Taloforum.fi

[Jape]

Tuli melkein tippa silmään kun näin tuon Turun vanhan asemarakennuksen. Ei edes ollut mikään pieni puurakennus - jonka purkaminen olisi voinut olla ymmärrettävää - vaan erittäin komea ja vielä kivinen. Kenen arkkitehdin kädenjälkeä tuo kaunokainen mahtoi olla?

Toivotaan että tuosta Turun uudesta matkakeskuksesta tulee jotain. Tämän perusteella vaikuttaa ainakin ihan lupaavalta. Moderneissa asemissa on tietysti aina se riski että parinkymmenen vuoden päästä se onkin ruma ja mitäänsanomaton uutuudenkiillon lähdettyä, mutta jos tuosta kansainvälinen arkkitehtikilpailu ihan järjestetään - kuten linkittämässäni jutussa sanotaan - niin sopii odottaa jotain ihan kunnollistakin.

[satama]

Melkoisen surullista kyllä tosiaan ettei Suomen vanhimmassa kaupungissa ole ollenkaan vanhaakaupunkia.

Täytyy kyllä todeta, ettei Turku nyt niin kovin ihmeellinen ollut verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkeihin . Turku oli suurimmaksi osaksi "köyhä" puukaupunki aivan kuten esim. Tampere. Jopa Viipuri on itseasiassa saattanut näyttää hienommalta tai yhtä hienolta kuin Turku pienien kivisten kortteleidensa ansiosta. Vanhat keskiaikaiset kivitalot olivat Turussa tuhoutuneet jo aikoja sitten sotien ja jatkuvien tulipalojen seurauksena. Myöhäisempi rakennuskanta, kuten uusrenesanssi arkkitehtuuri, oli kyllä Turussa huomattavasti Viipuria mahtavampaa.

C.L. Engelin laatima asemakaava. Keskiaikainen asemaakava vaihtui puhdaslinjaiseen empireen, jossa suorien ja leveiden katuajen varsilla on matalia puutaloja.



...takaisin itse asiaan.


(C.Fr.) Junneliuksen talo (rakennettiin Strandellin Verdandin kylkeen)
Saksalainen arkkitehti Willy Oest.
Valmistui vuonna 1900.
Purettiin vuonna 1961.

Kenen arkkitehdin kädenjälkeä tuo kaunokainen mahtoi olla?

Besserwisser vastaa että; P.E.S. Degenaer. Itse rakennus on vuodelta 1876.

[Whose Homepage]

O what a splendid set of handsome old buildings, satama!

I barely dare ask whether they still exist.

[Quu]

Hienoja rakennuksia kaiken kaikkiaan. Luultavasti suuressa osassa tapauksia purkaminen tuli edullisemmaksi kuin vanhan kunnostaminen.

Tuota ihmettelin, että mikähän Östermyra, en ole kuullut semmoisesta paikasta... kunnes selvisi, että sehän on vanha tuttu Seinäjoki!
http://arvid.abo.fi/aabs/1999/6/74.jpg

Heh, tuota kuvaa en olekaan nähnyt. Asemarakennuksista on säilynyt yksi 1909 rakennettu pytinki: http://www.veturitalli.info/hotelalma/uusihotelli.html

[Aboa]

ja tämä (vaalea korkea talo) Phoenix:

korjatkaa jos olen väärässä, en tunne Turkua...

Oikeassa olet:


Kurjuuden maksimoimiseksi Phoenixin tilalle rakennettiin 3-kerroksinen liikerakennus, jossa tällä hetkellä pitää majaansa vakuutusyhtiö Pohjolan konttori:


Vielä yksi esimerkki kauppatorin laidalta: Eerikinkadun ja Aurakadun kulmassa sijaitsi aikoinaan 1800-luvun lopulla rakennettu uusrenesanssinen postitalo:


Nykyään sen paikalla sijaitsee parhaiten KOP-kolmiona tunnettu liikerakennus:



Pieni harha-askel itse topicista sallittaneen:

C.L. Engelin laatima asemakaava. Keskiaikainen asemaakava vaihtui puhdaslinjaiseen empireen, jossa suorien ja leveiden katuajen varsilla on matalia puutaloja.

Aurajoen varren lehmukset ovat hieman rehevöityneet sitten tuon kuvan ottamisen...:

(C.Fr.) Juleniuksen talo (rakennettiin Strandellin Verdandin kylkeen)
Saksalainen arkkitehti Willy Oest.
Valmistui vuonna 1900.
Purettiin vuonna 1976.

