Taloforum.fi

[satama]

...erikoisliike myymälä jonka yhteenlaskettu pinta-ala on ~6800m2, eli hiukan pienempi kuin paikalliset hypermarketit. Kohde rakennetaan juuri käytöstä poistuneen punatiilisen K-Raudan
rakennuksen tilalle vastapäätä Launeen Citymarkettia, noin kilsa juna-asemasta suoraan etelään.

Projekti peruutettu:
Rakentamisen piti alkaa syksyllä 2009, mutta projektin sivusto oli häipynyt joulukuussa vähin äänin. Tänään uutisia lueskellessa selvisi mitä kiinteistölle nykyään kuuluu.
Myytiin eteenpäin. Kiinteistön osti pieni helsinkiläinen kiinteistöfirma Rakennuskauppa 500 Oy ja tilojen uusi vuokralainen BYGGmax piti eilen avajaiset.

[aleksi]

>>valittamiseni kohdistui tosiaan kaupungintalon viereiseen suunnitelmaan.

>Minkälaista tuohon sinun mielestäsi tulisi rakentaa? Nykyisissä suunnitelmissa pyritään selvästi ottamaan huomioon vanhan kaupungintalon läheisyys ja >muu korttelirakenne, eikä siinä minusta epäonnistuta. Suunnitelma on itse asiassa melko lailla ympäristöään ehjentävä mielestäni. Tuossahan on >aikomuksena rakentaa vanhan keskustan alueelle passelia umpikorttelia.

Olet varmaankin siinä oikeassa. Paikka on Saarisen hienon kaupungintalon vieressä, joten mitä tahansa tuohon ei voi rakentaa. Silti tuo suunniteltu talo haisee 50- tai 60-luvulta. Haluaisin modernia rakentamista, jotain uutta katseltavaa Lahden keskustaan! Ei vanhan talon viereen tarvitse rakentaa vanhan näköistä taloa, ks. esim. Pariisi.

Laajemmin ärsyttää se, että Suomessa arkkitehtuuri on viime aikoina ollut, huom. parhaimmillaan, juuri tällaista varovaista ja huomaamatonta, joka istuu ympäristöönsä niin, että kukaan ei huomaa, että mitään on rakennettukaan. Tämähän oli Hgin musiikkitalonkin lähtökohta arkkitehdin mukaan (ok, ei ehkä ihan näillä sanoilla..).

Mutta joka tapauksessa minusta tämä on mielenkiintoinen ja vaikea aihe, eli mitä voidaan rakentaa merkittävien ja historiallisten rakennusten naapuriin.

[satama]

Omistaja hakee konserttitalolle purkulupaa




Lahden konserttitalon omistava Musiikkiopiston omakotisäätiö on jättänyt keskiviikkona rakennusta koskevan purkulupahakemuksen Lahden seudun rakennuslautakunnalle.
Säätiöllä ei kuitenkaan ole haluja purkaa omistamaansa arvorakennusta. Se ilmoittaa käynnistäneensä lupaprosessin kaupungin aloitteesta tarkoituksenaan selvittää, onko rakennuksen purkaminen todellinen ja realistinen vaihtoehto kiinteistön tulevaisuutta suunniteltaessa.
Talo kaipaa isoa peruskorjausta, johon säätiöllä ei ole varaa.

http://www.ess.fi/?article=276892

Remontin hinnaksi on arvioitu 15milj. euroa, eli kokonaistaloudellisesti (luultavasti) edullisin ratkaisu olisi tehdä kokonaan uusi rakennus nykyisen paikalle. Purkamisen tielle saattavat kuitenkin nousta suojelutarpeet - vanha konserttitalo luokiteltu kulttuurihistorialliseksi rakennukseksi. Konserttitaloa remontoitiin viimeksi 1990-luvun vaihteessa. Silloin kustannusarvio ylittyi, taloa hallinnoiva Musiikkiopiston Omakotisäätiö velkaantui ja remontti jäi kesken. Säätiö on velkaa kaupungin sisäiselle pankille 1,8 miljoonaa euroa. Lainan vakuutena on konserttitalo, siten talo lankeaa säätiön varattomuuden seurauksena viimekädessä kaupungille.

[satama]

YIT:n radanvarren rakennusprojekti käynnistettiin viime syksynä monen vuoden odottelun jälkeen. Arkkitehtuurille ei taaskaan laitettu alhaista kustannusta ylväämpää tavoitetta.

