin kaukaisiin ostareihin, ja metromatkustajien reitillä on muutaman vuoden päästä uudenkiiltävä Kalasataman keskus. Onneksi tässäkin asiassa rahan loppu taitaa olla viisauden alku, kun Helsingillä ei vissiin ole varaa kyseiseen eritasomonsteriin.

[Klazu]

Lukaisin itsekin hesarin kommentit hieman omani jälkeen ja kyllä suurin esitetty syy näytti olevan monen (varsinkin lapsiperheen) kokema kauppakeskuksen epäviihtyisyys juuri noiden notkujien ja puliukkojen vuoksi. Taitaa olla Itä-Helsinki hieman muuttunut siitä kun siellä viimeeksi kävin.

[Krio]

Klazu: Itäkeskuksessa asuin kolme vuotta ja edelleen käyn siellä ostoksilla, koska siellä ei ole niitä lapsiperheitä valloittamassa käytäviä. Ja noita "notkujia" on kahdessa paikassa, lähellä McDonald'sia nämä "tummemmat" koska muut ravintolat kieltäneet istuskelun tuoleilla ja Tallinanaukion eläkeläismummot ja -papat, jotka harrastavat ihan samaa kuin toinen porukka sisällä. Ja puliukkoja näkyy vähemmän kuin ennen, koska vartijat häätäneet ne muualle.
Ja vain yhden (1) kerran näin siellä käytetyn neulan, eli se niistä nistilaumoista.

Ongelma oikeasti on se, ettei Prismasta pääse ostoskärryillä tunkemaan Stockalle, Anttilaan tai H&M:lle, koska ei ole siltaa yli sen Itäväylä-Kehä 1-risteyksen ja Citymarketin liukuportaat ovat vanhaa porrasmallia -> mahdotonta nousta ylös kauppoihin kärryjen kanssa pilaamaan vapaampi kävely.

[bitterfly]

Ainakaan Itäkeskusta ei kannata muuttaa ostoskärryhelvetiksi. Argghh!!! Miten voi ottaa aivoon koko tämä kauppakeskuskulttuuri.

[grendy]

Vai että oikein Itis, LOL ... Koskikeskuskin varmaan vaihtaa nimensä Koskariksi.

[Janne76]

Kauppakeskukset ovat unohtaneet vanhukset ja autottomat

Tulevaisuudessa elämä keskittyy yhä enemmän kauppakeskusten ympärille. Ostosten teon lisäksi niissä käytetään palveluja ja jatkossa myös asutaan yhä useammin. Ilman autoa elävät, kuten vanhukset, eivät kuitenkaan pääse palvelujen pariin.


Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ja Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Vakula pohtivat kauppakeskusten tulevaisuutta Aamu-tv:ssä. Video: Yle
Lähipalvelujen katoamisesta ja kaupunkien keskustojen autioitumisesta on kannettu huolta siitä lähtien, kun isoja kaupan keskittymiä on rakennettu kaupunkien laitamille.

- Kyllä kannetaan syystäkin huolta. Lähipalvelut ovat kadonneet kauas, sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Nykyään aluemaantiede on kuitenkin muuttumassa.

- Nyt ruvetaan rakentamaan keskustoihin tai aluekeskustoihin, sanoo puheenjohtaja Jukka Vakula Suomen kauppakeskusyhdistyksestä.

Kaupan logiikka ei ole kuitenkaan sataan vuoteen muuttunut: kaupat ovat siellä mihin ihmiset sankoin joukoin pääsevät.

- Se mikä on muuttunut, on se, että keskukset ovat nykyään vain autolla saavutettavissa. Se väestönosa, joka on riippuvainen julkisista liikennevälineistä, on kauppakeskusten saavuttamattomissa, Vaattovaara sanoo.

Vanhukset ja palveluiden saatavuus

Tällä väestönosalla Vaattovaara viittaa erityisesti vanhuksiin ja siihen miten vanhukset saavat tulevaisuudessa palveluita, kuten päivittäistavaroita ja ruokaa, riittävän läheltä ja helposti.

On syntynyt vanhusten asuinalueita muutaman kaupan ja kahvilan ympärille.
- Mari Vaattovaara
- On käsillä aidosti iso ongelma miten ne tulevat järjestymään.

Vaattovaaran mukaan Yhdysvalloista on esimerkkejä siitä, kun vanhukset eivät pääse kauppakeskuksiin keskittyneiden palveluiden pariin.

- On syntynyt vanhusten asuinalueita muutaman kaupan ja kahvilan ympärille. Ehkä meilläkin kauppa herkistyy, ja syntyy uudentyyppistä kaupunkia.

Kaikki samassa paketissa

Ongelma ei ole kovin pieni, koska kauppakeskus ei ole enää vain kauppoja, vaan yhä enenevässä määrin myös palveluita.

- Tiukankin mittakaavan mukaan 10 prosenttia, jos lasketaan myös kahvilat ja kampaamot, niin 25 prosenttia kauppakeskusten pinta-alasta on palveluita, sanoo Suomen kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Vakula.

Yhä erilaisemmat palvelut keskittyvät kauppakeskuksiin.

- Esimerkiksi terveyspalveluja, kirjastoja, jopa kappeleita ja teattereita tehdään saman katon alle. Palvelut ovat helposti saatavilla, Vakula sanoo.

Kauppakeskuskaavoittaminen vanhanaikaista

Vaattovaaran mielestä kauppakeskuskaavoittaminen on vanhanaikaista.

- Se on ihan selvä, että se on ongelma, jos sinne ei pääse kuin autolla niin kuin esimerkiksi Jumbo Vantaalla.

Toisaalta on esimerkkejä siitä, että asunnot tulevat jatkossa kauppakeskusten yhteyteen.

- Esimerkiksi Espoon Isossa omenassa on integroitu kauppakeskusten yhteyteen vanhusten asuntoja, Vakula sanoo.

Syntyy kuviteltuja työpaikka- ja asuinalueita, jotka paperilla näyttävät hyvältä, mutta jäävät käytännössä toteutumatta.
- Mari Vaattovaara
Vaattovaaran mukaan esimerkiksi nopeasti kasvaneella pääkaupunkiseudulla kaavoittaminen on vanhanaikaista.

- Meidän suunnittelukoneisto operoi sellaisen kaupungin kanssa, jossa on yksi pääkeskus ja alakeskukset, kuitenkin tulossa on verkostomainen koneisto. Muutos yksikeskuksisesta monikeskuksiseksi on äärimmäisen haastava, mutta tärkeä. Suunnittelukoneisto etsii vielä tapaa suhtautua, Vaattovaara sanoo.

- Isoin ongelma on se, että syntyy kuviteltuja työpaikka- ja asuinalueita, jotka paperilla näyttävät hyvältä, mutta jäävät käytännössä toteutumatta. Silloin joukkoliikenne ei esimerkiksi mene sellaisiin paikkoihin, joihin ihmiset haluavat päästä, kuten esimerkiksi Vantaan Jumbo, Vaattovaara sanoo.

Jenni Frilander
Yle Uutiset

http://yle.fi/uutiset/kauppakeskukset_o ... at/6236369

[bitterfly]

Turussahan ollaan hajauttamassa työkkärin toimintoja keskustan ulkopuolelle, oliko se Skanssiin ja Länsikeskukseen. Ja jumalauta, jos joskus opiskeluiden jälkeen joku yrittää ehdottaa, että minä lähden KESKUSTASTA kauppakeskukseen juttelemaan paperinpyörittäjien kanssa, niin joku saa siitä kyllä sellaisen sanallisen ryöpyn niskaansa, että häpeän sanojani jo etukäteen.