Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
#31589
Minusta ei ole mitään väärää, vaikka nykyisiin kaupunkeihin rakennettaisiin paljonkin uutta 1700- ja 1800-lukujen tyylisuuntien mukaisesti. Ja voisi sitä joukkoon laittaa modernejakin vivahteita, kuten esimerkiksi Dresdenin keskustaa jälleenrakennettaessa on tehty.

Tuollainen Nashvillen Pantheon on kyllä vähän kornia, sillä sellainen on niin eri ajasta, niin eri paikassa.
#31590
Klazu kirjoitti:Minusta ei ole mitään väärää, vaikka nykyisiin kaupunkeihin rakennettaisiin paljonkin uutta 1700- ja 1800-lukujen tyylisuuntien mukaisesti. Ja voisi sitä joukkoon laittaa modernejakin vivahteita, kuten esimerkiksi Dresdenin keskustaa jälleenrakennettaessa on tehty.

Eli sinusta olisi ihan ok etteivät ihmiset enää erottaisi euroopan kaupungeissa kulkiessaan oikeasti historiallisia alueita uusista saman näköisistä? Mitäs väliä sillä, kunhan vain näyttää hyvältä, vai?
#31591
Jugend-kaudella rakentaminen oli taidetta, joka ikinen rakennus oli taideteos ja symboli sen arkkitehdistä. Nykyisin koneellistetussa sarjavalmistusmaailmassa näin ei ole, joten emme saisi ikinä niin yksilöllisiä rakennuksia kuin 100 vuotta sitten. Siinä ei ole mitään väärää, maailma vain kehittyy ja ajat muuttuvat.
#31593
Mielestäni ei pitäisi kopioida suoraan vanhaa vaan yhdistää siihen jotain nykyaikaista, jotta huomaa, ettei kyseessä ole vanha rakennus. Miltäköhän näyttäisi sellainen vanhantyylinen rakennus, jonka harjakatto olisi tehty tummasta lasista. :mrgreen:
#31595
avuba kirjoitti:Mielestäni ei pitäisi kopioida suoraan vanhaa vaan yhdistää siihen jotain nykyaikaista, jotta huomaa, ettei kyseessä ole vanha rakennus.


Tuli tuosta mieleen kun joskus jossain bileissä kesken miksauksen dj-koppiin tuli joku perus teinipissis mussuttaan että "voisiksää hei pitää biisien välillä tauon etkä soittaa niitä putkeen että tietää millon biisi vaihtuu hei siis...".
:smt021
:smt020
#31635
Iggy.P kirjoitti:
Klazu kirjoitti:Minusta ei ole mitään väärää, vaikka nykyisiin kaupunkeihin rakennettaisiin paljonkin uutta 1700- ja 1800-lukujen tyylisuuntien mukaisesti. Ja voisi sitä joukkoon laittaa modernejakin vivahteita, kuten esimerkiksi Dresdenin keskustaa jälleenrakennettaessa on tehty.

Eli sinusta olisi ihan ok etteivät ihmiset enää erottaisi euroopan kaupungeissa kulkiessaan oikeasti historiallisia alueita uusista saman näköisistä? Mitäs väliä sillä, kunhan vain näyttää hyvältä, vai?


Ei se ihan noinkaan mene. Kyllä 1920-luvun klassismi on ihan erilaista kuin 1890-luvun uusrenessanssi, ja molemmat erottaa esimerkiksi 1700-luvun kustavilaisuudesta tai 1800-luvun alkupuoliskon empirestä. Aidon antiikin kopiot, kuten edellä käsitelty konserttitalo on asia erikseen, ei semmosia pliis enää 2000-luvulla.

RV kirjoitti:Jugend-kaudella rakentaminen oli taidetta, joka ikinen rakennus oli taideteos ja symboli sen arkkitehdistä. Nykyisin koneellistetussa sarjavalmistusmaailmassa näin ei ole, joten emme saisi ikinä niin yksilöllisiä rakennuksia kuin 100 vuotta sitten. Siinä ei ole mitään väärää, maailma vain kehittyy ja ajat muuttuvat.


