Taloforum.fi

eskimo kirjoitti:Kemin kaupungintalo, arkkit. Bertel Strömmer valmistunut 1940,

Aarne Ervin toimiston suunnittelema laajennus, 1969. Kutsukilpailuvoitto!

kuva wikimedia

Miksiköhän vanhoissa kuvissa rakennukset näyttävät aina paremmilta. Tosta mustavalkokuvasta tulee heti mieleen, että talossa rapattu pinta, vaikka valotus varmasti syönyt pintaelementtien saumat. Uudempi kuva paljastaa nuhjuisen ja karun todellisuuden.

Darre kirjoitti:Miksiköhän vanhoissa kuvissa rakennukset näyttävät aina paremmilta. Tosta mustavalkokuvasta tulee heti mieleen, että talossa rapattu pinta, vaikka valotus varmasti syönyt pintaelementtien saumat. Uudempi kuva paljastaa nuhjuisen ja karun todellisuuden.

Alkuperäisessä talossa oli yhtenäiset valkoiset rapatut julkisivut.
Ervin laajennuksen yhteydessä koko rakennus päällystettiin betonielementeillä, joissa oli pinnoitteena klinkkerit.
Sen jälkeen talon julkisivuja hallitsi erilaisten saumojen verkosto.

eskimo kirjoitti:

Darre kirjoitti:Miksiköhän vanhoissa kuvissa rakennukset näyttävät aina paremmilta. Tosta mustavalkokuvasta tulee heti mieleen, että talossa rapattu pinta, vaikka valotus varmasti syönyt pintaelementtien saumat. Uudempi kuva paljastaa nuhjuisen ja karun todellisuuden.

Alkuperäisessä talossa oli yhtenäiset valkoiset rapatut julkisivut.
Ervin laajennuksen yhteydessä koko rakennus päällystettiin betonielementeillä, joissa oli pinnoitteena klinkkerit.
Sen jälkeen talo olikin päällystetty erilaisten saumojen verkostoilla.

No niin, alkuperäisessä muodossa rakennus olisi todella näyttävä. Pidän itse asiassa siitä sen massiivisuuden vuoksi. Aikamoinen maamerkki.

eskimo kirjoitti:

Darre kirjoitti:Miksiköhän vanhoissa kuvissa rakennukset näyttävät aina paremmilta. Tosta mustavalkokuvasta tulee heti mieleen, että talossa rapattu pinta, vaikka valotus varmasti syönyt pintaelementtien saumat. Uudempi kuva paljastaa nuhjuisen ja karun todellisuuden.

Alkuperäisessä talossa oli yhtenäiset valkoiset rapatut julkisivut.
Ervin laajennuksen yhteydessä koko rakennus päällystettiin betonielementeillä, joissa oli pinnoitteena klinkkerit.
Sen jälkeen talon julkisivuja hallitsi erilaisten saumojen verkosto.

Sen verran komea oli tuo alkuperäinen kuosi, että oli pakko tutkia asiaa, on muutenkin mielenkiintoinen rakennus. Wikipediasta: "Kaupungin virastoja varten tarvittiin tiloja, mutta lisäksi kasvavassa kaupungissa ei ollut vielä vesitornia ja vesijohtoverkostoa. Kaupunginjohto päätti yhdistää nämä hankkeet yhteen tornitaloon. Talon suunnitteleminen annettiin Tampereen kaupunginarkkitehdille Bertel Strömmerille. Strömmerin suunnitelmat hyväksyttiin huhtikuussa 1939 ja niiden pohjalta päästiin rakentamaan uutta kaupungintaloa nykyiselle paikalleen. Rakennus valmistui kesällä 1940. Rakennukseen tuli 13 maanpäällistä kerrosta, joista ylimmät neljä kerrosta sisälsivät 500 m³:n suuruisen vesisäiliön. Näin Kemin kaupunki sai kaupungintalon lisäksi vesitornin. Lapin sodan aikana 1944 saksalaiset joukot yrittivät räjäyttää talon, mutta kuin ihmeen kaupalla se jäi pystyyn. Tämä johtui siitä, että saksalaiset eivät olleet tietoisia vesitornin tyhjentämisestä, joka vähensi ratkaisevasti ylimpien kerrosten painoa."

