Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#84469
OULUNSALON JÄÄHALLI



Oulunsalon jäähalli on rakennettu 1992. Se on merkittävää juniorityötä tekevän Kiekko-Laserin kotihalli. Kiekko-Laserin tavoitteena on heidän oman ilmoituksensa mukaan olla merkittävin kasvattajaseura Suomen Jääkiekkoliiton Pohjoisen alueella.

Kuva



Joukkueen peliasu jäljittelee NHL:ssä pelaavan Colorado Avalancen peliasua.
Kuva



Kiekko-Laser juniorit ry ja Kiimingin Kiekko-Pojat ry sopivat seurayhteistyön tiivistämisestä A-C2 –ikäisten junioripelaajien osalta kausiksi 2016-2019. Seurojen julkaiseman tiedotteen mukaan Jääkiekkoliiton Pohjoisen alueella on erittäin paljon innokkaita ja tavoitteellisia A-C2 -ikäluokan lajiharrastajia, mutta valitettavan vähän heille sopivan tasoisia joukkueita.


Oulunsalon jäähallin kaukalon koko on 26 m x 57 m (Pohjois-Amerikassa noin 26x61 metriä ja Euroopassa 30x61 metriä).
Kuva


Yhteistyöhön ryhtyneiden seurojen mielestä nykymallilla ikäluokat tiivistyvät tarpeettoman aikaisin (jopa D/Ejunioreissa) yhteen alueelliseen kärkijoukkueeseen, mikä heikentää muiden saman ikäluokan joukkueiden toimintaedellytyksiä.


Kuva


Seurauksena on ollut negatiivinen kierre, jossa harrastajien ”drop out” –ilmiö ja lahjakkaiden pelaajien muuttaminen muille paikkakunnille pelipaikan perässä johtaa lopulta koko ikäluokkajoukkueen toiminnan päättymiseen. Yhteistyön tavoitteena on turvata seurojen vanhempien ikäluokkien joukkuetoiminta niin, että seurojen pelaajilla on mahdollisuus kilpailla tai harrastaa jääkiekkoa mahdollisimman pitkään omassa tutussa seuraympäristössä.


Kiekko-Laserin kasvatteja ovat mm. NHL-ammattilaiset Mikael Granlund ja Pekka Rinne. Granlund oli ensimmäisen kierroksen yhdeksäs varaus vuonna 2010 ja Pekka Rinne 258. varaus vuonna 2004 . Varsin myöhäisestä varausnumerosta huolimatta Rinne on ollut kolmesti ehdokkaana NHL:n kauden parhaalle maalivahdille annettavan Vezina Trophyn saajaksi. Molemmat pelaavat tänä syksynä Suomen World cup – joukkueessa.
Kuva


Oulun alueen pelaajapolku:
Kuva


Tietolähde:

http://k-laser.fi/

Joukkueen tunnus:
Kuva

......................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#84679
Isomäki areena

Porin Ässien Isomäki Areenan viimeisin suuri peruskorjaus toteutettiin vuosina 2014–2016. Samalla halli nimettiin Isomäki Areenaksi. Areenaan mahtuu uusimman remontin jälkeen 6 350 henkeä.

Kuva

Tällainen on uusittu Isomäki areena - katso kuvat:

http://liiga.fi/uutiset/2015/10/11/tall ... atso-kuvat


http://areena.yle.fi/1-3079757

..............................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85288
Malmö areena

Malmö Redhawksin käyttämä Malmö areena avattiin vuonna 2008. Jääkiekko-otteluissa sen katsojakapasiteetti on 13 000.

Kuva


Areenan valmistumisen jälkeen sen välittömään läheisyyteen on noussut kaupunkimaista rakennuskantaa korkeimpana rakennuksena hotelli.