Sanoisin, että onpas. Arvostan jugendissa sitä, että rakennus on kokonaistaideteos, eli sekä julkisivut että sisätilat ovat yhtenäisiä. Toki pelkkä nätti ulkokuorikin menee (ainakin ohikulkijalle), jos sisätilat ovat siedettäviä.

avuba kirjoitti:Mielestäni ei pitäisi kopioida suoraan vanhaa vaan yhdistää siihen jotain nykyaikaista, jotta huomaa, ettei kyseessä ole vanha rakennus. Miltäköhän näyttäisi sellainen vanhantyylinen rakennus, jonka harjakatto olisi tehty tummasta lasista. :mrgreen:


Postmodernismia parhaimmillaan: aavistus vanhasta muotokielestä, mutta nykyajan materiaalein. "Kasvihuonearkkitehtuuri" on tosi jees, siis harjakattoinen valokate ja vaikka oheen rapatut, kevyesti antiikista muistuttava muttei mitään joonilaista, doorilaista tai korinttolaista kuviota sellaisenaan toistava pylväsarkadi. Päätykolmio voi 2000-luvulla olla vaikka muuttuva LED-tekniikalla toteutettu tilataideteos, jonka saa myös tarvittaessa hyötykäyttöön (esim. konserttitaloon kertomaan tulevista keikoista).
#31642
ultrix kirjoitti:
Iggy.P kirjoitti:
Klazu kirjoitti:Minusta ei ole mitään väärää, vaikka nykyisiin kaupunkeihin rakennettaisiin paljonkin uutta 1700- ja 1800-lukujen tyylisuuntien mukaisesti. Ja voisi sitä joukkoon laittaa modernejakin vivahteita, kuten esimerkiksi Dresdenin keskustaa jälleenrakennettaessa on tehty.

Eli sinusta olisi ihan ok etteivät ihmiset enää erottaisi euroopan kaupungeissa kulkiessaan oikeasti historiallisia alueita uusista saman näköisistä? Mitäs väliä sillä, kunhan vain näyttää hyvältä, vai?


Ei se ihan noinkaan mene. Kyllä 1920-luvun klassismi on ihan erilaista kuin 1890-luvun uusrenessanssi, ja molemmat erottaa esimerkiksi 1700-luvun kustavilaisuudesta tai 1800-luvun alkupuoliskon empirestä. Aidon antiikin kopiot, kuten edellä käsitelty konserttitalo on asia erikseen, ei semmosia pliis enää 2000-luvulla.


Klazu oli tuossa sitä mieltä, että voitaisiin rakentaa paljonkin 1700-1800-lukujen tyylisuuntien mukaisesti. Minusta tuntuisi lähinnä kauhealta jos vaikkapa 1700-luvulla rakennetun Dresdenin historiallisen keskustan kaltaisia alueita rakennettaisiin kaupunkiin myös jonnekin muualle. Toki joitakin vanhoja piirteitä voi uusillakin alueilla olla, mutta en haluaisi missään nimessä sotkea historiallisten alueiden tunnistettavuutta uusilla saman näköisillä rakennuksilla. Vanha arkkitehtuuri on euroopalle todellinen ylpeydenaihe, ja se kokisi kyllä melkoisen arvonalennuksen, jos esim. 1700-lukulaiselta näyttäviä kaupunginosia nousisi vähän sinne ja tänne. Kyse ei ole pelkästään estetiikasta, vaan myös ihmiskunnan menneisyydestä, johon kuuluvat erilaiset kehitysvaiheet rakennusmenetelmineen ja arvostuksineen. Rakennettaessa nykypäivänä jotakin historiallisen kaltaista kysymyksessä on vain vanhalta näyttävä kuori ilman alkuperäistä sisältöä ja aitoa yhteiskunnallista merkitystä.
#31670
Iggy.P kirjoitti:
ultrix kirjoitti:
Iggy.P kirjoitti:
Klazu kirjoitti:Minusta ei ole mitään väärää, vaikka nykyisiin kaupunkeihin rakennettaisiin paljonkin uutta 1700- ja 1800-lukujen tyylisuuntien mukaisesti. Ja voisi sitä joukkoon laittaa modernejakin vivahteita, kuten esimerkiksi Dresdenin keskustaa jälleenrakennettaessa on tehty.

Eli sinusta olisi ihan ok etteivät ihmiset enää erottaisi euroopan kaupungeissa kulkiessaan oikeasti historiallisia alueita uusista saman näköisistä? Mitäs väliä sillä, kunhan vain näyttää hyvältä, vai?