[satama]

Kaksi vanhusten palvelutaloa rakentumassa keskustaan. Tyypillistä bulkkia.

[satama]

Jälleen uusi toimistorakennus YIT:ltä suunnitteilla keskustaan, joka a) on helvetin ruma ja b) täysin turhaan tuhoaa vanhaa rakennuskantaa vaikka tyhjiä tontteja lötyy keskustasta vielä paljon.

Projekti peruutettu.

[satama]

Kerinkallion purettavan harjoitusjäähallin tilalle ollaan suunnittelemassa 2½ kerroksista pientaloasutusta vanhan ajan mukaisesti kadunvarteen kiinni.



vihreä alue on varattu hulevesille

[satama]

APOLI Lahti eli Lahden arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on valmistunut.
Ohjelma sisältää Lahden kaupunginvaltuuston 19.4.2010 hyväksymät Rakennetun ympäristön laatutavoitteet 2020.

Omasta mielestä ehkä ne tärkeimmät muutoksen nykyiseen tilaan:

Perustetaan kaupunkikuva-arkkitehdin virka.
Kaupunkikuva-arkkitehdin tehtävänä on toimia rakennusvalvonnan neuvojana yksityisissä uudis- ja korjausrakentamishankkeissa sekä toimia kaupunkikuvaasiantuntijana tilakeskuksen uudis- ja korjausrakentamishankkeissa sekä kunnallistekniikan rakennushankkeissa.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta
Perustetaan kaupunkikuvaneuvottelukunta nykyisen kaupunkikuvatyöryhmän työn tueksi. Kaupunkikuvaneuvottelukunta on kaupunkikuvaryhmän ja yksityissektorilla toimivien asiantuntijoiden yhteistyöelin.

Laatulisä
Tilakeskuksen ja Kunnallistekniikan yksiköiden toiminnan taloustavoitteisiin sisällytetään 1-1,5% suuruinen laatulisä merkittävien rakennus- tai korjaushankkeiden kustannusarvioihin. Laatulisä osoitetaan hankkeiden esteettisen laadun kohentamiseen, kuten paikan ominaispiirteitä tukeviin taideteoksiin, laadukkaampiin materiaaleihin tai suunnitteluun. Laatulisän kohdentamisesta päätetään hankekohtaisesti hankesuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä.

Apolifoorumi
Järjestetään vuosittainen arkkitehtuuriseminaari, joka on suunnattu julkisen ja yksityisen sektorin rakennusalan ammattilaisille sekä Lahden asukkaille. Lisäksi otetaan käyttöön internetissä toimiva rakennetun ympäristön palautejärjestelmä.

Apolitunnustus
Jaetaan vuosittainen tunnustus ansiokkaimmasta yksityisestä rakennus- tai ympäristörakentamishankkeesta tai laadukkaasta ympäristön hoidosta.

Vuosittainen suunnittelukilpailu
Asetetaan tavoitteeksi yhden suunnittelukilpailun järjestäminen vuodessa ajankohtaisesta kaavoitus-, talonrakennus- tai ympäristörakennuskohteesta. järjestäjänä voi olla maankäytön, tilakeskuksen tai kunnallistekniikan yksikkö. Suunnittelukilpailuja voidaan pitää esimerkiksi kaupunkikuvallisesti merkittävien alueiden, julkisten uudisrakennusten, julkisten ulkotilojen tai kadunkalusteiden suunnittelusta

Rakennetun ympäristön laatumittari (Apolin seurantaraportti)
Kaupunki ylläpitää vuosittaista rakennetun ympäristön laatumittaria, jolla seurataan Apolin tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden etenemistä. Edellä lueteltujen toimenpiteiden tarkoituksena on konkretisoida keinot, joilla Rakennetun ympäristön laatutavoitteet 2020 saavutetaan.



http://www.lahti.fi/www/bulletin.nsf/25 ... enDocument

[satama]

Valtuustoaloite: Lahden joukkoliikenteen kehittäminen KV

Lahden sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on tehnyt liitteenä olevan valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että v. 2011 talousarvioon sisällytetään tunnin ajan voimassa oleva ilmainen siirto linja-autolinjalta toiselle, eläkeläisille klo 10-14 välillä voimassa oleva lastenlipun hintainen eläkeläislippu ja mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen toimikunnan mietinnössään esittämiä muita kehittämistoimenpiteitä.

