Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#83696
RAKSILAN HALLIN ALKUVAIHEITA

Ennen jäähallin rakentamista jäälle päästiin vasta lokakuun puolivälissä. Kun päätös jäähallin rakentamisesta tehtiin vuonna 1974 Oulussa päästiin uuden aikakauden alkuun. Kärppien tavoitteena oli nousta pääsarjatasolle ja kaupunkiin odotettiin myös maaotteluita. Ensimmäinen hallikausi Oulussa oli 1975-76. Joukkue jäi kuitenkin vielä tällä ja seuraavallakin kaudella 1-divisioonaan. Kun liiganousu sitten tapahtui kaudeksi 1977-78 alkoi Raksilan halliin virrata selvästi aiempaa enemmän yleisöä. Joukkueen historiikki kertoo tapahtumista mm. näin:

- Lisääntynyttä yleisöä piti ohjata käyttäytymään. Joulukuun numerossa Kärpät-lehti moitti yleisöä autojen pysäköinnin holtittomuudesta. Toinen opetusotsikko oli: ”Älä heittele rojua jäälle”. Siinä morkattiin yleisöä törkeästä huutelusta. Mm. Ässien valmentaja Lasse Heikkilä oli sanonut: ”Ei siinä mitään, jos uhotaan omiensa puolesta, mutta oululaisyleisö osaa huutaa vain henkilökohtaisuuksia”. Ennen kaikkea varoitettiin rahojen, ohjelmalehtisten, jopa pullojen heittelystä kaukaloon. Yleisön käytös omien puolesta ei siis aina ollut asiallista.

Koko kauden 36 pelistä saatiin 13 voittoa ja neljä tasapeliä, loput hävittiin. Saadulla 30 pisteellä sijoituttiin kuitenkin seitsemänneksi, eli pysyttiin ensi kerran SM-liigassa. Aikaisemmat vastaavat käynnit SM-sarjassa olivat jääneet vuoden mittaisiksi...



Kuva


Vuonna 1981 voitettiin ensimmäinen mestaruus:
Kuva


Vastassa oli Tappara. Tappara 2 Kärpät 3. ;)
Kuva

Lähteet:

Oulun Kärpät 50 vuotta 1946-1996

Kärpät - Pohjoisen kiekkoihme (2003)

..........................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#83716
SUOMEN ENSIMMÄINEN JÄÄHALLI NOPEUTTAA LAJIN KEHITYSTÄ


1960-luvun aikana peruspalvelut kehittyivät Suomessa ja maamme sai ensimmäiset pohjoismaalaisen hyvinvointivaltion piirteensä. Urbanisoitumisen eteneminen saavutti vuosikymmenen lopulla kulminaatiopisteen, kun suurin osa suomalaisista asui ensimmäistä kertaa kaupungeissa. Uudenlaisen elämäntyylin omaksumisesta tuli seuraavaa sukupolvea yhdistänyt asia. Maaseudun verkkainen rauhallisuus vaihtui nopeasti kaupunkien viihteelliseen populaarikulttuuriin ja urheilussa sykkivä sekä nopeatempoinen elämäntyyli ilmeni uusien lajien arvostamisessa. Hitaasti etenevät yleisurheilu- tai hiihtokilpailut eivät enää näyttäytyneet kiinnostavina, vaan sen sijaan esimerkiksi nopeatempoinen ja aggressiivinen jääkiekko kasvatti vahvasti suosiotaan.


Suomi sai järjestettäväkseen vuoden 1965 jääkiekon MM-kilpailut, vaikkei maassa ollut yhtään jäähallia. Tampereelle halli rakennettiin nopeasti, kun Helsingin herrat jahkailivat. 
Hallien lukumäärä kasvoi verkkaasti, vain muutaman kappaleen vuosivauhtia. 1990-luvun alkaessa Suomessa olikin ainoastaan 70 jäähallia ja reilut 30 tekojäärataa.
Kuvassa Tampereen jäähallin pienoismalli.

