Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#6768
Minustakin tämä-90-luvun alussa tehty suunnitelma on hienompi:http://www.arkkitehtistudio.com/index2.htm

Pitää kuitenkin muistaa että välillä ehdotettiin myös kaksi kerroksista rakennusta ilman minkään korkuisia torneja. Olen todella iloinen jos tämä suunnitelma toteutuu edes joskus. Myös aiemmin tässä ketjussa nähty Oulunveturi tulee radan varteen samaan linjaan kuin nämä Matkakeskuksen "laatikot" ja fyysisestikin hyvin lähelle n.100-200m. Oulunveturi vain tulee hieman alemmas. Paikalla on lievästi alaspäin viettävä rinne. Tällä ilmeisesti tavoitellaan jonkinlaista kanjonivaikutelmaa etelästä saapuville junille. Seinämän toisen puolen muodostavat linja-autoaseman viereen rakennettavat muistaakseni 5 tai 6 kerroksiset toimistorakennukset ja tietysti tämä 16-kerroksinen.
#6836
Tämän olisin hyvin voinut laittaa myös Oulucity ketjuun mutta tulkoon kuitenkin tähän koska liittyyhän tämä hyvin olennaisesti Oulun rakennusprojekteihin.

Ensimmäinen kuva on otettu "matkakeskuksen" edestä. Eteen avautuva katu on Hallituskatu joka on myös jonkinasteinen pääkatu.
Kuva

Hallituskadun ympäristö on yksi Oulun urbaaneimmista. Harmaa rakennus on Teletalo(1978).
Kuva



Tässä ollaan jo ratapihan toisella puolella eli Raksilassa. Tähän olisi tarkoitus nousta sen 16-kerroksisen. Eli aika keskeiselle paikalle. Projektin tarkoitus on myös liittää Raksila keskustaan.
Kuva


Raksilan yleisilme.
Kuva



Edellisen kuvan talojen takana ovat nämä viisi yhdeksän kerroksista, eli jonkinlaista korkeamman rakentamisen perinnettä Raksilalla jo on. Alueella sijaitsee myös Kärppä-halli.
Kuva



Raksilan marketit. Ihan kaikki marketit eivät Oulussakaan sijaitse moottoriteiden varsilla.
Kuva

Parkkipaikka.
Kuva

Tässä kohtaa minun ja Grendyn näkemykset eroavat toisistaan. Minusta tällainen ei ole ollenkaan välttämätöntä ja tarpeellista. Nykyään useissa perheissä on kaksi autoa ja sen lisäksi vanhat ukot ajavat autoilla hautaan asti. Autoja käyttävät sellaisetkin ihmiset jotka eivät välitä tippaakaan autoistaan eivätkä viitsi edes pestä niitä. Ajan tällä takaa sitä kuinka Ideaparkin kaltaisten ostosparatiisien takia on vaikea siirtyä autottomampaan tulevaisuuteen ja rakentaa joukkoliikennettä. Suuri osa näistä auton omistajista pitäisi houkutella joukkoliikenteen käyttäjiksi eikä se ole helppoa, eivätkä tehtävät toimenpiteet miellytä autoilijoita kun asenteet eivät helposti muutu. Oulussa keskustan kaupallista kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa kuuden Zeppeliinin verran(suuri kauppakeskus Kempeleessä) ja samaan aikaan kaksinkertaistaa kävelyalueen laajuus ja muuttaa Torikatu joukkoliikennekaduksi. Näin autoilua tahallisesti vaikeutetaan. Viesti autoilijoille on ihan selvä: siirtykää joukkoliikenteen käyttäjiksi. Minusta tämä on erittäin tarpeellista kehitystä. Tampereella pitäisi tehdä samantapaisia asioita mikäli raitiotie hanke meinataan saada toteutumaan. Palvelut on rakennettava suunniteltavan raitioreitin varsille. Ilman autojen näin suurta prosentuaalista osuutta kokonaisliikenteestä voitaisiin kauppakeskukset rakentaa huomattavasti pienemmille tonteille. Silloin ne jouduttaisiin usein rakentamaan myös monikerroksisiksi.

