Iggy.P kirjoitti:ultrix kirjoitti:Iggy.P kirjoitti:Klazu kirjoitti:Minusta ei ole mitään väärää, vaikka nykyisiin kaupunkeihin rakennettaisiin paljonkin uutta 1700- ja 1800-lukujen tyylisuuntien mukaisesti. Ja voisi sitä joukkoon laittaa modernejakin vivahteita, kuten esimerkiksi Dresdenin keskustaa jälleenrakennettaessa on tehty.
Eli sinusta olisi ihan ok etteivät ihmiset enää erottaisi euroopan kaupungeissa kulkiessaan oikeasti historiallisia alueita uusista saman näköisistä? Mitäs väliä sillä, kunhan vain näyttää hyvältä, vai?
Ei se ihan noinkaan mene. Kyllä 1920-luvun klassismi on ihan erilaista kuin 1890-luvun uusrenessanssi, ja molemmat erottaa esimerkiksi 1700-luvun kustavilaisuudesta tai 1800-luvun alkupuoliskon empirestä. Aidon antiikin kopiot, kuten edellä käsitelty konserttitalo on asia erikseen, ei semmosia pliis enää 2000-luvulla.
Klazu oli tuossa sitä mieltä, että voitaisiin rakentaa paljonkin 1700-1800-lukujen tyylisuuntien mukaisesti. Minusta tuntuisi lähinnä kauhealta jos vaikkapa 1700-luvulla rakennetun Dresdenin historiallisen keskustan kaltaisia alueita rakennettaisiin kaupunkiin myös jonnekin muualle. Toki joitakin vanhoja piirteitä voi uusillakin alueilla olla, mutta en haluaisi missään nimessä sotkea historiallisten alueiden tunnistettavuutta uusilla saman näköisillä rakennuksilla. Vanha arkkitehtuuri on euroopalle todellinen ylpeydenaihe, ja se kokisi kyllä melkoisen arvonalennuksen, jos esim. 1700-lukulaiselta näyttäviä kaupunginosia nousisi vähän sinne ja tänne. Kyse ei ole pelkästään estetiikasta, vaan myös ihmiskunnan menneisyydestä, johon kuuluvat erilaiset kehitysvaiheet rakennusmenetelmineen ja arvostuksineen.
Sulla on pointtia, olen oikeastaan samaa mieltä. En halua talokopioita, esmes jonkun kustaviaanisen Sederholmin talon copypasteeminen pitkin – no – vaikka Östersundomia olisi mautonta ja siitä tulee mieleen lähinnä nämä Jetta-, Älvsby- ja muut ruotsalaiset pikkukartanotyylin valmispaketti-feikkitalot, jotka kasvavat niityille kuin suippumadonlakit sateella.
Klazulla oli myös lause moderneista vivahteista osana uusvanhaa tyyliä. Mikäpä sen siistimpää hei? Olisi äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, miten nykyisin rakennusmääräyksin, -metodein ja -materiaalein toteutettaisiin esimerkiksi jugendtyyliä. 20-luvun klassismin homagea tässä jo tulikin noiden ruotsalaisten pyhän Erkin talojen kautta. Hassua muuten, että Kartanonkoskenkin suunnitteli juuri ruotsalainen arkkari...
Nyt joku ihmettelee, että toisaalta haukun ruotsalaiset uusvanhat talot pystyyn ja toisaalta kehun. Totta sinänsä, mutta 20-luvun kivikerrostaloista ammentava rakentaminen on toteutettu huomattavasti paremmalla maulla kuin kartanomaisten villojen lätkiminen vieriviereen.
Iggy.P kirjoitti:Rakennettaessa nykypäivänä jotakin historiallisen kaltaista kysymyksessä on vain vanhalta näyttävä kuori ilman alkuperäistä sisältöä ja aitoa yhteiskunnallista merkitystä.
Paljon toistettu lause, mutta mitä se tarkoittaa? Onko esimerkiksi Sanomatalon (lasikuutio, jonka ympärillä ikuiset rakennustelineet) uudelta näyttävä kuori jollain tietyllä sisällöllä ja aidolla yhteiskunnallisella merkityksellä?
Mitä, jos Sanomatalo olisikin rakennettu refleksoimaan toisaalta Eduskuntatalon jämäkkää myöhäisklassismia arkadeineen, yhtäältä Rautatieaseman art décon esiastetta sekä Postitalon ja Sokoksen rationaalia funkkista ja vielä vaikka Lasipalatsin keveää funkiksen alamuotoa Manskun puolelta? Joidenkin mielestä se olisi kamalaa eklektismiä, minusta – olettaen, että se olisi toteutettu harmonisesti – kunnianosoitus ympäröiville, paikkansa ansaitseneille rakennuksille.
Siinä ei ole mitään ihmeellistä, ja vaikka siihen pestattaisiinkin joku kuvanveistäjä vielä touhuamaan päälle, niin kansantaloudellisesti päästään silti paljon halvemmalla kuin 1800-luvulla.