Kuva



Jääkiekolle tunnusomaista agressiivista pelityyliä suosi erityisesti Tampereen Tappara:

- Tapparan voimakas, taklauksiin panostava peli ei miellyttänyt kaikkia. Kaudella 1976-77 sattui kahdessa ottelussa peräkkäin tapahtumasarja, joka pisti Ilta-Sanomien kokeneen kiekkotoimittajan Timo Nyholmin kyselemään Tapparan otteiden perään. Hän mietiskeli sitä, onko kirvesrinnoista tullut kirvesmiehiä.
Ilveksen valmentaja Juhani Ruusunen väitti, että Tappara on tietoisesti vahingoittanut Jouko Urvikkoa ja Risto Siltasta. Molemmat saivat mailasta naamaansa. Kalevi Numminen kielsi ehdottomasti väitteen, vaikka myönsikin, että Tappara pelaa tietoisesti lujaa.


Hymy-lehti kirjoitti joukkueesta 1970-luvulla:
Kuva


Seuraavassa pelissä oli asialla TPS:n maajoukkuemaalivahti Urpo Ylönen, joka joutui lähtemään kaukalosta kolmannessa erässä selkään tulleen iskun vuoksi. Monien mielestä törkeä keihästys oli tyypillistä Tapparaa. Raimo Määttäsen mukaan tamperelaisjoukkueella oli vastaavia koiruuksia varastossa vaikka kuinka paljon. Tämänkin tapauksen Numminen kiisti:

”Pelaamme toki erittäin kovaa ja agressiivisesti. Tarpeen vaatiessa voimme jopa lisätä kovuutta, mutta vastustajaamme emme ryhdy vahingoittamaan.”

Numminen korosti, että peliin kuuluu kovuus ja vahinkojakin sattuu – myös Tapparalle. Kolhut on kuitenkin kestettävä. Valittaminen alentaa kiekkoilua.


Stockmannin näyteikkuna Tampereella 1970-luvulla:
Kuva


Lähde: Kirvesrinnat - Tapparan tarina (2005)

.........................................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#83738
Jäähallit ja ulkokentät ovat olennainen osa pohjoista maisemaa


Niillä on merkittävä sosiaalinen tehtävä:

- Urheilun suurin hyve on se, että sen maailmassa moni voi purkaa ja toteuttaa itseään, että siellä ihmisen riskipiirre valjastetaan hyvään.


Jäälihalli on vuonna 1987 valmistunut jääurheilun palvelutalo, joka sijaitsee 15 kilometriä Oulusta pohjoiseen Kuusamon suuntaan.
Kuva



Valtion pitäisi tukea juuri kamppailulajeja jos mielitään, että urheilusta on jotakin apua syrjäytymiseen. Kovissa lajeissa yhteisöllisyys on vahvaa ja niihin pitäisi johdatella muuten kädetöntä porukkaa, jottei se valuisi liivijengeihin. Koska jengeissä ollaan joka tapauksessa, porukassa – miksei se voisi mieluummin olla urheiluporukka?


Kiimingin Kiekko-Pojat ry (lyhennettynä KKP) on kiiminkiläinen jääkiekkoseura, joka on perustettu vuonna 1991. KKP:n edustusjoukkue pelasi II-divisioonassa vuosina 1992–1998. Sen jälkeen seura on keskittynyt ainoastaan junioritoimintaan.
Kuva


Jengeissä ja huippu-urheilussa ollaan yhteiskunnan ulkopuolella, oman jengin kesken, omine sääntöineen. Sama tietenkin pätee yhteiskunnan huipulla millä tahansa alalla. Näissä kaikissa rikotaan sääntöjä, koska jotenkin ajatellaan, etteivät säännöt ole minua varten, vaan niitä muita.


Kuva


Urheilu sopii rauhattomille, koska siinä on teko heti läsnä, ei tarvitse odottaa.


Kaarina Hazard – Raimo Summanen ”Lätkä – kirja urheilusta” (2011)

......................................................................................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#83744
Neuvostovenäjä tuli mukaan kansainväliseen jääkiekkotoimintaan monia muita maita myöhemmin. Lajin kehitys oli kuitenkin Neuvostoliitossa hyvin nopeaa sillä valtiovalta tuki toimintaa voimakkaasti alusta alkaen.