Pitää muistaa tämä tosiasia.
Kuva
Avatar
tekijänä sam
#7406
Nyt on Alppilan Rajavillen alueelta ensimmäinen talo, 59 asunnon As. Oy Oulun Alppihovi ennakkomarkkinoinnissa. Lisätietoa löytyy Rakennusliike Skanskan etusivulta avautuvasta linkistä.

Havainnekuva Alppihovista:
Kuva

Talojen ikkunalinjojen muotokielestä ja rakennusten tyylikkyydestä ylipäätään voi olla montaa mieltä. :roll: Lähiökehä sentään tiivistyy, mikä on vähintäänkin positiivista.

Arkkitehtuurikilpailun lautakunta kiitteli Rajavillen alueen suunnitelman talojen sopeutuvan hyvin ympäröivään mittakaavaan. Toiselta sivultaan alue rajautuu vanhaan Alppilaan, joka koostuu pääosin tämän kuvan talon kaltaisista, viihtyisän 50-lukulaisista torneista mäen rinteellä.
Kuva

Toisella puolella on Länsi-Tuira, jossa kaikesta groteskiudestaan huolimatta on havaittavissa vivahteita modernismin alkupuolen "kaupunki puistossa"-ideasta. Tästä kuvasta tosin ovat Le Corbusierit kaukana. :)
Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#7420
Rautatienkadulla on vireillä asemakaavan muutos kuvassa oikealla näkyvän tyhjän tontin rakentamiseksi.
Kuva


Tontti on kaupunkikuvallisesti merkittävässä paikassa. Saavuttaessa kajaanintietä idästä tai tulliväylää pohjoisesta paikka muodostaa "portin keskustaan", niinkuin asia asemakaavanmuutosehdotuksessa todetaan. Rakentajana toimii Skanska. Asemakaavan on suunniteltu etenevän siten että valmis ja hyväksytty asemakaava olisi voimassa -07 syksyn aikana.

Suunnitelmissa parkkipaikat sijoitetaan maan alle.
Viimeksi muokannut Iggy.P, 24.11.06 16:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#7935
Kyselin sähköpostitse Oulun veturista vastaavalta Hannu Reinikaiselta hankkeen edistymisestä ja sain seuraavanlaisen vastauksen. Eipä kovin hyvältä näytä.

Kuva
Hanke on edelleen elossa. Kohteeseen etsitään käyttäjiä. Valitettavasti Oulun
toimistomarkkina on tällä hetkellä varsin lyhytjänteistä,
eikä käyttäjiä, jotka voisivat sitoutua 10 vuotta eteenpäin toimitilojensa suhteen
juurikaan ole liikkeellä. Mutta kaikesta huolimatta
neuvotteluja jatketaan hankkeen käynnistämiseksi.

mielenkiinnostanne kiittäen,


Hannu Reinikainen
Myyntipäällikkö
YIT Rakennus Oy
Paulaharjuntie 20
(PL 337) 90501 OULU
Avatar
tekijänä sam
#8048
Oulun kaupungin web-sivusto 14.11.2006 kirjoitti: Oulun tekninen lautakunta saa tiistaina 14.11.2006 kokouksessa käsiteltäväkseen kolme vi­reillä olevaa asemakaavaa, joiden yhteenlaskettu omakotitonttien määrä on 1085. Uudet asemakaava-alueet ovat Ritaharjun keskusta, Ritaharjun Aaltokangas sekä Kaakkurin eteläpuolella sijaitsevan Metsokankaan asuinalueen toinen vaihe.

Julkisessa keskustelussa on todettu, että Suomen kasvukeskusten kehityksen este kansalais­ten toivomalla tavalla on pula pientalotonteista. Perussyynä ongelmalliseen tilanteeseen on pidetty kaavoituksen tehottomuutta ja hitautta.

Oulun kaupunki poikkeaa edukseen vallitsevasta tilanteesta: kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti lähivuosina Ouluun valmistuu vuosittain peräti 300 - 350 omakotitaloa.


Vuosikymmenen alussa tavoite on vaihdellut 150 - 200 tontin välillä. Oulun kaupungin tekni­nen keskus suunnittelusta ja rakennuttamisesta vastaavana virastona on kyennyt suoriutu­maan asetetuista tavoitteista. Teknisen lautakunnan kokouksessa 14.11.2006 voidaan to­deta, että oululaisella maankäytön suunnittelumenetelmällä saavutetaan myös uudet, päättäjien asettamat tavoitteet. Hankeohjelmien mukaan vireillä olevat kolme asema­kaavaa valmistuvat alkuvuodesta 2007.