Jotakin tämäntapaista voisi Ouluunkin nousta jos tulevaisuudessa rakennettava monitoimiareena päädyttäisiin rakentamaan radan läheisyyteen. Itse Malmö areena ei näytä rakennuksena mitenkään erityiseltä mutta tuo hotelli kelpaisi kyllä hyvin tännekkin. Kokonaisuutena alue on mielestäni kuitenkin onnistunut kaupunkimaisuutensa vuoksi.

Kuva


Malmö arena hotel.
Kuva


http://www.malmoarena.com/en/


https://www.tripadvisor.se/LocationPhot ... ounty.html
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85507
Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa

Työn muuttumisen ja motorisoidun kulkemisen myötä fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja ylipaino ovat nousseet suuriksi haasteiksi. Liikunnan kohdalla ei ole lainkaan kysymys tuotteesta, vaan fyysisesti aktiivisen elämäntavan edistämisestä terveyskasvatuksen ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin.

Ruotsin Uumajaan suunniteltu liikuntapaikka:
Kuva


Hyvällä kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa varsin paljon ihmisten liikkumistottumuksiin ja harrastusten houkuttelevuuteen. Liikuntapaikkojen, kuten tekojääkenttien, riittävä määrä ja sijainti lähellä ihmisten arkea vaikuttaa siihen kuinka vetovoimaiseksi ne muodostuvat. Tähänkin asiaan pätee hyvin vanha viisaus ”poissa silmistä poissa mielestä”.


Jääkiekkokaukalo Uumajassa:
Kuva


Pahin tilanne on sellaisissa kaupungeissa joissa ei ole riittävän houkuttelevia mahdollisuuksia matalan kynnyksen harrastamiseen. Jos harrastuspaikat ovat kaukana tai niissä harrastaminen on liian kallista niin on selvää että merkittävä osa väestöstä passivoituu.


Torontossa jääkiekkoa voi harrastaa keskellä kaupunkia:
Kuva


http://inhabitat.com/big-unveils-a-gree ... ight-cool/

http://www.citynews.ca/2016/01/18/how-t ... kyscraper/
Avatar
tekijänä veka
#85509
Noiden kuvien perusteella Uumajaan on tulossa todella komea liikuntapuisto. Mutta mitä siellä on tarkoitus tehdä? Lätkäkaukalon toiminta-ajatus on kyllä selvä, mutta ylemmässä kuvassa pulkkaillaan jonkinlaisilla askelmilla, mikä ei tunnu kovin mukavalta.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85518
veka kirjoitti:Noiden kuvien perusteella Uumajaan on tulossa todella komea liikuntapuisto. Mutta mitä siellä on tarkoitus tehdä? Lätkäkaukalon toiminta-ajatus on kyllä selvä, mutta ylemmässä kuvassa pulkkaillaan jonkinlaisilla askelmilla, mikä ei tunnu kovin mukavalta.


Kuva ei varmaankaan ole yksityiskohdissaan aivan tarkka. Sen tehtävä lienee vain havainnollistaa toiminta-ajatusta monipuolisesta liikuntapaikasta.



Ouluun tarvittaisiin lisää tekojäätä


Talvet ovat sen verran lyhyitä etteivät luonnonjäät pysty täyttämään harrastajien tarpeita. Ongelma on tiedostettu jo hyvän aikaa sitten mutta sitä ei ole helppoa ratkaista. Jo vuonna 2010 Yle uutiset kirjoitti asiasta näin:

- Perinteikäs jääurheilukaupunki Oulu selvittää paraillaan täysimittaisen tekojään rakentamista. Päätöksiä ei ole tehty. Lähtökohtana on monipuolinen liikuntapaikka, sanoo Oulun vs. liikuntatoimenjohtaja Niina Epäilys.
Nämä ovat kalliita investointeja. On tärkeä miettiä näiden tekojäiden kesäkäyttö eli meillä on tarkoitus rakentaa mahdollisimman monimuotoisia ja monipuolisia liikuntapaikkoja.