Kuva


Järjestelmällisen ja monipuolisen harjoittelun tuloksena neuvostoliittolaiset saivat kehitettyä uuden ja omaleimaisen pelitavan. Se rakentui vanhoille palloiluperinteille ja uudenlaiselle ajattelulle. Pelaajista haluttiin tehdä taitavia ja nopeita yksilöitä. Mutta vielä sitäkin tärkeämpi tavoite oli edistää pelaajien välistä saumatonta yhteistyötä. Uusi pelityyli oli lähes vastakohta kaukaloita hallinneelle kanadalaiselle jääkiekolle.


Suomessa Neuvostokiekkoilijoiden ajatuksiin ja toimintatapoihin pääsi 1970-80-luvuilla tutustumaan kirjallisuuden kautta.
Kuva


Neuvostokiekosta pyrittiin myös eliminoimaan Pohjois-Amerikalle ominaiset rajut otteet. Kanadalainen tyyli sai vahvan haastajan uudenlaisesta joukkuevoittoisesta pelitavasta. Yhteiskuntansa tavoin neuvostokiekkoilu pani yksilön kokonaisuuden palvelukseen. Jokaisen pelaajan tuli ajatella ennen kaikkea joukkueen etua. Anatoli Tarasovin ja hänen seuraajiensa opit toivat myöhemmin jääkiekkoyleisön ihasteltavaksi Trojka Petrovan tai Larionovin viisikon kaltaisia ryhmiä, joiden virtuoosimainen yhteispeli oli parhaimmillaan lähes taidetta.

Neuvostoaikainen Jubilee-areena Pietarissa on vuodelta 1967.
Kuva

Lähde:

Kylmä kiekkosota - Kaksi mannerta kaksi kulttuuria (2000)

...........................................................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#83752
Helsingin jäähallilla on urheiluhistoriallista arvoa


Helsingin jäähallia ei ole vielä suojeltu, mutta sillä on paljon arkkitehtonisia ja urheiluhistoriallisia arvoja.

Koska Helsingin jäähalli on maamme toiseksi vanhin jäähalli, sillä on tärkeä rooli jääkiekkohistorian kannalta. Se on ollut HIFK:n kotihalli alusta alkaen. Myös lukuisat bändit, kuten Beach Boys, Guns n`Roses ja Metallica, ovat esiintyneet siellä.

- Hallilla on niin paljon urheilu- ja kulttuurihistoriallisia arvoja, että se on hyvin potentiaalinen suojelukohde. Museovirasto voi tehdä siitä suojeluesityksen, sanoo Johanna Björkman Helsingin kaupunginmuseosta.

Kuva


Vuonna 1966 valmistuneen hallin alkuperäinen sisustus näytti tältä:
Kuva

http://yle.fi/uutiset/helsingin_jaahall ... le/8748079


Ensimmäisten jäähallien rakentamisen aikaan 1960-luvulla suomalaisessa jääkiekossa tapahtui paljon. Samoihin aikoihin hallien kanssa kehittyi maamme varsin maineikas jääkiekkovarustetuotanto.

Kari Aro (1935-2003) kehitti Koho-jääkiekkomailan opiskeluaikanaan Helsingissä puuseppä Yrjö Sartokarin verstaalla. Vuonna 1964 perustettiin mailoja valmistamaan Koho-tuote Oy jonka toimipaikka sijaitsi Forssassa. Vuoteen 1974 mennessä Koho-tuote valmisti jo 1,5 miljoonaa mailaa vuodessa ja mailoja vietiin 20 maahan. Samana vuonna Koho-tuotteen osake-enemmistö siirtyi Amer-yhtymälle ja pari vuotta myöhemmin Aro luopui osakkuudestaan yhtiössä. Koho on edelleen olemassa jääkiekkovarusteiden ja -mailojen tuotemerkkinä. Merkki kuuluu nykyään CCM-urheiluvälinevalmistajalle.

Kuvassa jääkiekkohistorian parhaimpiin maalintekijöihin kuuluva Mario Lemieux ja KOHO-maila.
Kuva


Montreal-mailan 1960-luvun alkupuolella alkaneissa vaiheissa oli mukana tamperelainen kiekkovaikuttaja Kalevi Numminen. Viialan tehtaan jälkeen tuotantoa jatkettiin Padasjoella. 2000-luvulla yrityksellä alkoi olla vaikeuksia ja v. 2006 jouduttiin velkasaneeraukseen ja osakekanta myytiin pohjoisamerikkalaiselle Warrior-urheiluvälinevalmistajalle. Ainakin vielä vuonna 2011 Padasjoella valmistettiin maalivahtien mailoja.

