Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
tekijänä hmikko
#70459
Asuintalojen katutasoon on mahdollista sijoittaa liiketiloja.
Ja on ilmeisesti mahdollista olla sijoittamatta.

Tarttis kaivaa varsinainen kaava esiin. Tuossa lehden kuvassa ostoskeskus näyttää "Jumbon peittoavalta" jalankulkuesteeltä, mikä ei ole ihan vähän.
Avatar
tekijänä H.C.
#70536
hmikko kirjoitti:
Asuintalojen katutasoon on mahdollista sijoittaa liiketiloja.
Ja on ilmeisesti mahdollista olla sijoittamatta.

Tarttis kaivaa varsinainen kaava esiin. Tuossa lehden kuvassa ostoskeskus näyttää "Jumbon peittoavalta" jalankulkuesteeltä, mikä ei ole ihan vähän.
Kaavaselostuksessa sanotaan että:

"Kaavamääräysten mukaan maantasokerroksessa katujen ja aukioiden puoleiset tilat (asemakaavassa ah -merkinnällä osoitettu rakennusala) tulee toteuttaa 5 tai 6 metriä korkeana ja siten, että ne voidaan tarvittaessa ottaa heti liike-, palveluja työtilakäyttöön."

ja

"Colosseumin maantasokerroksiin sijoittuu liiketiloja (C -korttelin osalla myös 2. kerrokseen) ja ylempiin kerroksiin asumista."

(http://www.vantaa.fi/instancedata/prime ... _2014_.pdf)

Eli voi olla sijoittamatta ainakin noihin ei-kolossitaloihin, mutta valmiudet pitää olla, toisin kuin Kartanonkoskella kävi, jossa sai sijoittaa, mutta tehtiin asuntoja sellaisilla mitoilla ettei niitä muuksi oikein voi muuttaa (näin muistelen lukeneeni).

Ei tossa paljoa haittaa vaikka laitos jonkinlainen jalankulkueste olisikin, ei sen kauppakeksuksen toisella puolelle ole mitään minkä takia sinne pitäisi mennä eikä siellä myöskään asu ketään. Pelkkää lentomelualuetta, jotain toimitiloja ehkä joskus ja moottoritietä.
tekijänä Luukie
#71714
Ei sovi oikein Turun projekteihin niin pistetään tänne.


Kauppakeskus Myllyn tämän vuoden joulumarkkinoille valmistuva noin 20 000 neliön laajennus etenee suunnitellusti.
Laajentuvan kauppakeskuksen harjannostajaisia vietetään 11. helmikuuta.

Laajennus tuo uudistuksia Myllynkatuun. Tällä hetkellä lähes suoraan katuun syntyy luonnollinen kierto ja länsipäähän tulee yksi uusi sisäänkäynti.
Laajennusosa on pääosin kaksikerroksinen. Uuden ja vanhan osan yhdistäminen on tarkoitus viimeistellä ensi kesän aikana.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/722297 ... nus+etenee

Kuva
Avatar
tekijänä eskimo
#73528
HS kirjoitti:Kotka hamuaa jättimäistä outlet-paratiisia

