Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
#33397
Iggy.P kirjoitti:No, kuvittelepa vaikka tämä alla olevan kuvan Münchenin Maximilianeum sellaiseen kaupunkiin, tai sellaiseen maahan, johon sitä ei olisi omana aikanaan ollut mitenkään mahdollista rakentaa?

---

Nykyisillä rakennusmenetelmillä tuon kokoluokan rakennuksen voi rakentaa niin halvalla (tosin ilman käsityönä luotua interiööriä ja muita yksityiskohtia) että se voisi sijaita vaikkapa Oulussa. Kysymys kuuluukin kuinka oikeutettua olisi luoda Ouluun 1800-lukulaisen eurooppalaisen pääkaupungin piirteitä? Tänne ei ikinä olisi voitu rahoittaa Maximilianeumin kaltaista rakennusta 1850-luvun paikkeilla.

Entäpä Senaatintori Joensuuhun? Joensuussa on nykyisin enemmän asukkaita kuin Helsingissä oli empire-keskustan rakentamisen aikoihin, joten voisiko siitä tehdä vielä vähän isomman kuin esikuva on? Olisiko tällä mielestäsi vaikutusta Helsingin senaatintorin arvostukseen?
Toisaalta olen samaa mieltä, historiaa ei saisi vääristellä tahallisesti, enkä oikein pidä menneiden tyylien orjallisesta kopioimisesta oikeastaan edes rekonstruktio-tapauksissa..
mutta toisaalta olen sitä mieltä että Joensuussa PITÄISI rakentaa jotakin Helsingin Empire-keskustan tasoista ja kokoluokaltaan samankokoista.. eikä ainoastaan Joensuussa vaan aivan joka paikassa..

Oulu ei tarvitse Maximilianeumia eikä Joensuu senaatintorin rakennuksia - mutta ne rakennukset joita kaupunkeihin rakennetaan voisivat kyllä muodostaa yhtä suureellisia ja hallittuja kokonaisuuksia, jotakin yhtä mahtavaa, työjäljeltään ja detaljeiltaan yhtä korkeatasoista kuin menneen ajan rakennukset -> nykyisillä menetelmillä ja nykyisellä varallisuustasolla tuollaisten rakentaminen olisi tosiaan pienehkö ponnistus verrattuna alkuperäiseen, mutta mitä sitten? Tuohan kertoo vain siitä ettemme nykyisin arvosta rakennettua ympäristöämme edes sen vertaa että pyrkisimme samaan kuin vanhoina köyhinä aikoina.. rahaa on vaikka kuinka (verrattuna entiseen), mutta sitä ei sijoiteta rakennuksiin..
#33398
ultrix kirjoitti:Tällainenvalkoinen joutsen löytyi Moskovasta. Enpä tiedä, pitäisikö tuota rakastaa vai vihata, mutta täyttää kyllä eklektismin määritelmän 110 %:sesti!
Olemassaoloaan anteeksi pyytämätön rakennus! Vähän liian sirkusmainen värimaailma omaan makuuni, olisin vähän nöyrempi tässä. Eri tyylisuuntien vaikutteiden osalta tässä lyö silmille funkkistyylinen nauhaikkunatoteutus osalla rakennusta. Äkkiä katsoen jotenkin pykii. Muuten hienon näköinen runsain yksityiskohdin, olisin valmis hyväksymään nykyiseen suomalaiseen kaupunkikuvaan. Ei se kuitenkaan joka kaupunkiin istu eikä joka kadun varteen! Hallitseva massiivinen talo joka vaatii paljon ympäristöltään.
tekijänä ultrix
#33465
Kantti kirjoitti:
ultrix kirjoitti:Tällainenvalkoinen joutsen löytyi Moskovasta. Enpä tiedä, pitäisikö tuota rakastaa vai vihata, mutta täyttää kyllä eklektismin määritelmän 110 %:sesti!
Olemassaoloaan anteeksi pyytämätön rakennus! Hallitseva massiivinen talo joka vaatii paljon ympäristöltään.
Tossa talossa juuri parasta ja kauheinta on sen häikäilemättömyys, suorastaan röyhkeys vanhoja ja uusia rakennustyylejä ja ympäröivää maailmaa kohtaan. Mutta onpahan ajateltu kommarilaatikon ulkopuolelle! (*puff puff*)
#46907
Mikäli joku on tämän aiheen suhteen masokistinen, kannattaa tutustua Skopjeen, jossa ilmeisesti ollaan flipattu ihan kunnolla ja rakennetaan koko kaupunki täyteen kuvottavan kitschisiä "antiikin kreikkalaisia" julkisia rakennuksia ja patsaita. Tähän tietysti liittyy se, että koko (entinen Jugoslavian tasavalta) Makedonia on itsensä kanssa ihan hukassa ja kuvittelee olevansa jotenkin tekemisissä Aleksanteri Suuren kanssa. Lähes tulkoon jokainen patsas, moottoritie, lentokenttä, leikkipuisto ja pisuaari kantaa nimeä Aleksanteri Suuri.