Mielestäni tuo Junneliuksen (vai Juleniuksen?) talo purettiin uuden asuin-ja liikerakennuksen alta jo vuonna 1961. Se oli valmistuessaan aikamoisen outo lintu kaupunkikuvassa skoonelaisine julkisivutiilineen ja sileiksi hakattuine suomalaisine vuolukivineen. Kuuluu (sekin) ehdottomasti sarjaan ”olisi voitu ehkä jättää purkamatta”

[satama]

Mielestäni tuo Junneliuksen (vai Juleniuksen?) talo purettiin uuden asuin-ja liikerakennuksen alta jo vuonna 1961. Se oli valmistuessaan aikamoisen outo lintu kaupunkikuvassa skoonelaisine julkisivutiilineen ja sileiksi hakattuine suomalaisine vuolukivineen. Kuuluu (sekin) ehdottomasti sarjaan ”olisi voitu ehkä jättää purkamatta”

Se on muuten Junneliuksen talo ja se todellakin purettiin 1961. Tuosta vuolukivi maininnastasi kyllä arvaan, että olet lukenut tai luet samaa kirjaa kuin minä eli Helena Soiri-Snellman: Jugendslottet Hjorten.

Tuossa joku aikaisemmin kyseli mistä olin löytänyt kuvan Linblomin talosta.
Ainakin Jouni Kallioniemi - Kaikkien aikojen Turku kirjasta löytyy muutama. Olen muistaakseni nähnyt kuvan myös jossain muussakin kirjassa.

[Aboa]

Tuosta vuolukivi maininnastasi kyllä arvaan, että olet lukenut tai luet samaa kirjaa kuin minä eli Helena Soiri-Snellman: Jugendslottet Hjorten.

Itse asiassa en ole tuota Jugendslottet Hjorten-kirjaa koskaan vilkaissutkaan (lue= onk’ semmonenki joskus julkastu?). Täytyykin kipaista se kirjastosta lainaamassa kun on näemmä hakukoneen mukaan vapaana hyllyssä. Jouni Kalliomäen Kaikkien aikojen Turku sen sijaan kirjahyllystä löytyy kuten myös Harri Kalpan erinomainen, 4-osainen Muuttuva kaupunki, Turku eilen ja tänään-sarja. Se, että tuo kirjasarja tosiaankin on 4-osainen, kertoo jo aika paljon siitä, kuinka paljon Turussa on ehtinyt ns. maisema vaihtua.

[Toni]

Suurkiitos tosta Åbo Akademin linkistä! Loistavaa palvelua yliopiston osalta. Muutenkin tämä threadi kuuluu suosikkeihini Talossa, toivottavasti jaksatte keskustella ja esitellä rakennuksia. Vaikka en ehkä olekaan osallistunut kovin aktiivisesti, se ei tarkoita ettenkö tätä seuraisi.

Täytyy kyllä todeta, ettei Turku nyt niin kovin ihmeellinen ollut verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkeihin . Turku oli suurimmaksi osaksi "köyhä" puukaupunki aivan kuten esim. Tampere. Jopa Viipuri on itseasiassa saattanut näyttää hienommalta tai yhtä hienolta kuin Turku pienien kivisten kortteleidensa ansiosta. Vanhat keskiaikaiset kivitalot olivat Turussa tuhoutuneet jo aikoja sitten sotien ja jatkuvien tulipalojen seurauksena.

Eihän tuo lausahdus edes ehkä tarvitsisi lainausmerkkejä "köyhän" ympärille, sillä kyllähän Viipurissa taisi olla aivan erilailla varakasta väestöä muuhun Suomeen verrattuna ihan 1800-luvun loppuun saakka. Ennen vanhaanhan juuri kauppiaiden toimesta rakennettiin kaupunkeihin kivitaloja, eikä mikään kaupunki tainnut olla verrattavissa Viipurin tilanteeseen. Onhan se ollut aivan eri tavalla myös kansainvälinen: 1810-luvulla suomenkielisiä oli 44%, venäläisiä 30%, ruotsinkielisiä 14% ja saksalaisia 12%. Koko kaupungin hallinto ja siivilielämä oli jälkimmäisten käsissä. Eipä tuollaiseen kansainvälisyyteen päästä lähellekään nykypäivänä.