Asian valmistelija/lisätietojen antaja: liikenneinsinööri Matti Hoikkanen p. 8142428

Lahden seudun joukkoliikennelautakunta käsitteli asiaa 15.6.2010 § 14.
Kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelaisen päätösehdotus oli seuraava:

"Linja-autoliikenteessä ilmainen siirto on käytössä ainakin pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Porissa. Se nopeuttaa ja halventaa matkustamista sekä luo joukkoliikenteelle myönteistä imagoa. Lahden sisäisessä liikenteessä ostetaan vuositasolla n. 50 000 kpl 1,5 euron hintaista aikuisten siirtolippua ja 0,80 euron hintaista lasten siirtolippua. Siirroista liikennöitsijät saavat tuloja 70 000-75 000 euroa vuodessa. Mikäli Lahdessa siirrytään ilmaiseen siirtoon, katsovat liikennöitsijät, että kaupungin tulee korvata saamatta jääneet tulot. Todennäköisesti siirtojen määrä kasvaa huomattavasti ilmaisuuden myötä. Koiviston Auto Oy esittää, että mikäli Lahdessa otetaan käyttöön ilmainen siirto, kaupunki korvaa aikuisten kertalipun ja lasten lipun hinnan erotuksen. Korvaus /lippu olisi 1.7. alkaen 1, 50 euroa. Mikäli korvausperusteena käytetään ns. liikenne- ja viestintäministeriön perustaksaa, jonka mukainen siirtolipun hinta aikuiselle on 1.7. alkaen 1,34 € (lasten puolet) ja oletetaan siirtojen kaksinkertaistuvan, niin tulojen menetyksen korvaus vuositasolla olisi 130 000-160 000 euroa.

Koiviston Auto Oy esittää lausunnossaan, että valtuustoaloitteen mukaista eläkeläislippua kokeiltaisiin puolen vuoden ajan käytön selvittämiseksi ilman kaupungin tukea. Jos lippu päätettäisiin ottaa sen jälkeen pysyvästi käyttöön, tulisi lausunnon mukaan kaupungin korvata jokaisesta lipusta kertalipun ja lastenlipun hintojen välinen erotus. Lahdessa asuu n. 18 000 65-vuotiasta tai tätä vanhempaa henkilöä. Sotiemme veteraaneja on hieman yli tuhat ja heille kaupunki antaa 150 ilmaista matkaa vuodessa. Jos oletetaan, että 5000 eläkeläistä tekee tuetun matkan kahdesti viikossa (edestakainen matka), niin vuodessa matkoja on n. 500 000 ja tarvittava tuki liikenne- ja viestintäministeriön mukaisella perustaksalla 1.7. alkaen n. 600 000 euroa (alv 0%). Matkamäärää on mahdoton arvioida etukäteen. Koiviston Auto Oy:n tarjous kokeilusta on houkutteleva ja selvittäisi tarvittavan tuen suuruusluokan. Ennen kokeilua tulisi kuitenkin olla varmuus tuen käyttöönotosta kokeilun jälkeen. Muutoin kokeilulla ei ole merkitystä ja alennettujen lippujen myynnin lopettaminen koettaisiin eläkeläisten keskuudessa melkoisena pettymyksenä.

Teknisellä ja ympäristötoimella ei ole osoittaa tämän vuoden talousarviosta eikä myöskään ensi vuonna talousarvioraamin perusteella tarkoitukseen määrärahaa. Mikäli ilmainen siirto ja eläkeläislippu otetaan käyttöön ensi vuonna, tulee toimialan raamia korottaa 750 000 eurolla.

Lautakunnan käsittelyssä päätösehdotukseen lisättiin yksimielisesti seuraava lisäys:
Lautakunta yhtyy aloitteen näkemykseen siitä, että joukkoliikennettä tulee kehittää Lahden kaupunkiliikenteessä ja suhtautuu myönteisesti esitettyihin kehittämiskohteisiin ja esittää, että kaupunginhallitus tekee kaupunginvaltuustolle esityksen tarvittavasta määrärahasta.

Joukkoliikennelautakunta esittää, että muut seudullisen lautakunnan seutukunnat selvittävät ilmaisen siirtolipun mahdollisuutta ja oman kuntansa liittämistä siirtolippujärjestelmään."

