Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
tekijänä hmikko
#93550
Aihetta on sivuttu Talossa eri ketjuissa, mutta tästä Hesarin johdolla oma ketju.

HS: Miksi Katajanokalla puretaan vain 40 vuotta vanha kerrostalo? 1970-luvun rakentaminen on purkuvimman kourissa, sanoo kaupunginmuseon arkkitehti

Kuva

Tämän kohdalla vahvasti epäilen, että tilalle ei saada parempaa. Katajanokan uudessa osassa olis julkisivun puolesta huomattavasti ankeampiakin purettaviksi.
veka, Clepe tykkää tästä
tekijänä järvellä nukkuva
#93551
Julkisivuhan tuossa on hieno ja omaleimainen. Ja kuten tuossa jutussakin sanotaan, tuo paikka ja kortteli Katajanokalla on hyvinkin epäseitkytlukulainen ja se on yksi hyvä esimerkki, miten lähiötyyppisestä rakentamisesta aikanaan siirryttiin uudenlaiseen "katuun kiinni" -tyyppiseen kaupunkirakentamiseen. Mieluusti näkisi tuon säilyvän ihan vain esimerkin vuoksi, koska talo oli selvästi aikaansa edellä.
Avatar
tekijänä veka
#93553
Tuossahan ei ole vain yhtä kerrostaloa, vaan koko kortteli Amiraalinkadun ja Puolipäivänkadun välissä on näitä samoja rakennuksia. Hieno, inhimillinen ja omaleimainen kokonaisuus kujineen kaikkineen ja selvästi parasta mitä saatiin aikaan Katajanokan ns. uudella puolella. Likimain kaikki muu siellä on kaupunkikuvan kannalta arvottomampaa. Meinaavatko pistää nurin kaiken tuosta arvokorttelista? Huh huh.
Avatar
tekijänä Pyöröovi
#93554
Aikansa julkisivuista tosiaan parhaimmasta päästä. Mukana on kiinnostavia muotoja, jotka puuttuvat suuresta osasta nykypäivänkin rakennuksia, joten on suuri sääli nähdä moinen menetys. Tilalle tulee varmaan harmaa laatikko masentavilla neliöikkunoilla varustettuna, kuten päivän trendi kuuluu.
Avatar
tekijänä veka
#93559
Helsinkiläisen vihreän kuntapoliitikon Lilja Tammisen blogisivulta löytyy kuva, joka taitaa esittää Amiraalinkuja 2:n tulevaa uudisrakennusta. Se siis nousisi tämän nyt purkutuomion saaneen punatiilisen rakennuksen paikalle. Samalla päästään rakentamaan uudet perustukset ja ehkä puhdistamaan maaperää. Jos tuo toteutuu, on vain todettava ettei paha ollenkaan. Henki on sama, ja alueen ilme säilyy. Jään kuitenkin kaipaamaan alkuperäistä arkkitehti Eero Valjakan (mm. rakennustaiteen valtionpalkinto 1975) suunnittelemaa punatiilistä kaunotarta vuodelta 1979.

https://liljat.fi/2018/02/ylja-3-2018-l ... -asuntoja/

Kuvakuva: NRT Arkkitehdit
tekijänä Biosphere
#93561
Aika valjuksi jää tuo uusi versio. Rumat ikkunat ja levoton parvekkeiden sommittelu. Näyttää samalta kuin monet Arabianrannan tusinataloista.

Edeltäjä oli tosiaan ihan priimaa Suomen 70-luvulla rakennetuista kerrostaloista ja iso osa siitä menee tyylikkäiden ikkunoiden, parvekkeiden ja erkkerien piikkiin.
Pyöröovi, grendy, Clepe tykkää tästä
Avatar
tekijänä grendy
#93562
Tuo on kyllä niin uniikki tuon ajan asuintalorakentamiseksi, että on kyllä vääryys jos menee purkuun hepposin perustein. Tilalle tulisi täysin mitätön rumilus.
tekijänä pallo
#93563
Mitenkä on mahdollista, että sata vuotta vanhat talot kestävät hyvin, mutta lähempänä nykyaikaa rakennetut talot menevät purkuun hajoamisen takia? Eikö olisi loogista, että nyt kun meillä on enemmän tutkimustietoa, osaisimme rakentaa kestävämpiä taloja?
tekijänä järvellä nukkuva
#93564
pallo kirjoitti:Mitenkä on mahdollista, että sata vuotta vanhat talot kestävät hyvin, mutta lähempänä nykyaikaa rakennetut talot menevät purkuun hajoamisen takia? Eikö olisi loogista, että nyt kun meillä on enemmän tutkimustietoa, osaisimme rakentaa kestävämpiä taloja?
Toki tuossa on sellainenkin juttu, että tähän päivään asti selviytyneitä vanhoja taloja ei ole tarvinnut purkaa huonon kunnon takia, mutta niitä jotka eivät ole kestäneet ei katukuvassa enää näe. Ja joissakin taloissa on käytännössä jäljellä vain julkisivu. Siksi vanhasta rakennuskannasta saa vähän kieroutuneen kuvan, jos katsoo pelkästään nykypäivään säilyneitä taloja.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#93565
Tuota selviytymisvääristymää tärkeämpi tekijä on se, että nykyään ymmärretään diskonttakoron käsite, mitä aikaisemmin ei ymmärretty. Eli toisinsanoen tänään säästetty euro on paljon arvokkaaampi kuin 50 vuoden kuluttua potentiaalisesti säästettävä euro. Eli koska meillä on enemmän tutkimustietoa, osaamme tehdä optimaalisempia taloja. Optimaalinen ja kestävä eivät välttämättä ole toistensa synonyymejä.