SkyscraperCityyn rekisteröityneet voi vaikka vilkaista tän threadin.. tietysti SSC:läiseen tapaan hyvin trolliorientoitunut threadi, mutta kuvat ja loputtomat esimerkit puhuu kyllä puolestaan.
#46912
La_Resistance kirjoitti:Mikäli joku on tämän aiheen suhteen masokistinen, kannattaa tutustua Skopjeen, jossa ilmeisesti ollaan flipattu ihan kunnolla ja rakennetaan koko kaupunki täyteen kuvottavan kitschisiä "antiikin kreikkalaisia" julkisia rakennuksia ja patsaita. Tähän tietysti liittyy se, että koko (entinen Jugoslavian tasavalta) Makedonia on itsensä kanssa ihan hukassa ja kuvittelee olevansa jotenkin tekemisissä Aleksanteri Suuren kanssa. Lähes tulkoon jokainen patsas, moottoritie, lentokenttä, leikkipuisto ja pisuaari kantaa nimeä Aleksanteri Suuri.

SkyscraperCityyn rekisteröityneet voi vaikka vilkaista tän threadin.. tietysti SSC:läiseen tapaan hyvin trolliorientoitunut threadi, mutta kuvat ja loputtomat esimerkit puhuu kyllä puolestaan.
Kiitos linkistä. Tämä vetää kyllä sanattomaksi. Joku tuossa ketjussa totesi, että patsaat ja rakennukset muistuttavat lähinnä Las Vegasia ja jos totta puhutaan, niin se mielikuva tuli kyllä ensimmäisenä mieleen. Kaikki näyttää muoviselta ja teennäiseltä. Mielestäni homman kruunaa upouudet päättömät patsaat. Jotenkin summaa tämän puuhastelun. Ja noista konseptikuvista päätellen homma jatkuu entistä kiihkeämpänä tulevaisuudessa.
#46921
Ai että, sanattomaksi jättävän hirvittävää :shock: Kyllä mä katsoisin paljon ennemmin kuusitasoista motariliittymää noitten kauhistusten tilalla ;)
#59168
En tiedä, onko tämä nyt varsinaisesti uusvanhaa, mutta jotain tässä on viety liian pitkälle. Kuvissa Epic Systemsin toimistorakennuksia firman kampuksella Veronassa Wisconsinin osavaltiossa. Epic tekee terveydenhuollon ohjelmistoja ja oli/on ehdolla pääkaupunkiseudun Apotin toimittajaksi. James Kunstler valitsi valemaatalot tämän kuukauden silmäsärykseen ("Eyesore of the Month"):

http://kunstler.com/eyesore-of-the-mont ... mber-2013/

Kuva

Kuva
#82897
Tuo Wisconsinin rakennus on täsmälleen samaa arkkitehtuuria kuin eräs pieni kongressihotelli Porvoon maaseudulla! Siellä se ainakin soveltuu ympäristöön.