Titan-mailan valmistusta ryhdyttiin kokeilemaan vuonna 1966 Slalom Tiitola Oy:n verstaassa Epilässä. Vienti Amerikan markkinoille alkoi 1971. Punainen maila oli myös Neuvostoliiton pelaajien suosiossa ja hyvää mainosta oli myös Wayne Gretzkyn mailavalinta 80-luvun peleihin. Toiminta yhdistyi suuremman yrityksen Karhu Sport Oy:n kanssa 1972-73, jonka osti sittemmin kanadalainen CCM. Karhu valmisti myös suojuksia ja pelihanskoja.

Wayne Gretzky ja TITAN-maila.
Kuva


Toronto-mailan kehittely alkoi Jyväskylän tienoilla 50-luvulla. Tehdasmainen valmistus aloitettiin 1958 Muuramessa. Kilpailun kiristyessä tehdas joutui konkurssiin 1971. Uutta tehdasta oli suunniteltu Kanadaan, mutta rahoittajien uskon puute johti pääoman loppumiseen. Näiltä raunioilta nousi uusi yritys Torspo Oy Ltd. Torspo-mailaa valmistettiin 70-80 -luvuilla. Tämäkin tuotemerkki myytiin ulkomaille.

Jäljellä Suomessa ovat Tac-Stick Oy joka valmistaa jääkiekkomailoja Lievestuoreella ja Lappeenrannassa toimiva Tackla joka valmistaa erilaisia jääkiekkovarusteita.

............................................................................
Avatar
tekijänä Tande
#83766
Hankalia tapauksia nämä... En kiistä, etteikö DDR-halli olisi legendaarinen, täynnä nostalgiaa ja omaisi arkkitehtoonista arvoa. Ja pelasihan hallissa HIFK:n lisäksi myös Jokerit (1967-1997), ennen Hartwall Arenan valmistumista. Mutta mikäli halli siis halutaan suojella ja säilyttää, pitäisi sille olla jotain järkevää ja taloudellisesti kannattavaa käyttöä myös tulevaisuudessa. Pelkälle rapistuvalle ja vailla käyttöä olevalle "muistomerkille" tontti on liian arvokas.
Iggy.P tykkäsi tästä
Avatar
tekijänä Iggy.P
#83772
Kyse on minusta ennen kaikkea tahtotilasta. Kyky arvostaa omaa kulttuuriperinnettä on terveen kansallisen itsetunnon merkki. Pohjoisten alueiden suosio asuinympäristöinä näyttää olevan ilmastonlämpenemisen seurauksena kasvussa ja KHL:n mahdollisen laajenemisen myötä on hyvin mahdollista että jääkiekkoturismin määrä maassamme tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Olisi surkuhupaisaa jos merkittävän jääkiekkomaan pääkaupungilla ei olisi mitään tarjottavaa lajin historiasta kiinnostuneille.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#83786
Ruotsin jääkiekkoliitto ja mestaruussarja saivat alkunsa vuonna 1922


Lajin yleisömäärät alkoivat kasvaa 1920-luvulla ja vilkkaat kansainväliset kontaktit kehittivät ruotsalaista jääkiekkoa. Vuonna 1938 saatiin idea kirkastaa maajoukkueen imagoa ompelemalla pelipaitoihin kuningaskunnan historiallisten esikuvien kolme kruunua. Näiden symbolien myötä maajoukkue sai lempinimen, joka myöhemmin tuli monille kiusallisen tutuksi: suomalaisille niin rakas vihollinen Tre Kronor oli syntynyt.