Asemakaavaprosessin tehokkuus Oulussa perustuu kaupungin pitkäjänteiseen maapolitiik­kaan, jonka mukaisesti kaupunki hankkii omistukseensa ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin kaavoituksen kohteena olevan raakamaan. Noudatettu politiikka kohtelee tasapuolisesti maanomistajia, tuottaa heille kohtuullisen korvauksen ja takaa nuorille perheille mahdolli­suuden rakentaa oma koti Ouluun kohtuullisin kustannuksin.
Linkki kaavoitettavien alueiden sijainnista (pdf). Alppilaa, Toppilaa, Värttöä ja Tuiraa lukuunottamatta kaikki alueet suunnitellaan pientalovaltaisiksi.

Mielipidekysymyksenä voitaneen pitää linjauksen "poikkeamista edukseen." On tainnut kaupunginvaltuustolta unohtua Maankäyttö- ja rakennuslain (1999) 1§: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä.
Mielestäni wrightiläisen hajakaupungin rakentaminen matalalla tehokkuudella laajalle alueelle on selkeää lain noudattamatta jättämistä.

Vastikään Hesarissa oli juttua nopeasti nousseiden omakotitaajamien sosiaalisista ongelmista, jotka muistuttavat tutkijoiden mukaan hämmästyttävästi 1970-luvun kerrostalolähiöiden vastaavia. Etenkin myös jutussa esiintynyt HY:n kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen on kirjoittanut paljon mielenkiintoista materiaalia suomalaisista asuinalueista sosiologisesta näkökulmasta. Ekologinen kestävyys puolestaan ei toteudu Oulussa vallitsevalla "ehkä pistetään tuonne kokoojakatuja kiertelemään joku bussilinja"-asenteella, vaan yksityisauto on käytännössä ainoa todellinen vaihtoehto kaukana työpaikoista ja palveluista sijaitsevilla alueilla. Kun vedellään satoja kilometrejä teitä ja jos jonkin sorttisia putkia ja piuhoja olemassa olevien, uusia jopa tehottomammin rakennettujen alueiden ulkopuolelle, lienee taloudellinen kestävyys tästä näkökulmasta varsin kyseenalaista. Maantieteessä on tutkittu amerikkalaisissa esikaupungeissa eläviä pendelöijiä, joiden elämäntapaa luonnehtii heistä kollektiivisesti käytetty nimitys "Communities of Freeways". Autossa vietetyt työ- ja harrastusmatkat yhdistävät ihmisiä - päättäjien mielestä varmaankin Oulussa erityisesti kaivattu kulttuurinen lisä, joka takaa kulttuuripääkaupungin tittelin seuraavissa karkeloissa.

Ennen täydellistä tuomiota ja päätöksestä valittamista on kuitenkin muistettava suhteellisuus. On ymmärrettävää, että Oulu on hädissään ympäristökuntiin valuvista hyvävaraisista perheonnen metsästäjistä. Kaupungilla on myös paineita hillitä seudun holtitonta kasvua kaavoittamattomille haja-asutusalueille, mitä muutamat naapurikunnat härskisti harjoittavat seudun yhteisistä maankäyttösopimuksista huolimatta. Omakotilähiö on kuitenkin monien aspektien kannalta yhteiskunnalle pellon laidalle rakennettuja uudisraivaajatönöjä edullisempaa ja kestävämpää, millä luultavasti perustellaan linjauksen lainvoimaisuus. Uusille keskustan liepeille nousseiden/nousevien kerrostaloasuntojen kysyntä vaikuttaa hinnoista päätellen varsin suurelta, ja vanhoja alueitakin täydennellään jonkin verran. Tässä mielessä kehitys ei vaikuta täysin toivottomalta, kunhan ihmisten halu asua kaupunkimaisesti vain otetaan huomioon myös kaavoituksessa. Kuitenkaan väentiheys ei vielä mahdollista esimerkiksi joukkoliikenteen todellista parantamista monillakaan alueilla. Toppilan-Pateniemen suunnalla lienee lähitulevaisuudessa tässä suhteessa eniten potentiaalia.