Tuon Tuurin tekeleen piirrustukset on pöllitty ukrainalaiselta oligarkilta :D
#84034
Tämähän on vanha keskustelu! Olettaisin, että tällä foorumilla aika monet ovat kuulleet ilmeisesti Ruotsista lähtöisin olevasta Arkitekturuppropet/Arkkitehtuurikapina -liikkeestä, joka on viime vuosina saavuttanut jonkinlaista julkisuutta Ruotsin valtamediassa ja vastustaa nimenomaan "neliskulmaisia laatikoita" (fyrkantiga lådor) kaupunkirakentamisessa. Etenkin Saksassa viimeisen vuosikymmenen aikana suosioon tullut kertausrakentaminen on herättänyt paljon ihastusta tässä ryhmässä.

Itse suhtaudun tähän ilmiöön melko pitkälti negatiivisella tavalla, kun mietitään asiaa yhteiskunnalliselta tasolta. Nostalgia ja "menneen kulta-ajan" sokea haikailu saattaa nähdäkseni johtaa aikamoiseen epä-älyllisyyteen, kun jokaista jälleenrakennuskaudella purettua vähänkään klassisen näköistä taloa pidetään mittaamattomana menetyksenä suomalaiselle kulttuuriympäristölle. Ylilyöntejä toki tapahtui ja parempi olisi ollut, jos kaupunkiympäristön kerroksellisuutta oltaisiin tajuttu kunnioittaa hieman enemmän, mutta toisaalta: olisiko 1950-luvun Suomessa ollut edes varaa korjata, ylläpitää saatika modernisoida vanhoja, nykymittapuulla melko epämääräisesti rakennettuja taloja? Samaan aikaan ollaan ilmeisesti jonkinlaisen katkeruuden sokaisemia sille purkamisvimmalle, joka tällä hetkellä kohtaa 60-luvulla rakennettua kaupunkiympäristöä.

Toki yksilötasolla olen toisaalta taas sitä mieltä, että mikäli Arkkitehtuurikapinan porukka haluaisi rakennuttaa itselleen kerrostalon tai pienen kylän jollain kertaustyylillä, niin miksipäs ei. Kukin saa tehdä omilla rahoillaan juuri sitä, mitä itse haluaa ja toisaalta se, mihin tai millaiseen arkkitehtuuriin julkisia rahoja käytetään on myös kansan asia. Kysymys toki kuuluukin, että kuinka helposti tällaiseen projektiin olisi saada mukaan jokin grynderi, arkkitehtitoimisto, kaavoituksesta ja kaupunkikuvasta vastuussa oleva viranomainen tai rahoituslaitos? Tässä suhteessa Arkkitehtuurikapinan jäsenillä saattaakin olla vinha perä; kysyntää olisi, mutta tarjontaa ei.

Suomessa viranomaiset ja poliitikot ovat olleet melko "uudistusmielisiä" siinä suhteessa, että täällä ei ole haikailtu kertaustyylejien perään vaan katsottu aina eteenpäin; siihen, mikä on kullakin hetkellä ajan henkeä kuvastava arkkitehtuurityyli. Omasta mielestäni tämä on pelkästään vahvuus suomalaiselle yhteiskunnalle, joka pyrkii olemaan moniarvoinen ja -ääninen sen sijaan, että meillä olisi pelkästään perinteisiin tukeutuvia tulkintoja hyvästä ja pahasta, kauniista ja rumasta. Tarja Nurmen kirja Finnish Architecture with an Edge näyttää mielestäni komealla tavalla, miten suomalainen huippuarkkitehtuuri on kaikkea muuta kuin laatikoita. Samoin Arkkitehtuurin Finlandia antaa mielestäni aivan todella kovatasoisen kuvan suomalaisesta arkkitehtuurista monenlaisissa kohteissa - vuoden 2015 voittaja oli Puukuokka-puukerrostalo Jyväskylässä. Olisivatko nämä teokset syntyneet ilmapiirissä, jossa arvostetaan vain klassisia kauneusihanteita? Enpä usko.