Värikkäät kansainväliset liikemiehet ovat tekemässä Kotkan kantasatamasta suurta Itämeren-risteilijöiden ostosparatiisia.
55 000 asukkaan kaupungin oloissa jättimäisessä Kotka Old Port -keskuksessa olisi ostoskeskus, hotelleja, ravintoloita, asuntoja ja elokuvateattereita.
Jos vaiheittain rakennettava hanke toteutuu koko laajuudessaan, se maksaa lähes 400 miljoonaa euroa. Suomen oloissa uudenlaiseen outlet-keskukseen pitäisi tulla yli 200 edellissesongin muotia edullisesti kauppaavaa myymälää.
Kuva
Kotkan kantasatamaan suunnitellaan yhteensä lähes 400 miljoonaa euroa maksavaa rakennushanketta, joka sisältää outlet-muotimyymälöiden keskuksen lisäksi hotelleja, ravintoloita ja asuntoja
Helsingin Sanomat 29.3.2015
Avatar
tekijänä RV
#73551
Loogista; Kotka on muuttotappiokunta ja elämä on, noh, kuvailisin Etelä-Suomen Rolloksi ;)
tekijänä Dietrich
#73605
RV kirjoitti:Loogista; Kotka on muuttotappiokunta ja elämä on, noh, kuvailisin Etelä-Suomen Rolloksi ;)
Rovaniemi ei suinkaan ole muuttotappiokaupunki, päinvastoin, väestö lisääntyy tähän maakuntakeskukseen, joka on Pohjois-Suomen toiseksi suurin, Oulun jälkeen. Muutenkin vertailu ontuu aika raskaasti. Rovaniemi on menestyvä matkailu ja korkeakoulu sekä yliopistopaikkakunta, kun taas Kotka on taannehtuva ja syrjässä oleva teollisuuspaikkakunta.
Avatar
tekijänä RV
#73609
Dietrich kirjoitti:
RV kirjoitti:Loogista; Kotka on muuttotappiokunta ja elämä on, noh, kuvailisin Etelä-Suomen Rolloksi ;)
Rovaniemi ei suinkaan ole muuttotappiokaupunki, päinvastoin, väestö lisääntyy tähän maakuntakeskukseen, joka on Pohjois-Suomen toiseksi suurin, Oulun jälkeen. Muutenkin vertailu ontuu aika raskaasti. Rovaniemi on menestyvä matkailu ja korkeakoulu sekä yliopistopaikkakunta, kun taas Kotka on taannehtuva ja syrjässä oleva teollisuuspaikkakunta.
Kotka on oikeastaan aika mahtavan näköinen kaupunki; tuo "Rollo"-vertaus tuli hiukan ontuvasti johtuen syrjäisyydestä ja mm. korkeista huumausaine- ja kylkiäisrikoksista. Suuri kauppakeskus elvyttäisi Kotkaa kuten yliopisto ja matkailu elvyttävät jotenkuten Rolloa, joka on muuten sekin aika mahtavan näköinen kaupunki.
Avatar
tekijänä Klazu
#73614
Tällainen hanke nojaa kyllä niin vahvasti venäläisten turistien varaan, ettei liene vaaraa että projekti ainakaan aivan välittömästi lähtisi rakentumaan. Eikö Vironlahdellekin suunniteltu tai jopa rakennettu jo jokin valtava outlet-keskus?
Avatar
tekijänä Clepe
#73618
Ei nojaa varsinaisesti venäläisturisteihin vaan Pietariin suntaaviin risteilyturisteihin. Ajatus on siis kilpailla Helsingin ja Tallinnan kanssa. Pietari on kuitenkin se ykköskohde joten risteilijät saattaisikin jättää jomman kumman näistä väliin, varsinkin kun satamamaksut Kotkassa ovat matalammat.
tekijänä Etika
#73623
Hankala nähdä, että tuolla risteilymatkustajakonseptillakaan voisi pärjätä. Yksi tai kaksi kohdetta ei kuitenkaan riitä siihen, että se risteilijä tulisi maihin. Nuo kohteet pyritään ottamaan sen mukaan, mitä voidaan markkinoida tehokkaasti ja sen takia pyritään valitsemaan satamat, joissa on paljon tai yleisesti kiinnostavia kohteita. "Merimuseo ja vaateoutlet" ei tunnu kovin vetovoimaselta konseptilta. Varsinkin kun sen putletin pitäisi jollakin tavalla voittaa mielikuvissa Tukholman, Helsingin, Pietarin ja Tallinnan tarjonta, että se olisi riittävän kiinnostava kohde markkinoitavaksi.
Avatar
tekijänä Urbaani
#73687
Pääkaupunkiseudulle sovitellaan yhä uusia jättimarketteja – "eivät ole ollenkaan poissa muodista"
Kuva
Kesko aikoo uusia täysin Itäkeskuksen Citymarketin. Kesko ja SOK uskovat molemmat, että pääkaupunkiseudulle mahtuu vielä uusia jättimyymälöitä.

Huhut hypermarkettien kuolemasta ovat liioiteltuja. Sekä Kesko että HOK-Elanto uskovat, että pääkaupunkiseudulle mahtuu vielä muutama uusi K-citymarket ja Prisma, vaikka nykyiset hankkeet ovatkin vanhojen myymälöiden parannuksia.