(Yle uutiset 2010)

http://yle.fi/uutiset/3-5667915


Raksilan tekojääkentän yleisövuoro vetää satoja luistelijoita kolmena iltana viikossa. Joulukuun lopulla tekojään yleisövuorot päättyvät ja tarjolla on pakkasten salliessa kymmeniä luonnonjäitä, jotka eivät saa niin varauksetonta kiitosta. Lyhimmillään luonnonjääkausi on ollut vain reilun kuukauden mittainen. Keskustan lähialueilla olevien jäähallien vuorot ovat täynnä eikä niihin kuulu yleisövuoroja lainkaan.
Kuva

Kuva



Vielä muutama vuosikymmen sitten harrastaminen tavoitti kaikki halukkaat, mutta ei ollut niin tavoitteellista eikä vaatinut kalliita investointeja. Entinen kärppä-pelaaja ja nykyinen valmentaja Kari Jalonen kertoi eräässä haastattelussa kuinka hänen nuoruudessaan Heinäpään pihoilla pelattiin jatkuvasti. Käytännössä kaikki lapset ja nuoret leikkivät ja pelasivat valtaosan vapaa-ajastaan ulkona.

Kari Jalonen tuulettaa edelleen voimassa olevaa SM-liigan yhden kauden piste-ennätystä Oulun raksilassa vuonna 1987.
Kuva



Nykyisin lasten harrastaminen on jo ala-aste iässä tavoitteellista ja selvästi kalliimpaa kuin aiemmin. Harrastusten kehittymisen varjopuolena on suurentunut riski jäädä kokonaan toiminnan ulkopuolelle. Varsinkin yksinhuoltajaperheiden on usein lähes mahdotonta kyetä kustantamaan lastensa harrastuksia. Kyse on merkittävästä kansanterveydellisestä riskistä. Samaan aikaan kun harrastaminen kallistuu ja edellyttää kalliita hallivuoroja yms. niin vapauksia vastuun kustannuksella korostava kulttuuri tuottaa yksinhuoltajaperheitä kuin liukuhihnalta.

Kannanotto perioululaiseen tyyliin.
Kuva


:smt002

............
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85536
Oulun Heinäpäässä sijaitseva jääkiekkokaukalo lienee Suomen kylmin paikka harrastaa jääkiekkoa. Kuvan taustalla näkyvien tehtaiden takana avautuu Perämeri josta käy usein hyinen tuuli. Pahimmillaan täällä harrastaminen on kaukana matalan kynnyksen harrastamisesta ja muistuttaa enemmän extremeä. Vaikka talvet ovat lyhentyneet niin lyhyeenkin talveen mahtuu usein tuima pakkasjakso joka meren rannalla sijaitsevalla kentällä on niin kylmä ettei siellä tarkene susikaan. Siedettäviä harrastuskelejä riittää siten joinakin vuosina vain muutamiksi viikoiksi vuodessa. Ehdotan ratkaisuksi tekojäätä joka pidentäisi luistelukautta kuukausilla sekä kentän kattamista. Alla on kaksi kuvaa Heinäpään kentästä nykyasussaan ja kolmas kuva suojarakenteella katetusta jääkiekkokaukalosta Squaw Valleysta USA:sta. Lopuksi on vielä kaksi kuvaa Buffalosta jossa raskaampitekoinen katerakenne suojaa kahta vierekkäin olevaa jääkiekkokaukaloa.

Kuva


Kuva

Hyvin suunniteltu kate suojaa sekä sateelta että tuulelta. Tässä tosin näyttää että kyseessä on pelkkä ranka.
Kuva


Buffalo:
Kuva

Kuva


http://www.travelagewest.com/Travel/Fam ... CqsPPmLS70

http://stepoutbuffalo.com/wp-content/up ... works2.jpg
veka tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85555
KHL saa tulevaisuudessa uusia areenoita


KHL on kokonaisuutena vasta raakile mutta se pyrkii kasvamaan ja kehittymään koko ajan varteenotettavammaksi liigaksi. Tässä viestissä kerron uusista areenasuunnitelmista sekä valotan KHL-joukkueiden kovia harjoitusmetodeja pelaajien itsensä kertomana. Tekstin tietolähteinä käytin Elämää KHL:ssä kirjaa (This is Russia 2014) sekä jääkiekkolehden uusinta numeroa.