Lahden seudun joukkoliikennelautakunta hyväksyi päätösehdotuksen muutettuna.
http://www.lahti.fi/kannat/lahasia.nsf/ ... enDocument

Valtuustoaloite: Raitiovaunuliikenteen mahdollisuuksien tutkiminen Lahden keskustan liikennejärjestelyissä KV

Aleksi Mäntylä ja 24 muuta Lahden kaupunginvaltuutettua ovat liitteenä olevassa valtuustoaloitteessaan esittäneet tutkittavaksi raitiovaunuliikenteen mahdollisuuksia ja kustannuksia keskusta-alueen liikenteen ongelmien purkamisessa sekä myöskin raideliikenteen ulottamista esim. keskussairaalaan, Hollolan ja Nastolan kuntakeskuksiin.

Asian valmistelija/lisätietojen antaja: liikenneinsinööri Matti Hoikkanen p. 8142428.

Lahden seudun joukkoliikennelautakunta käsitteli asiaa 15.6.2010 § 15.
Kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelaisen päätösehdotus oli seuraava:

"Lautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa:

Aloitteessa on esitetty raitiovaunuliikenteen käynnistämistä Lahden keskustassa ja sen ulottamista myös keskussairaalaan, Messilään sekä Hollolan ja Nastolan kuntakeskuksiin. Lahden keskustan liikenteen ja liikkumisen ideointia-raportti valmistui talvella ja sitä esiteltiin laajasti Lahden lautakunnille, kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Siinä esitettiin mm. ajatus keskustassa liikkuvasta pienbussista, joka kiertelee erilaisten palvelupisteiden kautta. Se on järjestettävissä kohtuullisin kustannuksin ja sen reittiä voidaan joustavasti tarvittaessa muuttaa. Ideasuunnitelma on nähtävillä kaupungin nettisivuilla ja kaupunkilaisilta toivotaan lisää ideoita keskustan kehittämiseen kesän aikana.

Raitiovaunuliikenteen käynnistäminen edellyttää suuria perusinvestointeja, tiivistä maankäyttöä ja reittien muuttaminen on hankalaa erityisesti keskustassa. Kustannusten kattaminen edellyttää todella suuria matkustajamääriä. Turussa on tutkittu raitiovaunuliikenteen aloittamista. Kahden reitin (17,7 km) ja varikon rakentamisen raiteineen sekä vaunujen hankkimisen on arvioitu maksavan 257-276 m€.

Raitiovaunuliikenteen käynnistämisestä on tehty useita aloitteita viime vuosina. Keskustelun pohjaksi on syytä tehdä pienehkö selvitys. Raitiovaunuliikenteen mahdollisuuksia keskustassa voidaan tarkastella keskustaideoiden tutkimisen yhteydessä ja laajempia verkkokysymyksiä osana seudullista joukkoliikennesuunnitelmaa, jonka tekeminen käynnistyy elokuussa."

Ehdotus hyväksyttiin."
http://www.lahti.fi/kannat/lahasia.nsf/ ... enDocument

[Kantti]

Ensinnäkin tuo Kerinkallion pientaloasusus-suunnitelman piirros antaa erittäin sympaattisen ja lämpimän kuvan. Lapsiperheet ovat varmasti kiinnostuneita ajatuksesta. Näyttää hienolta!

Jonkinlaista APOLIa kaivattaisi muihinkin kaupunkeihin. Etenkin Turkuun! Lahti on tässä muulle Suomelle suunnannäyttäjänä. En ainakaan tiedä vastaavasta elimestä muualla? Mitä suositeltavinta, koska rakentamisen taso kaupungeissa riippuu aivan liiaksi rakennuttajan rakentamisen laatutasolle asettaman kunnianhimon, ja voitontavoittelun välisestä suhteesta. Kunnianhimon tappioksi.

Raitiotieliikenteelle kohdistuva kiinnostus näyttää etenevän hyökyaallon nopeudella Lahdenkin ajautuessa liikkeeseen mukaan. Jossakin vaiheessa alkaa Suomessa tapahtua raitiotieliikenteen osalla. Oikein hyvä!

[satama]

Kouvolan hallinto-oikeus on torjunut valitukset Lahden Ranta-Kartanon kiistellystä asemakaavasta.