Rosenlundshallen, Ruotsin ensimmäinen moderni jäähalli vuodelta 1958.
Kuva

Kuva



Ruotsin kiekkoilun vahvuus on siinä, ettei maassa tyydytä muualla nähdyn ulkokohtaiseen kopioimiseen, vaan runsaista vaikutteista syntyy käyttökelpoista uutta, kun ne osataan oikein yhdistää omiin perinteisiin. Ruotsalaisen pelityylin omintakeisimpia kehittäjiä oli Arne Strömberg, joka toimi ensin kanadalaisvalmentajien apulaisena, ja myöhemmin 1960- ja 70-luvuilla maajoukkueen päävalmentajana. Pyrkiessään tietoisesti omaleimaistamaan ruotsalaista pelitapaa hän ei tyytynyt vain Pohjois-Amerikan oppeihin, vaan käänsi katseensa itään. Strömberg ystävystyi Anatoli Tarasovin kanssa ja käänsi muun muassa tämän valmennusoppaita ruotsiksi. Näin Strömberg loi osaltaan perustaa pitkäaikaiselle ruotsalaismenestykselle.

- Arne Strömbergin kausi oli kansainvälisesti hienoa aikaa. Ruotsin jääkiekko hyväksyttiin ja sitä alettiin arvostaa suurten kiekkomaiden keskuudessa. Pelitavastamme tuli kunnioitettu ilmiö. Ruotsalaistyylinen puolustuspeli sai mainetta, samoin pitkälle kehittynyt pelikäsitys, jossa yhdistyivät kova työnteko ja huippusuoritukset.

(Verner Persson)

Arne Strömberg (1920-1988):
Kuva


Globen vihittiin käyttöön 19. helmikuuta 1989. Se on maailman suurin pallomainen rakennus. Rakennuksen halkaisija on 110 metriä ja korkeus on 85 metriä. Rakennelman kantaa 48 taivutettua teräspilaria. Rakennuksen ja ympärillä olevan alueen suunnitteli Berg Arkitektkontor AB. Areena valmistui vuoden 1989 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin.
Kuva


Jalkapallo on Ruotsissa hallitseva laji useimmilla seuduilla, mutta jääkiekko kukoistaa omissa vahvoissa aleellisissa keskuksissaan. Jääkiekko on perinteisissä kiekkokaupungeissa laji ylitse muiden ja huipulla vuodesta toiseen. 1950-luvulta lähtien jäähalleja ja tekojääratoja on rakennettu ripeään tahtiin. Asiaa on auttanut vauraan hyvinvointiyhteiskunnan tuki. Valtaosa maan jäähalleista on pystytetty julkisin varoin.

Pro Hockey-lehti perustettiin Ruotsissa vuonna 1992. Se on koko Euroopan laajin NHL-aiheinen lehti.
Kuva


Tekstin tietolähde:

Pohjola maailman kiekkokartalle (tekstiä poimittu ja lyhennelty sivuilta 43-53 kirjasta ´Kaksi mannerta kaksi kulttuuria v.2000´).
.....................................................................................................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#83812
Tsekin jääkiekkoilun historiaa ja nykyaikaa


Historiallisesti Euroopan ensimmäisiä jääkiekkomaita olivat Ranska, Sveitsi, Belgia, Englanti, Saksa ja Böömi. Euroopan mestaruuksia ryhdyttiin ratkomaan 1910- ja 20-luvuilla näiden maiden kesken tittelin haltijan vaihtuessa tiheään. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta luetellut maat eivät 2000-luvulla kuulu jääkiekon huippumaiden joukkoon. Ainoastaan Böömistä, sittemmin Tsekkoslovakiasta, nykyään Tsekistä on vuosien saatossa hioutunut yksi Euroopan ja miksei koko maailmankin kiekkoilun helmistä.

Tsekkoslovakian jääkiekkomaajoukkue käytti tunnuksenaan maan vaakunaa:
Kuva


Tsekkiläisen kiekkoilun historiaan kuuluu vahva vastakkainasettelu Neuvostoliiton joukkueen kanssa. Niin sanottua itä-blokkia johtaneen suurvallan, Neuvostoliiton, läsnäolo näkyi ja tuntui Itä-Euroopan ja Tsekkoslovakian lisäksi muuallakin Euroopassa. Punakone koettiin monissa Euroopan kiekkomaissa hyväksi viholliseksi. Ristiriitaisia tunteita herättänyt Neuvostoliitto oli maa, jonka kaikki halusivat voittaa edes kiekkokentällä. Vaikka punakone yskähteli harvoin, useimmat haastajat jaksoivat kerta toisensa jälkeen syttyä suuren ja mahtavan kaatoyrityksiin.