Ei se ihan noinkaan mene. Kyllä 1920-luvun klassismi on ihan erilaista kuin 1890-luvun uusrenessanssi, ja molemmat erottaa esimerkiksi 1700-luvun kustavilaisuudesta tai 1800-luvun alkupuoliskon empirestä. Aidon antiikin kopiot, kuten edellä käsitelty konserttitalo on asia erikseen, ei semmosia pliis enää 2000-luvulla.


Klazu oli tuossa sitä mieltä, että voitaisiin rakentaa paljonkin 1700-1800-lukujen tyylisuuntien mukaisesti. Minusta tuntuisi lähinnä kauhealta jos vaikkapa 1700-luvulla rakennetun Dresdenin historiallisen keskustan kaltaisia alueita rakennettaisiin kaupunkiin myös jonnekin muualle. Toki joitakin vanhoja piirteitä voi uusillakin alueilla olla, mutta en haluaisi missään nimessä sotkea historiallisten alueiden tunnistettavuutta uusilla saman näköisillä rakennuksilla. Vanha arkkitehtuuri on euroopalle todellinen ylpeydenaihe, ja se kokisi kyllä melkoisen arvonalennuksen, jos esim. 1700-lukulaiselta näyttäviä kaupunginosia nousisi vähän sinne ja tänne. Kyse ei ole pelkästään estetiikasta, vaan myös ihmiskunnan menneisyydestä, johon kuuluvat erilaiset kehitysvaiheet rakennusmenetelmineen ja arvostuksineen.

Sulla on pointtia, olen oikeastaan samaa mieltä. En halua talokopioita, esmes jonkun kustaviaanisen Sederholmin talon copypasteeminen pitkin – no – vaikka Östersundomia olisi mautonta ja siitä tulee mieleen lähinnä nämä Jetta-, Älvsby- ja muut ruotsalaiset pikkukartanotyylin valmispaketti-feikkitalot, jotka kasvavat niityille kuin suippumadonlakit sateella.

Klazulla oli myös lause moderneista vivahteista osana uusvanhaa tyyliä. Mikäpä sen siistimpää hei? Olisi äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, miten nykyisin rakennusmääräyksin, -metodein ja -materiaalein toteutettaisiin esimerkiksi jugendtyyliä. 20-luvun klassismin homagea tässä jo tulikin noiden ruotsalaisten pyhän Erkin talojen kautta. Hassua muuten, että Kartanonkoskenkin suunnitteli juuri ruotsalainen arkkari... :roll:

Nyt joku ihmettelee, että toisaalta haukun ruotsalaiset uusvanhat talot pystyyn ja toisaalta kehun. Totta sinänsä, mutta 20-luvun kivikerrostaloista ammentava rakentaminen on toteutettu huomattavasti paremmalla maulla kuin kartanomaisten villojen lätkiminen vieriviereen.

Iggy.P kirjoitti:Rakennettaessa nykypäivänä jotakin historiallisen kaltaista kysymyksessä on vain vanhalta näyttävä kuori ilman alkuperäistä sisältöä ja aitoa yhteiskunnallista merkitystä.

Paljon toistettu lause, mutta mitä se tarkoittaa? Onko esimerkiksi Sanomatalon (lasikuutio, jonka ympärillä ikuiset rakennustelineet) uudelta näyttävä kuori jollain tietyllä sisällöllä ja aidolla yhteiskunnallisella merkityksellä?

Mitä, jos Sanomatalo olisikin rakennettu refleksoimaan toisaalta Eduskuntatalon jämäkkää myöhäisklassismia arkadeineen, yhtäältä Rautatieaseman art décon esiastetta sekä Postitalon ja Sokoksen rationaalia funkkista ja vielä vaikka Lasipalatsin keveää funkiksen alamuotoa Manskun puolelta? Joidenkin mielestä se olisi kamalaa eklektismiä, minusta – olettaen, että se olisi toteutettu harmonisesti – kunnianosoitus ympäröiville, paikkansa ansaitseneille rakennuksille.
#31677
ultrix kirjoitti:
Iggy.P kirjoitti:Rakennettaessa nykypäivänä jotakin historiallisen kaltaista kysymyksessä on vain vanhalta näyttävä kuori ilman alkuperäistä sisältöä ja aitoa yhteiskunnallista merkitystä.