Muiden historian omiminen ja historiallinen revisionismi oman valta-aseman näyttämiseksi ja pönkittämiseksi on piirre, joka yhdisti henkisesti köyhiä italialaisia fasisteja, saksalaisia kansallissosialisteja ja näköjään myös Entisen Jugoslavian tasavalta Makedonian valtaapitäviä. 1960-luvulla rakennetut, japanilaisen huippuarkkitehti Kenzo Tangen tyylikkäät betonibrutalistiset rakennukset on peitetty aika krouveilla fasadeilla rahaa säästelemättä, mitä vastaan kansa on alkanut kapinoida. Siinäpä vasta uusvanhan lookin liian pitkälle viemistä!
hmikko, Iggy.P, Kantti ja 1 muuta tykkää tästä
#84053
Hyvää pohdintaa. Näitä on mukava välillä lukea. Kiitos!
#84120
Kiitos linkistä makedonialaista julkista rakentamista esittelevään blogiin. Itselleni tulee kuvista mieleen lähinnä Las Vegas, missä on sentään haluttu rakentaa kunnon kitschiä kieli tukevasti posken puolella. Skopjessa on vissiin visioitu vakavissaan? No, onhan Washington DC:ssäkin jos jonkinlaisia antiikin rakennusten innoittamia luomuksia.

Ruotsin "neliskulmaisia laatikoita" vastustava liikehdintä on sentään toista maata. Täytyy yrittää tutustua heidän vaihtoehtoihinsa ajan kanssa.

En nyt ihan ymmärrä, mitä tekemistä näillä esimerkeillä on suomalaisessa kaupunkiympäristössä tapahtuneen ja tapahtuvan kehityksen kanssa. "Menneen kulta-ajan sokeaa haikailua" en ole havainnut missään. Esimerkiksi Helsingin ydinkeskustan vanhojen rakennusten puolustaminen purkuvimmalta on jotain ihan muuta. "... sen sijaan, että meillä olisi pelkästään perinteisiin tukeutuvia tulkintoja hyvästä ja pahasta, kauniista ja rumasta." Kauniisti sanottu, mutta missä sellaisia tulkintoja on ollut? En ole huomannut ollenkaan.

Purkajien kultaisella vuosikymmenellä 1960-luvulla ei ollut kyse siitä, että varat eivät riittäneet noiden rakennusten korjaamiseen, ylläpitämiseen ja kunnostamiseen. Kysymys oli kyllä rahasta, mutta sitä edusti lähinnä noihin kiinteistöihin jäänyt tai liitetty käyttämätön rakennusoikeus. Kun viiden kerroksen sijaan voitiin rakentaa seitsemän, vanhan talon purkaminen alkoi olla kannattavaa lähes kunnosta riippumatta.

Ja mahtoivatkohan nuo puretut vanhat talot todella olla "nykymittapuulla melko epämääräisesti rakennettuja"? Kun noiden aikojen säilyneillä rakennuksilla nykyään alkaa olla ikää jo sata vuotta tai enemmänkin, ne ovat jo osoittaneet kykynsä toimia, kestää ja säilyä. Puolta nuorempien ja vielä uudempien rakennusten kanssa ollaan sen sijaan monenlaisissa vaikeuksissa kunnostamisen kannattamattomuudesta toistuviin homeongelmiin.