Uusien omakotilähiöiden tapauksessa nähdään, kelpaako totuttua tiiviimmin rakennettu ja ympäristökuntia kalliimpi versio omakotiasumisesta potentiaalisille ostajille. Jo metsälähiöiden tapauksessa huomattiin, etteivät yritykset luonnonläheisen ja kaupunkimaisen asumisen hyvien puolien yhdistämisestä onnistuneet täysin tarkoitetulla tavalla. Toivotaan, että kaupunkipientalot olisivat kiiminkien perämetsiä houkuttelevampia.

Joka tapauksessa, päätöksissä olisi hyvä ottaa huomioon myös tulevaisuuden tarpeet. Ehkä seuraava sukupolvi ei ole enää niin kiinni pihanurmessa, etteikö kerrostaloelämä rauhallisella alueella lähellä keskustaa maistuisi myös lasten kanssa työikäisenä. Asuintalotyyppejä ja pohjaratkaisuja tulisi kehittää vuosikymmenten ajan vallinneista standardeista siten, että entistä monenlaisempien asujien tarpeet tulisivat huomioiduksi. Ympäristöministeriön 2005 päättynyt Tiivis ja matala -projekti sekä monet uudet kerrostalot ovat esimerkkejä siitä, että ongelma on tiedostettu jo kauan sitten. Päätettäessä esittelijöiden pitäisi vain saada valtuutetut vakuuttuneiksi tulevaisuuden mahdollisuuksista, jos vaihtoehtona on olevan kehityksen myötäily. Tässäkin asiassa tosin erehtyminen on mahdollista, ja radikaalit linjaukset saattavat viedä umpikujaan, kuten on monissa asioissa vuosien saatossa nähty.
Avatar
tekijänä satama
#8064
^ Otin hiukan selvää kohteesta kartan avulla ja oma käsitys on se, että rakennettavat alueet eivät ole täysin ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa.


Kohteet näyttävät rakentuvan alueelle jossa on jo paljon valmistunutta asuntokantaa ja luultavasti palvelut ovat sinne jo rakennettu eli uudet alueet eivät täten joudu kilpailemaan palvelujen saatavuudesta (itseasiassa suureneva asukasmäärä tulee vain parantamaan palvelujen saatavuutta). Huono puoli on tietenkin se että 7 000 ihmistä muuttaa kauas keskustan palvelujen ulkopuolelle n. 4 km päähän.

Tilanne ei ole Oulussa yhtä paha kuin esim. Lahdessa jossa uusi 7 000 - 10 000(!) asukkaan Kariston omakotialue rakennetaa neitseelliselle alueelle n. 4-5 kilometrin päähän keskustasta. Tämä hajauttaa kaupungin rakennuskantaa kauas itäänpäin joka on tähän asti ollut suhteellisen asumatonta aluetta. Jos tuo 10 000 asukkaan tavoite toteutuu niin me veronmaksajat samme kustantaa täysin uusia päiväkoteja, kouluja ja kirjastoja palvelemaan näitä uusia alueita.

Ensinnäkään Lahden asukasluku ei tule kasvamaan 10 000 asukkaalla lähivuosina joten tietyt lähiöt tulevat kuihtumaan - tämä ei kestävää kehitystä.
Ja miksi rakentaa täysin uutta ja tiivistä omakotialuetta kun vanhoissakin on paljon tiivistämisen varaa?

Täytyypi pistää tuonne omalle puolelle vähän artikkelia Karistosta niin päästään vertailemaan ja keskustelemaan nykyajan kaavoituspolitiikasta...

Onko Jyväskylässä, Tampereella tai Turussa rakenteilla isoja omakotialueita - ja jos on, niin miten ne vaikuttavat vaikuttavat kyseisien kaupunkien rakenteeseen?
tekijänä okl
#8070
Onko Jyväskylässä, Tampereella tai Turussa rakenteilla isoja omakotialueita - ja jos on, niin miten ne vaikuttavat vaikuttavat kyseisien kaupunkien rakenteeseen?
No Jyväskylässä ainakin Mustalampi, joka sijoittuu Keltinmäen länsipuolela sijaitsevan Mäyrämäen länsipuolelle. Alueen ensimmäinen (ja pienin) osa on valmistunut ja asukkaita on 320. Alueelle on luultavasti tulossa vain kauppa, Mäyrämäkeen tai Mustalammelle (Mäyrämäki[800as.] tähän asti pelannut Keltinmäen palveluilla).