Paljon toistettu lause, mutta mitä se tarkoittaa? Onko esimerkiksi Sanomatalon (lasikuutio, jonka ympärillä ikuiset rakennustelineet) uudelta näyttävä kuori jollain tietyllä sisällöllä ja aidolla yhteiskunnallisella merkityksellä?

En ole itsekään juurikaan mistään erimieltä kanssasi, mutta koska tällaista uusvanhaa voidaan toteuttaa niin monella tavalla, niin on vielä pakko tarkentaa mitä ajan tässä takaa.

Siis mitä tarkoittaa alkuperäinen sisältö ja yhteiskunnallinen merkitys?

No, kuvittelepa vaikka tämä alla olevan kuvan Münchenin Maximilianeum sellaiseen kaupunkiin, tai sellaiseen maahan, johon sitä ei olisi omana aikanaan ollut mitenkään mahdollista rakentaa?

Kuva

Nykyisillä rakennusmenetelmillä tuon kokoluokan rakennuksen voi rakentaa niin halvalla (tosin ilman käsityönä luotua interiööriä ja muita yksityiskohtia) että se voisi sijaita vaikkapa Oulussa. Kysymys kuuluukin kuinka oikeutettua olisi luoda Ouluun 1800-lukulaisen eurooppalaisen pääkaupungin piirteitä? Tänne ei ikinä olisi voitu rahoittaa Maximilianeumin kaltaista rakennusta 1850-luvun paikkeilla.

Entäpä Senaatintori Joensuuhun? Joensuussa on nykyisin enemmän asukkaita kuin Helsingissä oli empire-keskustan rakentamisen aikoihin, joten voisiko siitä tehdä vielä vähän isomman kuin esikuva on? Olisiko tällä mielestäsi vaikutusta Helsingin senaatintorin arvostukseen?
#31689
Iggy.P kirjoitti:Siis mitä tarkoittaa alkuperäinen sisältö ja yhteiskunnallinen merkitys?

No, kuvittelepa vaikka tämä alla olevan kuvan Münchenin Maximilianeum sellaiseen kaupunkiin, tai sellaiseen maahan, johon sitä ei olisi omana aikanaan ollut mitenkään mahdollista rakentaa?

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/64/Maximilianeum.jpg

Nykyisillä rakennusmenetelmillä tuon kokoluokan rakennuksen voi rakentaa niin halvalla (tosin ilman käsityönä luotua interiööriä ja muita yksityiskohtia) että se voisi sijaita vaikkapa Oulussa. Kysymys kuuluukin kuinka oikeutettua olisi luoda Ouluun 1800-lukulaisen eurooppalaisen pääkaupungin piirteitä? Tänne ei ikinä olisi voitu rahoittaa Maximilianeumin kaltaista rakennusta 1850-luvun paikkeilla.

Nojaa, jos nyt ei rakenneta mitään tarpeetonta hallitsijanpalatsia Ouluun niin mikä jottei! Se SAS Radisson voisi vaikka näyttää tuolta, massoittelu on about samanlainen molemmissa. :)

Iggy.P kirjoitti:Entäpä Senaatintori Joensuuhun? Joensuussa on nykyisin enemmän asukkaita kuin Helsingissä oli empire-keskustan rakentamisen aikoihin, joten voisiko siitä tehdä vielä vähän isomman kuin esikuva on? Olisiko tällä mielestäsi vaikutusta Helsingin senaatintorin arvostukseen?

Todennäköisesti tuollaisen tieltä täytyisi purkaa aika paljon olemassaolevaa rakennuskantaa, eli ei.

Mutta jos Östersundomin keskusta halutaan rakentaa empireasemakaavalla ja uusvanhaan rakennustyyliin, niin mikäs siinä. Paremmalta se nyt näyttäisi kuin muiden metrolähiöiden keskustat.
#31696
ultrix kirjoitti:
Iggy.P kirjoitti:Nykyisillä rakennusmenetelmillä tuon kokoluokan rakennuksen voi rakentaa niin halvalla (tosin ilman käsityönä luotua interiööriä ja muita yksityiskohtia) että se voisi sijaita vaikkapa Oulussa.