Kyllä nykyään pystyttäisiin tekemään vähintään yhtä kestäviä taloja kuin aikaisemminkin, siinä vain ei välttämättä olisi mitään taloudellista järkeä. Ei vaikkapa 2000 vuotta kestävän sillan tekeminen olisi nykytekniikalla edes vaikeaa: riittävästi vaan valaa betonia ja käyttää terästä niin varmasti kestää.
Avatar
tekijänä veka
#93568
Arvelen, ettei mahdollista purkamista enää lasketa niin yksinkertaisilla kaavoilla kuin 50 vuotta sitten. Tässäkin tapauksessa rakennuksen ja tontin omistava Sato teetti 2015-2016 laajan peruskorjaussuunnnitelman hisseineen sun muineen, joten tuokin vaihtoehto näyttää olleen pöydällä. Kuitenkin päädyttiin purkamiseen ja uuden rakentamiseen. Päättäväisempi ja suojelua vaativa toiminta viranomaisten ja Museoviraston puolelta sekä keskustelun käynnistäminen julkisuudessa jo ennen päätöksiä olisi saattanut pelastaa arvorakennuksen.

Asiaan liittyvä tiedottaminen on sitten ollut lähes ala-arvoista. On korostettu maaperän monella tapaa huonoa laatua ja talon rakenneratkaisujen vikoja. Talossa on pientaloista tuttu ns. "ruotsalaisseinä": kevytrakenteinen runko, jonka pinnalle on tehty käsin muuraamalla komea ja yksilöllinen tiiliseinä. En tiedä, kuinka paljon kantavassa rungossa on puuta, sillä tämähän on sentään kerrostalo. Vikojen kuvailu vaikuttaa sen verran epämääräiseltä, että peruskorjaus olisi ollut käypä vaihtoehto. Viranomaiset ovat olleet umpihiljaa. Ovatko he vain tyytyväisiä, että näin päästään paremmin maaperän kimppuun?

Vanhassa talossa asuinkerroksia on neljä ja uudessa viisi. Onko rakennusoikeus jossain välissä kasvanut? Se saattaa olla tärkeä selittävä tekijä tapahtuneelle.
tekijänä hmikko
#93569
veka kirjoitti:Jos tuo toteutuu, on vain todettava ettei paha ollenkaan.
Toisaalta tuota vois pitää tietyssä mielessä huonoimpana vaihtoehtona - haalea imitaatio 2010-luvulle stailattuna. Sanoisin, että alkuperäisen henki juurikin on menetetty. Tietysti äkkiseltään katsottuna sopii näkymään, eli sikäli parempi kuin joku irtiotto tai täysin halpistoteutus.
arkkinikkari kirjoitti: siinä vain ei välttämättä olisi mitään taloudellista järkeä.
Taloudellista järkeä rahassa mitattuna ja erinäiset ulkoisvaikutukset unohtaen, mutta se lienee laajempi keskustelu kestävyydestä.
Avatar
tekijänä veka
#93574
hmikko kirjoitti:
veka kirjoitti:Jos tuo toteutuu, on vain todettava ettei paha ollenkaan.
Toisaalta tuota vois pitää tietyssä mielessä huonoimpana vaihtoehtona - haalea imitaatio 2010-luvulle stailattuna. Sanoisin, että alkuperäisen henki juurikin on menetetty. Tietysti äkkiseltään katsottuna sopii näkymään, eli sikäli parempi kuin joku irtiotto tai täysin halpistoteutus.
Joo, olet ihan oikeassa. Tulin kirjoittaneeksi tuon hölmön lausahduksen jonkinlaisen helpotuksen hetkellä, kun olin löytänyt kuvan uudesta talosta. Olin pelännyt vielä pahempaa, jotain paikkaan täysin sopimatonta viritystä, jota sitten selitellään "arkkitehtuurin kerroksellisuudella" yms.
tekijänä hmikko
#96228
Amerikkalainen juttu siellä pidetystä symposiumista koskien modernin suojelemista. Tilaisuus on pidetty Columbuksen pikkukaupungissa Indianassa, minne päättäjät ovat aikanaan tarkoituksella kutsuneet tunnettuja arkkitehteja suunnittelemaan. Julkisia ja muita rakennuksia ovat tehneet mm. isä ja poika Saarinen, I.M. Pei, Richard Meier ja Robert Venturi. Itelleni oli uutta, tai ehkä vaan päästäni unohtunutta, Eliel Saarisen modernistinen First Christian Church vuodelta 1942. Kyseessä siis todellakin isä, ei poika. Eero Saarinen suunnitteli myöhemmin myös kirkon paikkakunnalle.

https://www.metropolismag.com/architect ... pic/47977/

First Christian Church, 1942, Eliel Saarinen
Kuva

Kuva

North Christian Church, 1964, Eero Saarinen
Kuva

(Vähemmän yhteensopiva PowerPointin kanssa kuin isä-Saarisen kirkko.)
Kuva
veka tykkää tästä