Lahden kaupunginvaltuuston reilun vuoden takaisesta kaavapäätöksestä jätettiin useita valituksia, joiden takana oli muun muassa lukuisa joukko lahtelaisia valtuutettuja, kaavaa vastustavia lahtelaisia ja luontojärjestöjä.

Alueen kehittämiseen tähtäävästä arkkitehtikilpailusta tehdyt valitukset jätettiin kokonaan tutkimatta, ja muut hallinto-oikeus hylkäsi perusteettomina.

Oikeuden mukaan vesistönäkymien katoaminen kaavan salliman rakentamisen takia ei tarkoita elinympäristön merkittävää heikkenemistä. Laittomaksi kaava ei tule myöskään siksi, että valituksen tekijöiden mielestä jokin toinen kaava olisi parempi.

http://yle.fi/alueet/teksti/lahti/2010/ ... 47511.html

[satama]

Ranta-Kartanosta valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Lahden Ranta-Kartanon kaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaikkiaan kolmessa valituksessa (jotka kuitenkin puidaan yhdessä paketissa kuten viimeksikin) haetaan muutosta Lahden kaupunginvaltuusoton ja Kouvolan hallinto-oikeuden päätöksiin. (Kouvolan) Hallinto-oikeus torjui kuukausi sitten torjui valitukset Ranta-Kartanon asemakaavapäätöksestä.

(Kouvolan hallinto-)Oikeuden mukaan vesistönäkymien katoaminen kaavan salliman rakentamisen takia ei tarkoita elinympäristön merkittävää heikkenemistä.

Korkeimpaan hallinto-oikeuten tehtyjen valitusten takana ovat useat kaupunginvaltuutetut, Salpausselän luonnonystävät ja eräs yksityishenkilö.

Lahden kaupungin valtuusto hyväksyi niukasti kesäkuussa 2009 kiistellyn Ranta-Kartanon kaavan. Kaava-alueen suuruus on noin 30 hehtaaria kaupungin keskustan, Vesijärven, Pikku-Vesijärven, Fellmanninpuiston ja Kisapuiston välissä.

http://yle.fi/alueet/lahti/2010/10/rant ... 24958.html

Täsmensin punaisella merkityt kohdat itse, ESS:n artikkeli oli vielä epämääräisempi sekasotku josta jäi vaikutelmaksi että nyt oltaisiin tekemässä täysin uusia valituksia vaikka kyseessä on tosiaan vain yritys kaataa Kouvolan hallinto-oikeuden päätös korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

[satama]

Voi kiesus ku pistää taas vihaksi.
Vanhan pappilan tontti myytiin n. vuosi sitten rakennusliikkeelle, mutta sitä ennen kaupunki teki yksityiskohtaiset selvitykset tontista, kaupunkikuvallisista vaikutuksista ja rakennusmääräyksistä. En tiedä olenko sitten nähnyt silkkaa unta mutta muistelisin kovasti, että rakennustapaohjeissa määrättiin että katon tulee olla harjakatto (jyrkkyys tuli sovittaa vanhan pappilan kattoon) ja julkisivun tulee olla pääosin rapattua pintaa (.pdf tiedostoja kun ei ole enää saatavilla kaupungin sivuilla).

Näillä tiedoilla oli tontille odotettavissa jotain peruskauraa kunnollisempaa. Tulevassa uudisrakennuksessa on kuitenkin tasakatto ja lasinen julkisivu. Missä mättää? Onko rakennusliike lyönyt rakennuslautakunnalle nyrkkiä pöytään?

Hyvin oli kuitenkin veroeuroja saatu tuhlattua selvitysten tekemiseen.

[satama]

Harjulankatu 1-5

Tavoitteena on toteuttaa vanhusten ja erityisryhmien palvelutalo esteettömänä ja v. 2012 energia-
määräyksiä noudattavana energiatehokkaana, lähes nollaenergia-rakennuksena.
Asemakaavamuutoksella on tarkoitus myös parantaa viereisen Harjula-keskuksen paikoitusta.


Nykytilenne:
Rakennukset käsittävät kolme vuosina -77, -79 ja -82 rakennettua vanhusten asuintaloa.
Tontteihin rajoittuu Iso-Paavolankadun vieressä pieni tontti, joka on kaavoitettu
Ul/leikkikenttäkäyttöön. Leikkikenttää ei kuitenkaan ole toteutettu.