”En sanoisi ollenkaan, että hypermarketit ovat poissa muodista. Uusimme Itäkeskuksen K-citymarketin täysin ja laajennamme Espoonlahden K-supermarket Seilorin 3 000 neliöstä 5 000 neliöön. Näillä kokoluokilla on edelleen hyvät mahdollisuudet menestyä”, sanoo Keskon pääkaupunkiseudun aluejohtaja Antti Palomäki.

”Meillä on 12 Prismaa, ja muutamia uusia on suunnitteilla. Välillä suunnitelmat etenevät ripakasti, välillä hitaammin. Näemme, että meidän myymäläverkostoomme mahtuu vielä muutama hypermarket. Konkreettisin hanke juuri nyt on Lippulaivan laajennus Espoossa”, sanoo HOK-Elannon varatoimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen.

Väittely hypermarkettien tulevaisuudesta yltyi sen jälkeen, kun Päivittäistavarayhdistys (PTY) julkaisi vuoden 2014 myyntitilastot. Hypermarkettien myynti ei kasvanut edellisvuodesta lainkaan, vaikka päivittäistavaroiden myynti kokonaisuudessaan kasvoi sentään 0,7 prosenttia. Näin ei tiettävästi ole käynyt koskaan aiemmin.

Lisäksi Pellervon taloustutkimuksen maatalousekonomisti Kyösti Arovuori kirjoitti helmikuussa HS:n Vieraskynä-palstalla, että verkkokaupan nopea kasvu syö erityisesti hypermarkettien markkinoita. Kun lähikaupasta voi hakea parin päivän ruoat ja viereisestä Postista verkko-ostokset, entistä harvempi vaivautuu enää hypermarkettiin ostamaan sekä kulutustavaraa että elintarvikkeita, Arovuori kirjoitti.

Varsinaisesta trendistä ei ehkä voi tilastojen perusteella vielä puhua, mutta esimerkiksi Suomen Lähikauppa uskoo pienten, mahdollisimman lähellä asukkaita olevien kauppojen suosion kasvuun. Viime vuonna alle sadan neliömetrin kokoisten myymälöiden myynti kasvoi PTY:n mukaan koko Suomessa 3,5 prosenttia.

”Helsingissä voi menestyä aivan pienelläkin lähikaupalla, kun sijainti vain on erinomainen. Niitä me rakennamme edelleen selektiivisesti. Yleensä meidän myymälämme kuitenkin ovat 200–400-neliöisiä. Mäkelänkadulla Amerin taloon avattu vähän alle 400 neliön Siwa on paras esimerkki mallista, jota koetamme nyt tehdä. Helsinkiin on tulossa useita uusia avauksia”, sanoo Suomen Lähikaupan kauppapaikkojen johtaja Esko Sutelainen.

Keskon Palomäki on samoilla linjoilla. Muutaman sadan myyntineliön kokoisia K-marketteja on tulossa vielä tämän vuoden aikana lisää pääkaupunkiseudulle. Hiljattain sellaiset avattiin Helsingin Eino Leinon kadulle ja Arabianrantaan.

Sen sijaan kaikkein pienimpien kauppojen määrä vähenee tulevaisuudessa, sillä pienen myymälän pientä valikoimaa on hankala tarjota mitenkään muuten kuin täydellisellä sijainnilla.

”Esimerkiksi K-market Pietari on myyntialaltaan 100 neliötä, mutta se pärjää, sillä se on riittävän aktiivinen hyvin tiiviisti asutulla alueella Ullanlinnassa”, Palomäki sanoo.

Palomäen mukaan pienemmistä myymälöistä hyvät pärjäävät ja huonommat putoavat pois. Kilpailu pienempien myymälöiden kesken on kovaa.

Myös HOK-Elannon Liimatainen sanoo, että muutaman sadan neliön kokoisia Alepoja rakennetaan lisää.

”Erityisesti vuonna 2016 aiomme hakea voimakasta laajentumista, jos vain sopivia kiinteistöjä löytyy”, Liimatainen sanoo.