Kirjoittelen muistakin myöhemmin kuin ehdin.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#8096
Satama kirjoitti:Huono puoli on tietenkin se että 7 000 ihmistä muuttaa kauas keskustan palvelujen ulkopuolelle n. 4 km päähän.
4km on alakanttiin arvioitu. Todellinen etäisyys Ritaharjusta ja Kaakkurista keskustaan on linnuntietä n.7km. Muuten havaintosi pitävät varmaankin paikkansa. Oulun väkiluku tuntuu olevan taas vahvasti nousussa. Forum24-lehti kirjoittaa tämänpäivän numerossaan että Oululaisia olisi jo 130 000. Lehden arvio perustuu siihen että luku Väestörekisterikeskuksen edellisessä päivityksessä 31.10.´06 on 129 960 ja kuukauden keskimääräinen väestönlisäys on noin 100. Sen mukaan 130 000-raja menisi poikki marraskuun puolivälissä. :D :D


Seuraavat kuvat havainnollistavat kallioparkkia ja kävelykeskustaa. Welissoni on jo aikanaan laittanut taloon linkkejä näihin PDF:fiin, mutta ei haitanne vaikka nämä tulevat tänne nyt myös tässä muodossa.

Eli siis, tässä keskustasuunnitelma noin pääpiirteissään kartalla. Kallioparkin luolien muodoista on useita variaatioita mutta suuaukkojen paikat ovat kaikissa samat.
Kuva

Kuva

Kuvassa näkyvää rakennusta ei ole vielä olemassakaan.
Kuva

Myös tässä viimeisessä kuvassa näkyvät rakennukset tullaan todennäköisesti purkamaan. Tilalle on suunniteltu korkeampia kauppakortteleita.
Kuva
Avatar
tekijänä Iggy.P
#8358
Elokuvakeskus avattiin tänään, mutta hotellipuoli valmistuu vasta ensi keväänä. Varsinaisesta pääsisäänkäynnistä eli korttelin sisäpuolelta ei ole kuvaa siellä olleiden verkkoaitojen sun muiden rakennusromujen takia. Silti näistä kuvista saa ihan hyvän käsityksen siitä miltä se nyt ylipäätään näyttää. Kuvat on otettu viereisiltä kaduilta.
Kuva

Ulkomuoto on vanhakantainen laatikko höystettynä lasiosilla.
Kuva


Mistään Wau-arkkitehtuurista ei voida tässäyhteydessä todellakaan puhua, mutta pinnoitteena käytettyjen metallilevyjen väri on aika jees!
Kuva

Iltavalaistuksessa.
Kuva


Kuva

Elokuvasaleja on 8kpl ja ykkössalin kangas on 156m2. Lisäksi kaikkien salien tekniikan luvataan olevan modernia. Katsojapaikkoja on noin 1200. Ykkössalissa 410 paikkaa. Aulasta löytyvät myös paikkalukunäytöt.