Torpedo Nizni Novgorodille suunnitellun uuden areenan havainnekuvia:
Kuva

Kuva

Kuva



Venäläinen jääkiekkoilu nojaa edelleen monilta osin neuvostoliittolaiseen perinteeseen jonka kehittäjä oli aikoinaan Anatoli Tarasov. Hän suosi erittäin kovaa mutta monipuolista harjoittelua. Neuvostoliittolainen pelaaja käytti 1970-luvun alussa harjoitteluun 1200 tuntia vuodessa – 3,5 tuntia päivässä 330 päivänä vuodessa. Yhdysvalloissa vastaava lukema oli 700 tuntia ja Ruotsissa ja Suomessa tätäkin vähemmän.


Avangard Omskin uuden areenan havainnekuva:
Kuva


Bernd Brückler kertoo KHL:n harjoitusleiristä näin:

- Harjoitusleirin aikana harjoittelimme ankarasti. Todella ankarasti. Järjettömän ankarasti. Paino sanalla järjettömän.

Eräs valmentaja herätti meidät 7.30 aamulla juoksulenkille, jonka jälkeen vuorossa oli aamiainen, jonka jälkeen siirryimme välittömästi jäälle. Iltapäivään mennessä emme kyenneet tekemään enää mitään, ja harjoittelun laatu laski nollaan. Teimme liikkeet, mutta vain sen mikä oli pakko, koska olimme niin väsyneitä. Novosibirskissä, toisella harjoitteluleirilläni, teimme kerran 200 aitahyppyä, sitten 250 ja lopulta vielä kolmannen, 300 hypyn sarjan. Tämän jälkeen en kyennyt liikkumaan lainkaan. Lonkkiini sattui, nivusteni lihakset huusivat apua jo toisen kierroksen jälkeen, enkä uskonut, että selviäisin kolmannesta kierroksesta. Vaan selvisimpä kuitenkin. Siihen on keinonsa.


Omskin areena eri puolilta:
Kuva

Kuva



Myös Veli-Matti Savinainen kertoo jääkiekkolehdessä että harjoittelu oli erittäin haastavaa KHL-kausien aikana:

- Venäjällä treenattiin punttien kanssa todella paljon. Kuntopiirimäiset jaksot kestivät usein älyttömän pitkään. Hinkattiin pitkiä penkki- ja kyykkysarjoja 60 kilon painoilla, kun itse olen tottunut lyhyisiin sarjoihin isoilla painoilla. Kaiken perustana oli suuri määrä. Yksilöllisiä tarpeita ei huomioitu ollenkaan.



Torpedon areenan kuvat:

http://www.hctorpedo.ru/2968-pervye-esk ... areny.html


Omsk areenan kuvat:

http://omskzdes.ru/society/42181.html
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85576
Venäjällä pienemmätkin jäähallit pyritään tekemään jollakin tapaa näyttävän näköisiksi. Venäläiseen kulttuuriin kuuluu vahvojen värien käyttö.


DATSYUK ARENA

Subsequent to Spartakovets, Forum-Group has started construction of new ice arena dubbed DATSYUK ARENA, name as a tribute to Pavel Datsyuk, famous hockey-player, Stanley Cup winner, World Champion and Russian team captain.

Construction of the ice palace became possible thanks to a victory of Yekaterinburg Neoplan team at All-Russian Amateurs Ice-Hockey Festival. General manager of this team is Oleg Tcherepanov. Owing to the victory of Neoplan team, Yekaterinburg has got a grant 100 billion roubles for construction of a new sporting complex.