”Laskelmiemme mukaan pääkaupunkiseudulle mahtuu kymmeniä uusia myymälöitä. Seuraava uusi myymälämme on Helsingin Kalasataman myymälä, joka aukeaa kesäkuussa. Neuvottelemme myös monesta muusta kohteesta pääkaupunkiseudulla”, sanoo puolestaan Suomen Lidlin kiinteistöjohtaja Nicholas Pennanen.

Lidlillä menee juuri nyt hyvin. Vuonna 2014 se kasvatti markkinaosuuttaan 1,1 prosenttiyksikköä. Lidlin osuus Suomen päivittäistavaramyynnistä oli tutkimuslaitos Nielsenin mukaan viime vuoden lopulla 7,6 prosenttia.

Lidlin nykyisen konseptin tavoiteltu myyntipinta-ala on 1 200–1 400 neliömetriä per myymälä. Yli tuhannen neliön mutta alle 2 500 neliön myymälät menestyivät PTY:n tilastojen mukaan viime vuonna hyvin. Niiden myynti kasvoi 3,2 prosenttia.

Tarvittaessa Lidl rakentaa kuitenkin myös pienempiä myymälöitä.

”Sopivien kauppapaikkojen löytäminen on haastavaa etenkin suurissa kaupungeissa”, sanoo Pennanen.

Sopiva kauppapaikka onkin taikasana. Kaikkien neljän ketjun edustajat sanovat, että tärkein asia myymälän menestymisessä on koosta riippumatta ”sijainti, sijainti ja sijainti”.

”Vaikka liiketiloja on Helsingissäkin vapaana, niin usein niiden sijainti on ruokakaupalle haasteellinen. Tarvitsemme jonkin verran erityisjuttuja, edellytykset kylmätilojen rakentamiseen, tarpeeksi sähköä ja logistiikan järjestämistä niin, että liikenne ja asukkaat eivät siitä häiriinny. Hyvin paljon pitää vapaita tiloja kartoittaa ennen kuin sopiva löytyy, ja helppoa se ei ole”, sanoo Suomen Lähikaupan Sutelainen.

”Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa eli taantumassa uusia liikepaikkoja vapautuu ehkä normaalia enemmän, ja se antaa meille mahdollisuuksia toimia ehkä hieman eri tavalla, kun osuuskauppana mietimme asioita pitemmällä aikajänteellä. Hyvien kauppapaikkojen löytäminen varsinkin Alepoille on silti melkoinen haaste”, sanoo HOK-Elannon Liimatainen.

”Erityisesti K-markettien kohdalla sijainti on aivan ehdoton asia. Ne vaativat kauppapaikan läheisyyteen hyvin vankan asiakasvirran. Esimerkiksi Postitalon iso, 3 200-neliöinen K-supermarket on sijainniltaan erinomaisessa paikassa, kaupungin jalankulkuvirtojen keskipisteessä”, sanoo Keskon Palomäki.

Hypermarkettia jonkin verran pienempien ja toisaalta aivan pienimpiä kivijalkakauppoja jonkin verran suurempien myymälöiden tulevaisuus näyttää pääkaupunkiseudulla valoisalta, vaikka viime vuonna alle 1 000 neliön mutta yli 100 neliön myymälöiden myynti koko Suomessa pienenikin.

Suuri merkitys on pääkaupunkiseudun jatkuvasti kasvavalla asukasmäärällä. Esimerkiksi Helsinkiin rakennetaan parhaillaan pariakin täysin uutta kaupunginosaa, jotka vaativat peruspalveluiden rakentamista heti, kun alueilla asuu tarpeeksi ihmisiä.

”Pääkaupunkiseudulle muuttaa 15 000–20 000 uutta ihmistä vuosittain. Tulevina vuosina syntyy asuinalueita, jotka vastaavat kooltaan pientä kaupunkia. Myymäläverkoston kehittämistarvetta on siis koko ajan, ja markkinakin muuttuu jatkuvasti”, sanoo HOK-Elannon Liimatainen.

