Sivu 7/7

Re: Uudet umpikorttelit

Lähetetty: 03.12.13 02:16
Kirjoittaja RV
grendy kirjoitti:^Onhan tuossa nyt erota katujen mitoitukset. Täällä talojen etäisyys kadun toisilla puolilla olisi paljon suurempi, kun parkkipaikat sijaitsisivat kadun ja jalkakäytävän välissä omalla alueella ettei vaan missään nimessä autoliikenne kärsisi. Lisäksi olisi vielä erilliset pyörätiet, miniviheralueet jne. Täten kaduista tulee leveitä baanoja eikä tuollaisia wanhan mallisia umpikortteleita.
Ja silti autoliikenteelle varataan vain se yksi kaista suuntaansa. Tilan tuhlausta. Paras malli on mielestäni "Vuosaari style", jossa talot on rakennettu umpikorttelimaiseen tapaan, mutta korttelin osissa on suuria aukkoja sisäpihalle. Ruotsin sekä Saksan nykyarkkitehtuurista tosiaan sietäisi ottaa mallia.

Re: Uudet umpikorttelit

Lähetetty: 03.12.13 11:55
Kirjoittaja huopa
Ihan kiva esimerkki uusrakennuksista ruotsista tuo.. suomessahan ei saa rakentaa tuollaista, koska parkkipaikat. Harmi sinällään, kelpaisi minullekin asuinalueena..

Re: Uudet umpikorttelit

Lähetetty: 03.12.13 12:24
Kirjoittaja järvellä nukkuva
Kyllä Suomessakin on rakennettu vastaavaa ja rakennetaan koko ajan. Tuo näkymä voisi olla esim. Herttoniemenrannasta, Jätkäsaaresta, Kuopion satamakortteleista tai Tampereen Tampellan alueelta. Teknisesti ottaen umpikortteleita vain ei juuri rakenneta.

Re: Uudet umpikorttelit

Lähetetty: 05.10.19 07:58
Kirjoittaja HarriAhola
Xerdoz kirjoitti: 05.11.13 19:11 Ei nuo minusta suomessa näytä kovin hyvältä, että jätetään tuota nurmea kadun ja talon väliin. 3-4 kuukautta vuodesta on lumen peitossa, 6-7 kuukautta on sitten liejuinen tai kuollut nurmikko ja ehkä se 1-2 kuukautta näyttää siedettävältä.
Höpsis. Asun Apinalinnassa ja korttelimme ulkopuolen nurmikko näyttää ihan hyvältä ainakin huhtikuusta marras/joulukuuhun. Nykyään näinä leutoina talvina Helsingissä usein vielä pidempäänkin, kun ei täällä enää edes luntakaan oikein sada talvisin. Eli 7-9 kuukautta OK. Kortteliamme ei sen vuoksi 1917-1929 rakennettu ihan kiinni rajaaviin katuihin saakka että alueen silloin ainoana korkeana (3-4 kerrosta + jyrkkä harjakatto)) kivitalona olisi varjostanut viereisiä puutalokortteleita liiaksi ja tuolla "sisäänotolla" vältettiin sitä. Kortteli on Armas Lindgrenin piirtämä ja yhtenä sen ajan Suomen parhaista arkkitehdeistä oli tämän varmaan tarkkaan miettinyt.