Turun palon jälkeen 1830-luvulla on Suomen kaupunkien tilanne varmasti ollut melko nurinkurinen. Turku on lähinnä kasa raunioita ja pystyssä on vain pahasti vahingoittunut Tuomiokirkko sekä Luostarinmäen alue, kun taas "uusi uljas pääkaupunki" Helsinki on vain piskuruinen pyrkyri noin muutamalla tuhannella asukkaallaan. Viipuri on silloin ollut ainoa kunnon kaupunki koko maassa. Oulussakin on ollut tulloin jo noin 5000 asukasta.

Vuoden 1850 tienoilla, juuri ennen kuin Viipurin keskustaa ympäröinyt muuri purettiin ja kantakaupunki levisi, oli Viipurissa netin mukaan noin alle sata kivitaloa. Niiden määrä kasvoi melkoisesti väestön myötä.


Näin threadin aihetta sivuten, tässä korttelit.fi tyylinen virtuaalimatka Viipuriin: http://www.vanhaviipuri.com/ Kuvien laatu on vaihtelevaa, mutta sivustolta taitaa löytyä jokainen vanhan kantakaupungin rakennus kuvattuna. On se vain ollut kaunis kaupunki.

[satama]

^ Ei jumalauta minkä linkin heitit.

En muuten nopeasti katsottuna juuri hirveästi uusrenesanssia löytänyt paitsi tämän mahtavan talon:
http://www.vanhaviipuri.com/Linnoitus/U ... u%2010.jpg
olihan niitä kait vielä raatihuoneen ympärilläkin pari

Jugend sen sijaan oli juuri sellaista kuin olen sen uskonut olevankin... eli mahtavaa
http://koti.phnet.fi/repola/Torkkelinkatu%206.jpg
http://koti.phnet.fi/repola/Maununkatu%201.jpg
^ muistuttaa vähän sitä turun keltaista kauppataloa

Kuinkahan moni näistäkin rakennuksista oltais purettu jos olis jäänyt suomalaisten käsiin

[Rokkikukko]

Ei voi mitään, että noita kuvia Viipurista katsellessa nousee vain pienoinen v*****s.. Vaikka varmaan 60- ja 70-luvuilla suomalaiset olisivatkin kaupunkia ansiokkaasti tuhonneet, olisi Viipuri varmasti siltikin mesta paikka nykypäivän Suomessa! Noh, ei auta enää itku (Viipurin-) markkinoilla..

[Quu]

Vaasasta pari esimerkkiä. Laitan urleina kun kaikki eivät ole omia kuviani.

Tämä talo sekä muut torin yläosan rakennukset purettiin sinänsä toimivan kauppakeskuksen tieltä. Tässä purkaminen oli mielestäni täysin oikeutettua, sillä näin saatiin keskustan keskeisimmälle paikalle runsaasti liiketilaa. Mahdollisena lohdotuksena hyvin samantyyppinen, säilynyt rakennus löytyy läheltä: http://www.donitsi.net/wa/Apotek.jpg

En kuollaksenikaan pysty muistamaan, millainen on tornitalo josta tässä kerrotaan. Paikka on tainnut jäädä pimentoon kuvausreissuillani.

"Commieblockien" tieltä saivat erinäisten puutalojen lisäksi väistyä mm. nämä: http://kotisivu.mtv3.fi/tahde/KoulukatuKirjastokatu.jpg, http://kotisivu.mtv3.fi/tahde/Koulukatu35.jpg, http://kotisivu.mtv3.fi/tahde/Rantakatu15.jpg.

Lisää löytyy täältä: http://kotisivu.mtv3.fi/tahde/

[Iggy.P]

Vaikka tämä on jo kertaalleen esitelty Oulu-threadissä, kuuluu se myös tänne, eli vanhan Oulun purkamisen symboli KOPin talo:

Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Usko Nyström, Petrelius, Penttilä ja se valmistui v.1900 ja purettiin 1959.




Valokuva Uuno Laukka, Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.





Paikka on nykyään tällainen. Uudisrakennuksen suunnitteli Aarne Ervi ja siinä toimii Nordeapankki.