Voimassa olevan asemakaavan mukaan tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 6 500 k-m2.
Rakennusten suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-½VII.




http://maps.google.com/maps?um=1&hl=en& ... a=N&tab=il




Kaavaehdotus:



JULKISIVUJEN TULEE OLLA PÄÄOSIN RAPATTUJA SEKÄ PÄÄVÄRITYKSELTÄÄN VAALEITA JA YHTENÄISIÄ.

PUNATIILEN VÄRISIÄ RAPATTUJA TAI PUHTAAKSI MUURATTUJA PUNATIILISIÄ OSIA VOIDAAN KÄYTTÄÄ.

KÄSITTELEMÄTTÖMIÄ BETONIPINTOJA EI SAA KÄYTTÄÄ.

VESIKATOLLA OLEVIEN IV-KONEHUONEIDEN, TEKNISTEN TILOJEN JA LAITTEIDEN VÄRITYS ON TUMMAN HARMAA.

KATOLLE JA JULKISIVUILLE VOIDAAN SIJOITTAA AURINKOPANEELEITA.

JULKISIVUPINTAAN VOIDAAN SIJOITTAA AURINGONSUOJASÄLEITÄ.

PARVEKELASITUSTEN TULEE OLLA VÄRILTÄÄN KIRKKAITA JA KUULTAVIA.

HUOLTO-, LASTAUS- JA JÄTETILAT ON AIDATTAVA VÄHINTÄÄN 2m KORKEALLA NÄKÖSUOJA-AIDALLA TAI SEINÄLLÄ



Yleisötilaisuuden muistio

Pentti Wilkman:
Onko todella niin, että nykyisen rakennuskannan huomioon ottaminen on hylätty täysin ja nyt halutaan
kaksinkertaistaa rakennusoikeuden määrä. Melkoisen massiivinen, eikä nykyisten rakennusten
kunnostamista ole huomioitu. Pienempää mittakaavaa pitäisi olla.

Marja Mustakallio, kaavoittaja:
Kunnostettunakaan nykyisiin rakennuksiin ei saada toteutettua esteettömyyttä, eikä asuintilojen mitoitus
vastaa mm. pesutilojen, käytävien, hissien ym. osalta nykyisiä esteettömän asumisen vaatimuksia. Uuteen
kokonaisuuteen toteutetaan eri tasoista palveluasumista: vuokra-asumista, palveluasumista ja tehostettua
palveluasumista, joka tarkoittaa mm. ympärivuorokautista valvontaa ja edellyttää tilojen yhdistämistä
toisiinsa.

Sanna Mäkinen, toiminnanjohtaja, Lahden vanhusten asuntosäätiö:
Vanhojen rakennusten kunnostamiskustannuksia on laskettu. Vanhusten asuntosäätiöllä on kokemuksia
Metsäkankaalta, jossa on korjattu 1970-luvun talo, eikä korjaus sisältänyt edes julkisivujen kunnostusta.
Uusia kohteita on toteutettu purkukustannuksineen edullisemmin, vertailukohteena mm. Niemenkadun talo ja
Älytalo Paavolassa. Vanhojen rakennusten muuttaminen hyvään, esteettömään vanhusten
palveluasumiseen ei onnistu. Rakennuskokonaisuus muodostetaan myös kierrettävän sisäyhteyden ns.
rollaattorilenkin ympärille.

Pentti Wilkman:
Eikö nykyisiä rakennuksia voi yhdistää? Miksi samalla nostetaan rakennusoikeutta, kaksitasopaikoitus, joka
on täysin vieras ?

Marja Mustakallio, kaavoittaja:
Autopaikoitusratkaisu sulautuu maastoon, joka nousee Harjulankadulta Puuharjulaa kohden kerroksen
verran, jolloin alataso sijoittuu osittain maan alle. Alatasolle ajetaan Harjulankadulta ja ylätasolle suoraan
Lounaankadulta, eikä ylimääräisiä ajoluiskia tarvitse rakentaa. Harjulankadun katualuetta on esitetty
levennettäväksi hieman nykyisestä paikoitusalueen kohdalta sekä kadulle on esitetty ohjeellisena
viherkaistaa, jota ei nykytilanteessa ole. Viherkaista parantaisi kävely-ympäristöä. Kadun suunnittelu ratkeaa
katusuunnitelmassa, jossa tutkitaan myös istutusten ja puiden mahdollisuus. Puut on esitetty ohjeellisina,
koska kadulla kulkee vesi- ja viemärilinjat, jotka voivat olla esteenä isojen puiden istuttamiselle.
Kaksitasoisella paikoituksella voidaan parantaa myös Harjula-keskuksen paikoitusmahdollisuuksia, jotka
ovat nykyisin puutteelliset.