Nojaa, jos nyt ei rakenneta mitään tarpeetonta hallitsijanpalatsia Ouluun niin mikä jottei! Se SAS Radisson voisi vaikka näyttää tuolta, massoittelu on about samanlainen molemmissa. :)


En tajua tätä ollenkaan. Noiden tuonaikaisten suurten rakennelmien rakentaminen vaati aikanaan todella suuria ponnistuksia, joten niitä ei syntynyt kuin erityisen hyvin menestyneisiin kaupunkeihin. Siksi niitä ei minusta voi rakentaa enää nykypäivänä vääristämättä pahasti historian välittymistä kaupunkien arkkitehtuurista - joka on asia, jolla lienee sinustakin jotakin merkitystä, vai miten on?


Ultrix kirjoitti:Mutta jos Östersundomin keskusta halutaan rakentaa empireasemakaavalla ja uusvanhaan rakennustyyliin, niin mikäs siinä. Paremmalta se nyt näyttäisi kuin muiden metrolähiöiden keskustat.

Pienempien rakennusten kohdalla tilanne on vähemmän herkkä, mutta en usko että Klazu keskustelun aloittaneessa kirjoituksessaan tarkoitti sellaisia.
#31759
Iggy.P kirjoitti:
ultrix kirjoitti:
Iggy.P kirjoitti:Nykyisillä rakennusmenetelmillä tuon kokoluokan rakennuksen voi rakentaa niin halvalla (tosin ilman käsityönä luotua interiööriä ja muita yksityiskohtia) että se voisi sijaita vaikkapa Oulussa.

Nojaa, jos nyt ei rakenneta mitään tarpeetonta hallitsijanpalatsia Ouluun niin mikä jottei! Se SAS Radisson voisi vaikka näyttää tuolta, massoittelu on about samanlainen molemmissa. :)


En tajua tätä ollenkaan. Noiden tuonaikaisten suurten rakennelmien rakentaminen vaati aikanaan todella suuria ponnistuksia, joten niitä ei syntynyt kuin erityisen hyvin menestyneisiin kaupunkeihin. Siksi niitä ei minusta voi rakentaa enää nykypäivänä vääristämättä pahasti historian välittymistä kaupunkien arkkitehtuurista - joka on asia, jolla lienee sinustakin jotakin merkitystä, vai miten on?

Olen itse nähnyt omin silmin rakennuselementtejä, joissa on mm. holvikaaria ja ornamentteja. Rakennuksen runko voidaan tehdä vaikka betonielementeistä ja sitten naamioida talo julkisivultaan komeaksi. Jos ei ole luonnostaan kaunis, meikkaus ei ole rikos. ;) Siinä ei ole mitään ihmeellistä, ja vaikka siihen pestattaisiinkin joku kuvanveistäjä vielä touhuamaan päälle, niin kansantaloudellisesti päästään silti paljon halvemmalla kuin 1800-luvulla.

Jos nyt joku rikas jannu, sanotaan nyt esimerkiksi Poju Z. päättäisi ostaa tyhjän tontin suomalaisesta, keskisuuresta tai suuresta kaupungista ja rakennuttaa sinne piruuttaan pietarilaistyyliin ison palatsin, mutta että se ei olisikaan yksityispalatsi kuin korkeintaan yhden rapun osalta vaan hotellina (kuten 60-luvulla purettu ja uudelleenrakennettu Kämp) tai high-end vuokratalona. Jos maanomistaja esittäisi kaksi arkkitehdin laatimaa vaihtoehtoa, pelkistetty elementtikolossi vs. uuswanha (=kertaustyylinen) linna, kumpaa itse kannattaisit? Siis jos krsm²-luku ja kerrosluku olisi molemmissa tapauksissa täsmälleen sama (ts. molemmat vaihtoehdot olisivat toteutettavissa samalla asemakaavalla).

Tottakai uuswanha tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin pelkistetty, rationalistinen brutalismi, mutta entäs sitten? Jos fyffee löytyy, miksi tyytyä minimalismiin?
#33394
Toi olisi ihan tyylikäs jos nuo keskiosat olisi maalattu hillitymmin tai muun seinän väriseksi, nyt on hieman turhan raitamainen koko talon väritys. Talon muodossa ei ole ainakaan pikaisen katsomisen perusteella mitään vikaa. Näyttäähän tuo vielä vähän yksinäiseltä mutta jos vereen saisi saman kokoluokan taloja niin sulautuisi paremmin.