Kuva

Kuva

Kuva


Kuva


Tshekin hallirakentaminen ja muu tieto sieltä kiinnostaisi myös, mutta niistä on vähän hankalaa löytää tietoa ilman Tshekin kielen taitoa. Tshekin kiekkoilua kuitenkin sivutaan Suomessa pelaavan maalivahti Dominik Hrachovinan haastattelussa. Siitä muutama poiminta:

Millaista maalivahtivalmennus on Suomessa Tshekkiin verrattuna?

- Hyvää. Täällä on tietty systeemi. Vaikka olisi 2-3 maalivahtivalmentajaa, he pystyvät yhdistämään juttunsa niin, ettei pikkupojalla mene pää sekaisin. Ei 12-vuotias kaveri voi tehdä samaa asiaa kolmella eri tavalla. Suomessa ollaan Tshekkiä paljon edellä.

Missä muissa kiekkoasioissa Suomessa ollaan edellä?

- Tämä on kokonaisvaltainen kysymys. Kaikki nämä jutut lähtevät siitä, miten porukka käyttäytyy, kuinka lapset kasvatetaan ja millä tavalla he sopeutuvat ympäristöön. Kaikki nämä liittyvät pelaamiseen - ja tämä prosessi on Suomessa paljon pidemmällä.

Missä Tshekki on parempi kiekkoilussa?

- Ei missään.


http://www.nakanune.ru/news/2016/8/19/22444889
http://www.e1.ru/news/spool/news_id-450323.html
http://66.ru/realty/news/178923/
http://66.ru/realty/news/178923/
Jääkiekkolehti 9/2016
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85727
Ondrej Nepela Arena


Slovakia on jäänyt jääkiekkomaana usein suuremman naapurinsa Tshekin varjoon vaikka vuosituhannen vaihteen jälkeen sieltä tuli suurempi määrä maailmanluokan pelaajia kuin Tshekistä. Slovakian maajoukkueessa on pelannut vuosien varrella monia NHL-tähtiä, kuten Miroslav Šatan, Peter Bondra, Pavol Demitra, Zigmund Palffy, Marian Hossa ja Zdeno Chára. Täysosuma tuli Ruotsin MM-turnauksessa 2002: Slovakia voitti jatkosarjassa Ruotsin ja Venäjän, puolivälierässä Kanadan 3–2, välierässä Ruotsin jatkoajalla 3–2 ja finaalissa Venäjän 4–3.

Slovakian juniorityö ei ole joidenkin arvioiden mukaan ollut viime vuosina aivan entisellä tasolla joten Slovakian maajoukkueen esitykset ovat vaihdelleet huomattavasti. Slovakit voittivat kuitenkin hopeamitalin Helsingin MM-turnauksessa 2012 useiden selkeästi heikompien vuosien jälkeen.

Slovakian johtava seurajoukkue on maan pääkaupungista Bratislavasta tuleva KHL-joukkue Slovan Bratislava. Se pelaa kotiottelunsa Ondrej Nepela Arenalla. Seuraavat kuvat kertovat areenalle tehdyistä muutostöistä jotka toteutettiin vuosina 2009-2010. Siihen mahtuu 9250 katsojaa jääkiekko-otteluissa.


Kuva


Kuva

Kuva


Kuva

https://commons.wikimedia.org/wiki/Cate ... pela_Arena
veka tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85780
KHL Medveščak Zagreb


KHL Medveščak Zagreb on kroatialainen jääkiekkojoukkue, jonka kotikaupunki on maan pääkaupunki Zagreb. Joukkue liittyi kaudella 2013–2014 KHL:aan.
Medveščakin joukkue koostuu pääosin pohjoisamerikkalaisista pelaajista, joiden pelityyli on otettu huomioon kaukalon mittoja myöten. Dom Sportovan kaukalo on NHL-kokoa.

 Fanit pitävät kiekosta. Heitä ei joukkueen pohjoisamerikkalaisuus häiritse, koska he ymmärtävät ettei kotimaan pelaajien taso riitä. Joukkueessamme on kuitenkin lukuisia kroatialaistaustaisia pelaajia. Tällaiset kaksoiskansalaiset ja kulttuurisidokset ovat seuran kannalta äärimmäisen tärkeitä.