Pentti Wilkman:
Nykyinen vihermassa tuhoutuu täysin. Suunnitelma on massiivinen. Voidaan kysyä, mitä halutaan ?

Kari Lindström, konsultti, Arkkitehtityö Oy:
Nytkin on autopaikoitusalue rakennusmassojen välissä ja 5-8-kerroksiset rakennusmassat. Uusi
rakentaminen on sopeutettu nykyisen tilanteen mukaan. Keskusta-alueen tuntumassa alue on
täydentämisen ja tiivistämisen aluetta. Uudella rakentamisella tiivistetään kaupungin rakennetta.
Uusien rakennusten kerroskorkeus on suurempi. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu lämpimät yhteiset tilat, joihin
päästään sujuvasti kaikista asuinkerroksista. Ensimmäisen kerroksen katolle voidaan sijoittaa kattopiha, joka
on turvallinen, helposti valvottavissa oleva alue, jolle päästään suoraan dementiakerroksen tiloista, jolloin
asukkailla on omaehtoisestikin mahdollisuus käyttää tilaa. Ympärikierrettävyys sisätiloissa muodostaa
lämmintä liikkumistilaa ja sosiaalisia tapaamispaikkoja reitin varrella. Varsinaiselle ulkopihalle, joka sijaitsee
tontin länsireunalla, pääsee palvelutiloista.

Rakennusoikeuden kasvaminen muodostuu pääasiassa rakennusten runkosyvyyden kasvamisesta,
rakennus ikään kuin kasvaa sisälle päin. Isompien kokonaisuuksien muodostaminen on yleinen linja
vanhusten palveluasumisen alueella. Autopaikoitus soveltuu maastoon, joka nousee ja nykyisinkin
paikoitusalue kaivautuu osin rinteen sisälle. Ylempi taso on Puuharjulan pihan tasolla. Korkean
asuinrakennuksen purkaminen Puuharjulan edestä tuo Puuharjulan paremmin esiin.

Ari Tuupainen:
Harjula-keskus tarvitsee paikoitusaluetta, korvautuuko ilmainen paikoitus? Ettei tule maksulliseksi?

Marja Mustakallio, kaavoittaja:
Nyt asemakaavamuutoksen yhteydessä poistuva, asuinrakennusten välissä AP-tontiksi kaavoitettu alue
poistuu ja korvautuu LPA-tontilla. Voimassa olevassa asemakaavassa AP-tontti (autosäilytyspaikkojen
korttelialue) on osoitettu korttelien 3036 ja 3037 käyttöön, joka tarkoittaa Vanhusten asuntosäätiölle
vuokrattuja tontteja. Puu-Harjulan pysäköintipaikat on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu
sijoitettavaksi Lounaankadun päässä olevalle LP-alueelle. AP-tontti ei ole ns. julkinen pysäköintialue, vaan
kyseisillä tonteilla olevien vanhusten asuinkerrostalojen pysäköintialue. On eri asia, jos pysäköintialue on
käytännössä ollut Harjulan käytössä. Kaupungin tiedossa on, että Harjula-keskuksen autopaikoitustiloista on
puutetta ja asemakaavan muutoksella on mahdollista parantaa Harjula-keskuksessa kävijöiden
pysäköintipaikkojen määrää. Uuden kaksitasoisen paikoitusalueen käytöstä sopiminen on Vanhusten
asuntosäätiön ja Harjulan Setlementti ry:n välinen asia.

Ari Tuupainen:
Voiko Lounaankadulle sijoittaa lisää autopaikkoja ? Onko mahdollista poistaa länsipuoleinen jalkakäytävä ja
lisätä tälle puolelle kadunvarsipaikoitusta? Harjula-keskuksella on pulaa autopaikoista erityisesti
päiväsaikaan 10.30-n.14 ja illalla n. 18-. Harjula-keskuksessa kävijät ovat käyttäneet myös nykyisiä
asuintonttien maksuttomia autopaikkoja.