”Markkinan mukaan mennään. Esikaupunkialueelle yksinkertaisesti kannattaa yleensä pystyttää erilainen kauppa kuin tiiviisti asutettuun kantakaupunkiin tai liikenteen solmukohtiin. Esimerkiksi Itäkeskuksen K-citymarketiin uskomme vahvasti, koska keskuksen metroasema on hyvin suosittu. Lisäksi vieressä on autoilijoiden Itäväylä ja Kehä I”, sanoo Keskon Palomäki.

http://www.hs.fi/kaupunki/a130594479749 ... f=fb-share
Avatar
tekijänä MindW
#74466
Tällainen tuli vastaan, kaava voimaan 4.2.2015.
Kuva

Uskomatonta bullshitiä:
3.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakentamiseen
Hakunilan kauppakeskus sijaitsee keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa Hakunilan keskustan ja Lahden moottoritien välissä. Toisella puolella Lahdenväylää sijaitsee kehittymässä oleva Porttipuiston tilaa vievän kaupan alue. Kaupunkikuvallisesti kauppakeskuksen alueella on parantamisen varaa, koska alueen nykyiset toiminnot ovat painottuneet varikkotoimintoihin.

Kaupallisten palvelujen parantuminen tukisi yhdyskuntarakenteen vahvistumista sekä kauppakeskuksen vieressä että Hakunilan vanhoilla asuinalueilla. Hakunilan imago nousee selvästi ja vetovoima kasvaa etenkin asuinalueena ja kauppakeskuksen läheisten alueiden vetovoima myös työpaikka-alueena.

Uusi tieyhteys Porttipuiston ja Hakunilan välille moottoritien alitse tekisi Porttipuisto-Hakunila –alueesta entistä yhtenäisemmän kaupan kokonaisuuden. Kauppakeskuksen toimin-
nan kannalta yhteys ei kuitenkaan ole välttämätön ellei Jokiniementien ruuhkaudu tulevaisuudessa liikaa.
Avatar
tekijänä Clepe
#74478
MindW kirjoitti:
3.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakentamiseen
Kaupallisten palvelujen parantuminen tukisi yhdyskuntarakenteen vahvistumista sekä kauppakeskuksen vieressä että Hakunilan vanhoilla asuinalueilla.
Vahvistumista tappamalla viereinen ostari?

Tässä jossain vaiheessa rakennettiin kauppakeskuksia jotka edes jotenkin pyrittiin integroimaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Nyt tässä ollaan taas palaamassa juurilleen; iso laatikko ja leveät tiet...masentavaa.
tekijänä pallo
#74479
Clepe kirjoitti:
MindW kirjoitti:
3.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakentamiseen
Kaupallisten palvelujen parantuminen tukisi yhdyskuntarakenteen vahvistumista sekä kauppakeskuksen vieressä että Hakunilan vanhoilla asuinalueilla.
Vahvistumista tappamalla viereinen ostari?

Tässä jossain vaiheessa rakennettiin kauppakeskuksia jotka edes jotenkin pyrittiin integroimaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Nyt tässä ollaan taas palaamassa juurilleen; iso laatikko ja leveät tiet...masentavaa.
Clepe nyt olet hakoteillä. Tuo kauppahan tulee "strategiseen paikkaan", eli moottoritien reunalle. Tulevaisuuden viihtyisän kaupungin tulee näyttää tältä:

Kuva

Luonto, ihmiset ja koneet sopusoinnussa ja tasapainossa. :D
Avatar
tekijänä H.C.
#74506
Toi havainnekuva ja teksti on vuodelta 2006 eikä koko hommalle ole tietääkseni tapahtunut mitään sen koommin. Kaava joka tuli voimaan oli tuon pohjoispuolella ja koski ainostaan kerrostaloja. Vantaan sivuilla on näköjään tapahtunut joku sekoaminen, sillä sille voimaan tulleelle ja viime joulukuussa hyväksytylle kaavalle ei löytynyt omia sivuja.

Tässä kuitenkin se selostus sille kaavalle joka oikeasti tuli voimaan:
http://213.214.149.189/ktwebbin/ktproxy ... &version=1

Tossa kaavassa kyllä puhutaan myös siitä että kauppakeskuksen suunnittelu olisi edelleen käynnissä, joten ehkä siihen jossain vaiheessa palataan. Toivottavasti suunnitelmat järkevöityy. (tuskin).

Muokkaus: Löytyihän se sivu: http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_ma ... e_asuntoja

joopa joo, kyllä toi kauppakeskus varmaan jossain vaihessa sinne halutaan tunkea...
  • 1
  • 9
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14