Kuva


Joukkue näkyy Zagrebin katukuvassa. Jäähallin kivijalassa ja kaupungilla on useita fanituotemyymälöitä ja keskustasta löytyy jopa Medvescakin nimikko-McDonald's. Sen seiniä koristavat mailat sekä karhulogolla varustetut siniset pelipaidat. Ravintola on myös valaistu joukkueen tunnusvärillä, sinisellä. Joukkueella on pitkä historia 1960-luvun alusta asti ja siihen mahtuu sekä suosion että taantumisen vaiheita. Kroatia sai uutta nostetta kiekkobuumille seitsemän vuotta sitten. Medveščak vaihtoi Slovenian heikkotasoisen liigan Itävallan sarjaan. Seuraava askel oli siirtyminen KHL:ään.


Suurin osa otteluista pelataan vanhalla Dom Sportovalla joka on vuodelta 1972:
Kuva


Joukkue on tunnettu hyväntekeväisyystyöstään. Syksyllä 2010 Medvescak solmi UNICEF:n kanssa yhteistyösopimuksen, jonka ansiosta Medvescakista tuli Euroopan ensimmäinen ja ainoa jääkiekkojoukkue, jonka pelipaitoja koristi UNICEF:n logo.
Joukkueelle suotiin tämä kunnia sen jälkeen kun sen otteluissa oli käynyt yhteensä 200 000 katsojaa eikä yhdessäkään ottelussa ollut syntynyt käyttäytymishäiriöitä ja joukkue oli lisäksi tukenut hätäapukampanjaa Haitin hirmumyrskyn jälkeen. Medvescak on tukenut pitkään ja aktiivisesti myös lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä.


Vuonna 2008 valmistunut ja 15 500 katsojaa vetävä Arena Zagreb on joukkueelle useimmiten liian suuri.
Kuva


Medveščak on maan toiseksi seuratuin urheiluseura. Vain Hajduk Splitillä on suurempi katsojakeskiarvo.

− Katsojakeskiarvomme oli viime kaudella noin 7800 katsojaa. Keräsimme Zagrebissa enemmän katsojia kuin jalkapallo.


http://www.jatkoaika.com/Artikkeli/zagr ... sta/162874
veka tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85809
Mestiksen pohjoisimmat hallit


Mestiksen merkitys pelaajakasvattamona on kiistaton. Viime kauden alle 20-vuotiaiden ja alle 18-vuotiaiden maailmanmestareista peräti 17 on pelannut urallaan Mestiksessä.

Mestis on todella kova sarja pelata koska mestispelaaja joutuu käymään töissä tai opiskelemaan pelaamisen lisäksi. SM-liigassa on 60 runkosarjaottelua, mestiksessä 50. Liiga-pelaaja on kuitenkin päivän kotona. Treenejä on yhtä paljon ja myös mestis vaatii ammattimaista sitoutumista. Rahallinen korvaus on kuitenkin mestiksessä todella paljon pienempi.

Kokkolan jäähalli on Mestiksessä pelaavan Hermeksen kotihalli. Vuonna 1988 rakennetun hallin suurin yleisökapasiteetti on 5 220, joista 781 on istumapaikkoja. Jääkiekko-otteluissa hallin kapasiteetti on 4 200 katsojaa.
Kuva


Mestispelaajat ovat lähes täydellinen vastakohta monille nykyisen sohvaperunakulttuurin laiskistuttamille ja lihomiskierteessä eläville. Jääkiekko on merkittävässä roolissa puhuttaessa suomalaisten liikkumistottumuksista ja myös siinä mitä konkreettista kansan aktivoimiseksi voitaisiin vielä tehdä. Jos kansanterveyttä aiotaan toden teolla ohjata terveempään suuntaan on muutoksia kuitenkin tapahduttava tosin monella muullakin eri sektorilla. Pelkkä moralisointi ei auta paljoakaan. Lähestymistavan on oltava kokonaisvaltainen ja ihmislähtöinen.