Marja Mustakallio, kaavoittaja:
Tämä on kadunsuunnitteluasia, Lounaankatu ei ole mukana kaavamuutosalueessa, Kadun paikoitus täytyy
tutkia erikseen. Yleiskaavassa Mustankallion mäen suunnasta kulkee ulkoilureitistön pääväylä Lounaankatua
pitkin harjualueelle.

Sanna Mäkinen, toiminnanjohtaja, Lahden vanhusten asuntosäätiö:
Viherympäristöä on pyritty säilyttämään suunnittelussa, Green City on muutakin kuin pihapuut mm.
nollaenergiatavoite.

Marja Mustakallio, kaavoittaja:
Vanhusten asumisen sijoittuminen mm. keskustan kulttuuri- ja terveyspalvelujen, Möysän lähipalvelujen mm.
kauppa, apteekki, Harjula-keskus ja joukkoliikenteen äärelle on hyvä ratkaisu.

Harjulankadun pohjoispuolen asukas:
Harjusta ei ole mitään iloa, uusi rakentaminen peittää harjun kadun toiselta puolelta.

Marja Mustakallio, kaavoittaja:
Uusi rakentaminen sulkee näkymiä keskeltä, mutta avaa enemmän itäpuolelta harjun suuntaan.

Markku Tyrväinen, kiinteistöpäällikkö, Lahden vanhusten asuntosäätiö :
Halutaan kehittää kaupunkia, eikä kukaan rahoita vanhojen rakennusten korjausta. Aran kautta haetaan
avustusta ja korkotukilainaa uudelle hankkeelle, jolloin vuokrat saadaan pysymään alhaisina. Muuten
rakennuksia pidettäisiin pystyssä ja asukkaatkin todennäköisesti vaihtuisivat vanhuksista muuhun
asuinkäyttöön.

Ari Tuupainen:
Hanke on ikäihmisille parempi toimintamalli ja hyödyntää Harjula-keskusta.

Kari Lindström, konsultti, Arkkitehtityö Oy:
Rakennukset ovat aikansa eläneitä taloja.

Paulinpolun asukas:
Purettavien talojen asukkaat suhtautuvat myönteisesti hankkeeseen.

Sanna Mäkinen kertoi elämänkaariasumisesta ja sen edellytyksistä. Asukkaalle tarjotaan mahdollisuus asua
samassa ympäristössä, jossa on saatavissa eri tasoisia palveluja voinnin muuttuessa, eikä tarvitse muuttaa
asuinpaikkaa, joka on ikäihmiselle usein vointia huonontava asia. Palvelujen järjestäminen vaatii riittävän
isoja kokonaisuuksia.

Pentti Wilkman:
Ei ole ajatusta vastaan, mutta miksi uudisrakentamisalue putsataan puista?

Marja Mustakallio, kaavoittaja:
Nykyisten rakennusten yhdistäminen ja palvelutilojen rakentaminen rakennusten väliin veisi saman alueen.

Pentti Wilkman:
Paikoitustarve on hyvin suhteellista, aina on löytynyt.

Kari Lindström, konsultti, Arkkitehtityö Oy:
Tontille istutetaan puita kuten on aikaisemminkin istutettu. Viihtyvyys on muutakin kuin istutuksia.

Marja Mustakallio, kaavoittaja:
Asuintaloilla on nyt n. 30 +10 ap . Kaksitasoratkaisu mahdollistaa n. 105 ap, Vanhusten palvelu- ja
asuinkeskukselle tulee n. 75 ap, jolloin on mahdollista, että osa paikoista tulee Harjula-keskuksen käyttöön.

.............................................................................................................................................................

Itsellä ei oo ajatuksia suuntaan tai toiseen. Vanhat neukkukuutiot lähtee, mutta Arkkitehtityö OY:n aikaisemmat suunnittelukohteet (kuten Malski tai Lahden Duo) ovat arkkitehtuurisesti ala-arvoisia ja uskon että näin tulee olemaan myös tälläkin kertaa. Eli luvassa energiatehokasta ja nykyvaatimukset paremmin täyttävää rakennuskantaa, mutta se kaupunkikuvallinen puoli jättää yhä toivomisen varaa.

[huopa]

lahtea sen kummemmin tuntematta tuo pappilankorttelin uusrakennussuunnitelma vaikuttaa harvinaisen surkealta.. jospa tuosta joku jaksaisi meteloida ja asia korjaantuisi ..