Tsekkoslovakian pelaajat juhlivat Neuvostoliittoa vastaan tehtyä maalia:
Kuva



Kuten Kanadan ja Neuvostoliiton välinen kilpailu, myös Euroopan sisäiset vastakkainasettelut kehittivät lajia. Erityisesti Tsekkoslovakian edustusjoukkueille Neuvostoliitto oli kovasti motivoiva ja kehitystä eteenpäin ajava voima.


Prahan O2 areenassa pelaa usein Tsekin maajoukkue. Areena valmistui vuoden 2004 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin. Sen katsojakapasiteetti kiekko-otteluissa on 17 000.
Kuva



Tsekille on ominaista vahva palloilu- ja pelikulttuuri. Tsekit ovat aina olleet tunnettuja virtuoosimaiseen taitoon yltävinä yksilöinä ja taiteilijasieluina. Sikäläinen kiekkokoulu on tuottanut monia Vaclav Nedomanskyn ja Jaromir Jagrin kaltaisia pelaajia; isoja, härkämäisen vahvoja, mutta koostaan huolimatta parhaimmillaan tekniikaltaan huimia kiekkotaitureita.


Vuonna 1986 valmistunut Ostrava areena on Tsekin neljänneksi suuri jääkiekkoareena. Sen kapasiteetti 12 500 katsojaa.
Kuva


Lähde: Kylmä kiekkosota - Kaksi mannerta kaksi kulttuuria (2000)
Avatar
tekijänä Iggy.P
#83870
Jääkiekon MM-kisojen arvostus muuttui vuoden 1977 kisojen jälkeen


Kanada saapui vuoden 1977 Wienin kisoihin kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Sen joukkue koostui miehistöstä joka oli koottu NHL:n pudotuspelien ulkopuolelle jääneiden joukkueiden pelaajista. Vaikka joukkue ei ollut samaa tasoa kuin Summit Seriesissä tai Kanada Cupissa pelanneet ryhmät, oli se kuitenkin Kanadan MM-historian kirkkaasti nimekkäin ryhmä.

Kanadan pelipaita vuoden 1977 kisoissa:
Kuva


Kanadan paluuta oli kovasti odotettu. Lajin emämaan puuttuminen oli tehnyt MM-kisoista ja olympiaturnauksista urheilulliselta statukseltaan kakkoskategorian kisoja ja syönyt pahasti kansainvälisen jääkiekon uskottavuutta.


Kuva


Vaahteranlehtipaitojen paluusta tuli kuitenkin fiasko. Vaikka pelaajat olivat kokeneita NHL-jyriä, heidän tuntumansa kansainväliseen jääkiekkoon oli ohut. Kahdeksan vuoden tauko oli pitänyt huolen siitä, ettei mukana ollut ketään, jolla olisi ollut kokemusta sen paremmin MM-kisoista kuin olympialaisistakaan. Kanadalaiset aliarvioivat vastustajansa pahemman kerran ja tekivät baarikierroksia Wienin yössä pelejä edeltäneinä iltoina. Huippu-urheilijan askeettista elämää viettäneet neuvostoliittolaiset katsoivat ihmeissään, kun Esposito antoi lehtihaastattelua sikari suussaan ja oluttölkki kädessä.

Tapahtumapaikka: v. 1957 avattu Wiener Stadthalle:

Kuva


Kun peli ei kulkenut, kanadalaiset keskittyivät lähinnä esittelemään pohjoisamerikkalaisen pelityylin pimeää puolta. Otteet olivat kuin Lämäri-filmistä: kapteeni Esposito kieltäytyi kättelemästä tuomaria ja heitti kypäränsä katsomoon, McKechnie nosti pelikatkon aikana kiekon tahallaan vastustajan naamaan, Vadnais keihästi ja puski vastustajia, jotkut pelaajista jättivät kypärät päähänsä Neuvostoliiton kansallishymnin ajaksi ja niin edelleen. Kanada voitti turnauksen jäähypörssin ylivoimaisesti ja sai lisänimen Team Ugly. Joukkue sijoittui lopulta kohtuullisesti neljänneksi, mutta koki kaksi pahaa pelillistä pohjakosketusta otteluissaan Neuvostoliittoa vastaan, jotka se hävisi murskalukemin 11-1 ja 8-1.