Mestis-joukkue Rokin käyttämä Lappi areena Rovaniemellä. Valmistumisvuosi 2003. Kuvan lähde: Peab Oy:n kuvapankki
Kuva


Itä-Suomen yliopistossa tehty uusi tutkimus paljastaa kuinka istuva elämäntapa näyttää olevan yhteydessä myös 6-8-vuotiaiden poikien heikkoon lukutaitoon.  Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin äskettäin Journal of Science and Medicine in Sport -tiedelehdessä. Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän ja Cambridgen yliopistojen kanssa.


Kajaanin Hokin käyttämä halli:
Kuva


Tuloksista voi monella tapaa huolestua.   On jo pitkään surtu sitä, että suomalainen koulujärjestelmä näyttää suosivan tyttöjä. Jos erilaisten päätelaitteiden edessä löhöävä elämäntapa yhä yleistyy, poikien pärjääminen koulussa voi muuttua entistä hankalammaksi.

- Jos ruutuaikaa on paljon, kyllähän se on pois siitä normaalista leikistä ja liikkeestä, jota lapsella pitäisi olla. Toisaalta olen myös optimistinen. Koulujen uusissa opetussuunnitelmissa otetaan entistä paremmin huomioon, mitä koulussa voisi tehdä. Poikia voi auttaa juuri se, että opitaan tekemällä ja pystytään tauottamaan luokkahuonetyöskentelyä. Sitä kautta pojat pysyvät paremmin hereillä, pystyvät keskittymään ja oppivat.


(Tutkija Eero Haapala - Itä-Suomen yliopisto)



Jääkiekkolehti 9/2016
http://yle.fi/uutiset/3-9324625
veka tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85901
Boston Garden


Jääkiekko on perinteisesti ollut pohjoisten suurkaupunkien urheilulaji. Yksi lajin historian merkittävimmistä areenoista oli vanha Boston Garden, joka rakennettiin Bostonin pohjoisen rautatieaseman päälle vuonna 1928.

Kuva


Vanhoilla areenoilla on merkittävä osa pohjoisen kaupunkiarkkitehtuurin historiassa.

Kuva


14. marraskuuta vuonna 1928 Yhdysvaltain presidentti Calvin Coolidge aloitti uuden aikauden osavaltion ja kaupungin historiassa. Presidentti Coolidge sytytti Valkoisesta talosta käsin uusinta lennätintekniikkaa apunakäyttäen ensi kertaa valot hiljattain valmistuneeseen Boston Gardeniin. Kolme päivää myöhemmin hallin ovet avattiin ensi kertaa suurelle yleisölle.


Kuva


Ei edes hallin suunnittelija Tex Ricards osannut avajaisten aikaan aavistaa kuinka legendaariseksi tämä Causeway Streetin varrella sijainnut halli vielä muodostuisi. Seuraavien 66 vuoden aikana se isännöi sekä urheilu- että viihdemaailman kirkkaimpia tähtiä.


Kuva


Boston Gardenin vieressä sijainnut Madison hotelli ja urbaania vanhaa kaupunkimaisemaa:

Kuva



Kuva



Kuva

1990-luvulla rakennettiin uusi areena aivan vanhan viereen ja vanha Boston Garden purettiin:
Kuva



Vanhan Boston Gardenin sisänäkymä:

Kuva


http://icehockey.wikia.com/wiki/Boston_Garden
http://goodoldboston.blogspot.fi/2012/0 ... i-and.html
veka tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#85927
”Mikään yksittäinen voima ei ole muuttanut jääkiekkoa niin perustavalla tavalla kuin eurooppalaisen pelityylin nousu”