Kopintaloa pidetään yleisesti suurena menetyksenä. Muuten Oulun kivitalot ovat säilyneet paremmin kuin monissa muissa paikoissa, tosin kovin paljon niitä ei ole ollutkaan. Ainakin yksi Kopintalon kokoinen Jugendtalo tuhoutui sodassa. Kirkkokadulta on myös hävinnyt kolmekerroksinen vanha kivitalo, mutten ole saanut selville sitä miksi niin kävi. Vaikka vanhaa puukaupunkia on tuhottu todella härskisti vielä -90 luvullakin, on Oulu kaikesta huolimatta säästynyt paremmin kuin monet muut. Suuria jugendrakennuksia luulisi täällä olleen enemmänkin sillä ainakin vielä 1800-luvun loppupuolella Oulu on ollut tietääkseni Suomen viidenneksi "tärkein" kaupunki (Helsingin, Turun, Viipurin ja Tampereen jälkeen). Vaikuttaisi siltä että esim. Lahteen niitä olisi kuitenkin rakennettu enemmän.

Linkki museon sivulle:
http://www.ouka.fi/ppm/tilapaisnayttely ... storia.htm

[Iggy.P]

Ja tässä em.sodassa tuhoutunut rakennus eli vanha Oulun Työväenyhdistyksen talo:

Kuva OTN:n arkisto

Tässä rakennus tuhoutuneena:
http://www.ouka.fi/ppm/laukka/kuvat/2/1565.jpg

Paikka näyttää nykyisin tältä:

[Iggy.P]

Kolmas mainitsemani nyky Oulusta kadonnut talo näkyy näissä kuvissa.
Tai itseasiassa siitä on jäljellä lyhyt osa ja torni. Ko.talo on kolmikerroksinen kulmatalo joka näkyy hyvin tässä kirkontornista otetussa kuvassa. Kannattaa kiinnittää huomiota torniin:





Tässä puisesta Franzenin talosta otetussa kuvassa näkyy jäljellejäänyt osa talosta(punainen). Puretun osan paikalla on uusi viisikerroksinen kerrostalo. Kuvasta näkyy myös miten kattolinjaa on muutettu.



Torni on puinen ja rakennus muutenkin aika outo lintu. Se on nimittäin valmistunut 1879!






Tässä kuvassa talo näkyy vasemmalla. Kuva on vanhasta postikortista:

[Aboa]

Täytyy kyllä todeta, ettei Turku nyt niin kovin ihmeellinen ollut verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkeihin . Turku oli suurimmaksi osaksi "köyhä" puukaupunki aivan kuten esim. Tampere.

Noh, noh, eipäs nyt vähätellä meidän Turkua...

”Turku oli 1700-luvun lopulla Ruotsin valtakunnan itäisen osan pääkaupunki ja hallintokeskus sekä yliopiston ansiosta sivistyksen tyyssija – siis todellinen kulttuurikaupunki. Lähes kahdeksan tuhannen asukkaan Turku oli myös koko Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki Tukholman ja Göteborgin jälkeen.”

Vaikka tämä on jo kertaalleen esitelty Oulu-threadissä, kuuluu se myös tänne, eli vanhan Oulun purkamisen symboli KOPin talo:

”Mukava” huomata, että on sitä osattu näköjään muuallakin töpeksiä vanhojen rakennuksien kanssa.

Matkataanpas ajassa oikein kunnolla taaksepäin:


”Kuusiston keskiaikainen piispanlinna rakennettiin Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi Piikkiönlahden rannalle. Se palveli heidän turvapaikkanaan uskonpuhdistukseen asti. Linnaa rakennettiin, korjattiin, lisärakennettiin ja käytettiin pari vuosisataa. Linna oli ainutlaatuinen rakennus Suomessa. Kuninkaan käskystä Turun linnan päällikkö Maunu Sveninpoika joukkoineen tuhosi linnan 1528.”

Meillä turkulaisilla on siis harvinaisen pitkät perinteet historiallisten rakennusten moukaroinnissa...



”Kuusiston linna puolustautui kutsumattomia vieraita vastaan sekä maanpäällisillä muureilla että mereen rakennetuilla varustuksilla. Maihinnousun estämiseksi rannat varustettiin yli 3000 paalulla. Rantakaislikot ja -muta onnistuivat pitämään 1400-luvulla rakennetun paalutuksen salaisuutena aina vuoteen 1992 asti. Tuolloin merivesi oli pitkään poikkeuksellisen matalalla ja kaislikon sisällä kulkeva paalurivistö havaittiin.”







Lisää kuvia:
http://www.muuka.com/finnishpumpkin/cas ... to_fi.html