Laajennus (ja pinnoitusten uusinta) valmistui 60-luvun lopussa ja kyllähän kuvasta näkee, ettei se enää ole kovinkaan hyvässä kunnossa. Toivottavasti seuraavan korjauskierroksen myötä rakennus palautettaisiin alkuperäiseen loistoonsa.

Upea rakennus! Lienee ollut Suomen ensimmäisiä tornitaloja... Eikös Torniossa ole myös vastaavantyyppinen tornimainen kaupungintalo?

RV kirjoitti:Upea rakennus! Lienee ollut Suomen ensimmäisiä tornitaloja... Eikös Torniossa ole myös vastaavantyyppinen tornimainen kaupungintalo?

Pitihän Tornionkin saada torni kaupungintaloksi. Arkkitehtina Seppo Valjus - mm. Viljo Rewelin kumppani Toronton kaupungintalon suunnittelussa.
Ei ole sitä herkkyyttä, jota Kemin alkuperäinen maamerkki sisältää.
Julkisivut paikallista Lapin marmoria Louelta.

Aivan, tuo juuri! Onko muuten tietoo tuon rakennusvuodesta?

Tornion kaupungintalo suunniteltiin 1960-luvun lopulla kutsukilpailun voittajana. Talo valmistui v. 1970.

Novak kirjoitti:Porin Aittaluotoon valmistui 1920-luvulla suurehko kasarmirakennus, "Hennala". Sen rakennutti Oy W. Rosenlew Ab työntekijöidensä asunnoiksi. Rakennuksen piirustuksista vastasi Armas Lindgren & Bertel Lindquist. 94 metriä pitkä ja kolmikerroksinen rakennus oli päältäpäin rapattu ja maalattu valkoiseksi. Siinä oli 54 asuntoa.

1960-luvulla Hennala ei enää pystynyt vastaamaan ihmisten vaatimuksiin. Vielä lisäksi kun asumistukijärjestelmä tuli voimaan, poismuutto talosta kiihtyi entisestään, ja se rapistui. Eikä katsottu enää tarpeelliseksi sitä saaneratakaan. Niinpä se purettiin. Ja näin katosi porilaisesta kaupunikuvasta kenties se vaikuttavin asuinrakennus.

"Porilaisten kaupunki" -kirjasta skannatussa kuvassa näkyy Hennalasta puolet:

Tämmösiä hienoja kuvia löyty tänään:

satama kirjoitti:Harjukadun 80-vuotias puutalo paloi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä purkukuntoon.




Rakennus alkuperäisessä kunnossaan:

http://maps.google.com/maps?f=q&source= ... .22,,0,0.6

Ja taas..


Pienkerrostalo tuhoutui lähes täysin tulipalossa Lahden Onnelantien suojellulla puutaloalueella. Kuvaaja: Sami Jukola

http://www.ess.fi/?article=372613

Mulle ihan ylläri.

satama kirjoitti:Mulle ihan ylläri.

Kuva otettu 1899 jälkeen, koska kuvassa vasemmalla oleva Raatihuone remontoitiin kolmikerroksiseksi silloin. Sitä, milloin Brinkkalan talosta on viety kellotorni en tiedä ja sen kertokoot joku viisaampi. Olin siinä uskossa, että se tehtiin jo ennen tätä 1899 remppaa, mutta kuva ei valehtele. Olen hämmentynyt.

EDIT: Brinkkalan kellotorni purettiin 20-luvulla.

Kotkan torin reunalta purettiin hieno kauppahalli v. -74.

satama kirjoitti:Kotkan torin reunalta purettiin hieno kauppahalli v. -74.

Jos katsoo mitä tuli tilalle, tulee välittömästi mieleen termi -SKANDAALI.

satama kirjoitti: Tämä purettiin Sokoksen tieltä 1981. Kyllä, luitte aivan oikein, 1981.


Tämä funkkisrakennus purettiin Sokoksen laajennuksen tieltä 1987. Me Lahtelaiset kiitämme sydämemme pohjasta Sokos-yhtiötä ja kaavoitusarkkitehtia.

Vanhaa viestiini komppaan kun löyty tämmönenkin kuva internäätistä.



paikalla siis nykyisin tämä: https://maps.google.fi/maps?q=lahti&ll= ... ,,0,-13.68