- JÄÄKIEKKOANALYYTIKKO JA ENTINEN NHL-VALMENTAJA HARRY NEALE


Kanadalaisille ja muillekkin tuli 1970-luvulla suurena shokkina, että neuvostoliittolaiset olivat hyvin lyhyessä ajassa kehittäneet täysin uuden, vähääkään liioittelematta vallankumouksellisen tyylin pelata jääkiekkoa. He eivät tyytyneet matkimaan muiden peliä, vaan ikäänkuin purkivat lajin alkutekijöihinsä ja rakensivat sen alusta saakka uudelleen. Pelin totuttujen elementtien täysin uudenlaisesta yhdistelemisestä ja aivan uusien, muualla kiekkoilevassa maailmassa entuudestaan täysin tuntemattomien palikkojen lisäämisestä syntyi omintakeinen neuvostoliitolainen pelityyli, joka tulevina vuosina ja vuosikymmeninä mullisti tavat pelata, harjoitella ja ajatella jääkiekkoa.

Tieteellisesti kehitetyn pelityylin keskeisin pelipaikka oli vanha CSKA areena Moskovassa vuodelta 1964.
Kuva


Pelin merkittävin kehittäjä Anatoli Tarasov oli analyytikko ja teoreetikko, joka suhtautui pelin kehitystyöhön kuin matemaattisen yhtälön tai tieteellisen tutkimusongelman ratkaisemiseen. Hän etsi jatkuvasti uutta tietoa ja ahmi kaikki käsiinsä saamansa jääkiekkoa käsittelevät kirjat ja lehtiartikkelit. Hän kehitteli tuoreita näkökulmia lajiin lukemalla laajasti liikuntatieteellistä kirjallisuutta ja keskustelemalla muiden lajien asiantuntijoiden kanssa. Hän uskoi pystyvänsä näkemään pelin uudella tavalla ja viemään sen pidemmälle kuin mihin lajin emämaassa Kanadassa oli pystytty.


Erikoisen näköinen Sokolniki-areena on myös neuvostoajalta.
Kuva


Jääkiekon saralla neuvostoliittolaiset olivat kiistattomasti edistyksellisiä soveltaessaan lajiin ateistisesta viitekehyksestä johdettua tieteellistä sosialismiaan. Vladimir Bukovski kertoo toisenlaisen ja vähemmän kunniakkaan esimerkin siitä, millaisiin käytännön sovelluksiin tieteellisen sosialismin pohjalta päädyttiin. Neuvostoliiton psykiatrian asiantuntijoiden tehtäväksi annettiin kehittää diagnoosi, jota voitaisiin soveltaa Neuvostoliiton toisinajattelijoihin. Oletuksen mukaan kukaan ei voinut perustellusti suhtautua kriittisesti neuvostojärjestelmään, joka oli rakennettu ”tieteellisen sosialismin” varaan ja jota siksi pidettiin edistyksen ja humaanisuuden airuena. Niinpä toisinajattelijoiden täytyi kärsiä jostakin erikoisesta mielisairaudesta. Neuvostoliiton psykiatria kehitti taudinmäärityksen, jonka mukaan on olemassa piilevä muoto skitsofreniaa, jolla ei ole muita oireita kuin kriittisyys neuvostojärjestelmää kohtaan. Mielisairaalaan suljetulla toisinajattelijalla oli vain yksi tapa päästä vapaaksi: hänen tuli myöntää olevansa sairas. Tätä pidettiin merkkinä tervehtymisestä.

Dialoginen pluralismi pyrkii torjumaan tällaista totalitarismia sekä tieteessä että yhteiskunnassa. Sen mukaan tarvitaan avointa keskustelua, jossa perustavat uskomukset ja niiden pohjalta avautuvat perustelut avataan kaikkien nähtäväksi ja arvioitavaksi. Erimielisyyttä ei ratkaista toisinajattelijoiden hiljentämisellä vaan avoimessa kriittisessä keskustelussa.


Tekstilähteet:
- Punakone ja vaahteranlehti (2014)
-Tiedekeskustelun avoimuuskoe (2010)

Kuvalähteet:
http://www.yamoskva.com/node/34795
https://img01.rl0.ru/afisha/1500x-/dail ... 510b7f.jpg