Kun vanhan rakennuksen paikalle esimerkiksi Helsingin ydinkeskustassa tehdään uudisrakennus, vaihtoehtoja on reippaasti yleistäen kolme. Se voidaan suunnitella seuraten oman aikansa ihanteita ja tyylitavoitteita piittaamatta siitä, mitä ympärillä sattuu olemaan. Tällä tavalla syntyy vahvaa kerroksellisuutta, joka voidaan kokea myös moniarvoisena rikkautena. Huonoimmillaan saadaan vain hetken muotioikkuja (tällä haavaa esim. räystäättömyys ja seinäpinnasta ulommaksi pullahtelevat yksittäiset ikkunat) toisteleva kummajainen, jota alueen asukkaat alkavat heti vieroksua.

Toinen vaihtoehto on tehdä nyky-arkkitehtuuria, mutta sovittaen uudisrakennus suurella huolella paikkaansa ja ojentamaan kättään naapureilleen. Jokaisen uuden rakennuksen ei tarvitse olla silmätikku ja kulmakunnan kunkku.

Kolmas vaihtoehto on palauttaa paikalle samannäköinen rakennus kuin siinä on ollut, nyt vain sisuksiltaan nykyaikaistettuna ja uusien rakennusmääräysten mukaisena. Tunnetuin esimerkki tästä Helsingissä on Pohjois-Espan Kämp. Itse kannatan vanhan arvorakennuksen palauttamista paikalleen näköistalona myös siinä tapauksessa, että paikalla olisi välillä ollut jotain ihan muuta. Tästäkään ei kenenkään kannattane vielä repiä pelihousujaan. Helsingissä on mielestäni ehkä vain muutama kymmen tuollaisia hävitettyjä taloja, jotka ansaitsisivat toisen mahdollisuuden.

Näin ollaankin jo mukavasti kaukana otsikon aiheesta (Kun uusvanha-look viedään liian pitkälle). Siitä Helsingin ja muiden kaupunkien vanhojen arvorakennusten varjelemisessa ei tosiaan ole kysymys.
#84125
veka kirjoitti:Kun viiden kerroksen sijaan voitiin rakentaa seitsemän, vanhan talon purkaminen alkoi olla kannattavaa lähes kunnosta riippumatta.
Turun keskustan villien vuosien aikana aika monessa tapauksessa seitsemän kerrosta tuli kaksi- tai kolmikerroksisen puutalon tilalle. Tehot oikeasti nousivat aika paljon, vaikka kerrostaloista tehtiinkin avokortteleita.

Asiasta takaisin toiseen, satuin keskikesällä näkemään tuon Tuurin kyläkaupan työmaan livenä. Eremitaasi tulee siis toiselle puolelle samaa rakennusmöhkälettä, jonka yhdellä reunalla on jo sata metriä pitkä italialaisen palatsin elementtimukaelma. Palatsiseinustan yläkerroksissa on hotelli ja julkisivun keskeltä käydään sisään ruokakauppaan. Sekä nykyisen palatsijulkisivun että tämän tulevan eremitaasin edessä on laaja parkkikenttä, ja alueen kulkureitit möhkäleen ympärillä ovat umpisekavia. Rakentamisen laatu on osastoa halvan elementin sauma, eli eremitaasivaikutelmaan pääsee ehkä parhaiten katselemalla paikkoja pullonpohjien läpi.

Meikäläisessä nää sekavat möhkäleet ja rumat, kiemurtelevat reitit parkkipaikoilta toisille aiheuttavat pelkästään pahoinvointia. Toinen puoli sukua sattuu vaan olemaan lähtöisin paikkakunnalta, mistä syystä Keskiselle tulee joskus jouduttua, firma kun on imuroinut seudun aika laajalti kuivaksi muista kaupoista. Melko kauas on tultu siitä, kun joskus pikkupoikana kaukaisella viime vuosituhannella kuljin vanhempien perässä ruokaostoksilla Keskisellä, joka oli pieni, harmaa elementtilaatikkomyymälä pellolla. Laatikon perustukset lienevät jossain möhkäleen sisuksissa edelleen.