En tiedä järjestettiinkö tästä arkkitehtuuri-kilpailua. Ulkomuodon perusteella veikkaisin että ei. Nykypäivänä vain harvoista kohteista järjestetään avoimia ideakilpailuja. Koko ala on "korruptoitunut" siihen pisteeseen että nämä projektit ohjautuvat usein automaattisesti rahakasojen päällä istuvien vanhojen jäärien suunniteltavaksi. Nuoret arkkitehdit eivät näitä pääse tekemään ja lopputulos onkin sitten tällaisia laatikoita. Tässä mittakaavassa toteutettuna rikkaampi muotokieli loisi parhaimmillaan vaikuttavaa kaupunkiympäristöä. Olen sitä mieltä että kriittistä ajattelua on kyllä hyvä kehittää. Tosin olen myös mielissäni siitä että tämä kompleksi on ylipäätään olemassa!
tekijänä jusa-masa
#8375
satama kirjoitti:Onko Jyväskylässä, Tampereella tai Turussa rakenteilla isoja omakotialueita - ja jos on, niin miten ne vaikuttavat vaikuttavat kyseisien kaupunkien rakenteeseen?
Tampereelle on tietääkseni jo kaavoitettu Annalan kaupunginosaan tontit 300- omakotitalolle, rakentaminen pitäisi alkaa 2007-2008 aikana.
Toi alue vaikuttaa sen verta tampereen tilanteeseen, että se rakentuu kangasalan rajaan kiinni ja tästä johtuen kangasala on myös suunnitellut taloja tampereen rajaan. Lisäksi helpottaa vajaan 2000 omakotitalon hakijan jonoa tampereella, joista on tähän mennessä pidetty arvonnat kuka saa ostaa tampereelta tontit ja nyt tonttiarvonnoissa vain tulee parempi mahdollisuus voittaa.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#8447
Oulunsalon lentokentälle suunnitellaan jätti investointeja. Toteutuessaan Oulusta tulisi suomen toinen kansainvälinen lentokenttä. Rahoitus nojaa yksityisiin varoihin...

Kalevan linkki:
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=616397
Avatar
tekijänä grendy
#8448
Iggy.P kirjoitti:Oulunsalon lentokentälle suunnitellaan jätti investointeja. Toteutuessaan Oulusta tulisi suomen toinen kansainvälinen lentokenttä. Rahoitus nojaa yksityisiin varoihin...

Kalevan linkki:
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=616397
En kyllä ymmärrä miten ton laatulehti kalevan artikkelin mukaan Oulunsalon kentän olisi mahdollista toimia toisena vaihtoehtona Helsinki-Vantaalle ihan puhtaasti vaan sen perusteella että tota etäisyyttä tuppaa oleen aika reilusti...
Avatar
tekijänä OlliMolli
#8449
Iggy.P kirjoitti:Oulunsalon lentokentälle suunnitellaan jätti investointeja. Toteutuessaan Oulusta tulisi suomen toinen kansainvälinen lentokenttä. Rahoitus nojaa yksityisiin varoihin...

Kalevan linkki:
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=616397
Ihan mukavan kuulonen juttu, mutta mikä tarkalleen ottaen määrittää 'kansainvälisen lentokentän'? Itse olen miettinyt tätä, koska toisaalta ainakin Tampere-Pirkkala toimii kansainvälisesti Ryanairin isäntänä Suomessa. Vaatiko intl-prefiksi tietyn määrän matkustajia, vai mistä on kyse?
tekijänä jusa-masa
#8450
Iggy.P kirjoitti:Oulunsalon lentokentälle suunnitellaan jätti investointeja. Toteutuessaan Oulusta tulisi suomen toinen kansainvälinen lentokenttä. Rahoitus nojaa yksityisiin varoihin...

Kalevan linkki:
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=616397
Ongelmana vain on se, että tampere on jo suomen toinen kansainvälinen lentokenttä. Sieltä lähtee reitti ja pakettilentoja ulkomaille toistakymmentä lentoa per viikko --> RyanAir, Finnair, SAS. :)
Tietääkseni kansainvälisen kentän kriteeri on vähintään puolet ulkomaille suuntautuvia lentoja, jotka tampere täyttää reilusti ja jos se on matkustaja määrästä kiinni niin tulevaisuudessa tampereen kentän tavoitteena nostaa lähinnä Ryanairin avustuksella nykyinen 650 000 matkustajaa vuodessa yli 2 miljoonaan matkustajaan 10 vuoden sisällä avaamalla reittien määrä 20 reittilentoon ympäri euroopan.


Mutta tosissaan puhuttuna on ihan hyvä asia toi, että kenttää pyritään laajentaa, mutta sitä en tajua, että miten reilun 600km päässä oleva kenttä helpottaa mitenkään helsinkiin kohdistuvaa liikennettä?? Ei mitenkään mun mielestäni, koska bussi liikenne ja juna liikenne vie aivan liikaa matka-aikaa turkuun, tampereelle ja helsinkiin. Se voi korkeintaa kehittyä pohjoisen lentokeskukseksi, mutta mielestäni ei mitään potentiaalia auttamaan helsinkiä. Tosin kuin turku ja tampere.
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 69