Toisena kisa-areenana toimi Donauparkhalle:
Kuva

Kanadan monessa mielessä ala-arvoinen esiintyminen synnytti kotimaassa julkisen arvostelumyrskyn, jonka ansiosta jääkiekko nousi kanadalaisen politiikan agendalle. Hallitus asetti komitean pohtimaan keinoja Kanadan kansainvälisen jääkiekkomenestyksen parantamiseksi. Komitean esityksestä käynnistettiin tutkimushanke jonka tulos oli, että Kanada päätti 12 vuoden tauon jälkeen palata myös olympiakiekkoon.


Kuva


Nykyään tilanne vaikuttaa ylläkuvattuun verrattuna lähes päinvastaiselta: Kanada on osoittanut viime vuosina eurokentillä hyvin ammatimaisia ja asiallisia otteita toisin kuin Neuvostoliiton perillinen Venäjä, joka herättää paljon kysymysmerkkejä.

Lajissa esiintyvä väkivalta on kuitenkin edelleen yleistä pohjois-amerikkalaisissa NHL-kaukaloissa eikä KHL:ssäkään pyritä niin siistiin kiekkoiluun kuin Neuvostoliiton aikana.


Käytin tekstin tietolähteenä Markku Jokisipilän kirjaa "Punakone ja vaahteranlehti (2014)"
................................................................................................................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#83879
Moskovan Dynamon VTB-jääpalatsi valmistui viime vuonna


Siinä on 12 100 katsomopaikkaa ja kompleksiin kuuluu myös Venäjän jääkiekkomuseo ja muita toimintoja. Areenan nimi tulee pankkikonserni VTB:ltä. Se on yksi Venäjän suurimmista yrityksistä. Forbesin kevään 2012 suuryritysten listalla VTB-pankki ylsi Venäjän 7. ja koko maailman 255. suurimmaksi julkiseksi noteeratuksi yritykseksi. VTB-pankkikonserniin kuuluu useita eri pankkeja niin Venäjällä kuin ulkomaillakin esimerkiksi Intiassa, Italiassa, Kazakstanissa, Kiinassa, Ranskassa, Saksassa, Singaporessa, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Vietnamissa ja Yhdysvalloissa. Pankkikonserni on kirjoilla Pietarissa, mutta konsernin pääkonttori on Moskovassa.

Kuva


AK Bars Kazanin Tatneft- areena on valmistunut vuonna 2005 ja se on rakennettu 10 000 katsojalle. Tatneft on venäläinen öljy- ja kaasuyhtiö. Se on vahvasti sidoksissa Tatarstanin poliittisiin päättäjiin. Talouslehti Forbesin listalla yhtiö oli keväällä 2012 noussut Venäjän 11. suurimmaksi ja maailmanlistan 529 suurimmaksi yritykseksi.
Yhtiön osake noteerataan Moskovan pörssissä (MICEX-RTS) rupla- ja dollarimääräisenä (MICEX Index, RTS Index) sekä Lontoon pörssissä (LSE). Tatneftin toiminta tapahtuu erityisesti Tatarstanin alueella, mutta yhtiö on laajentunut myös syntyseutuaan laajemmalle. Nyttemmin yhtiö poraa ja kehittää tuotantoa myös Libyan ja Syyrian öljykentillä. Öljy siirretään kentiltä pääosin Transneftin siirtoputkistoja käyttäen. Yhtiön öljynjalostamot sijaitsevat Tatarstanissa ja Pietarin lähistöllä.

Vuonna 1994 Tatarstanin tasavallan ja Venäjän federaation välillä solmitun sopimuksen mukaan Tatarstan on suvereeni valtio Venäjän federaation yhteydessä. Suurin osa tataareista on sunnimuslimeita.
Kuva



Vuonna 2007 valmistunut Ufa-Arena on Salavat Julajevin kotihalli KHL-liigassa. Siinä on 8400 katsojapaikkaa. Ufa, kuten muukin Baškortostan, on väestöltään alkujaan turkinsukuista. Erityisesti öljyntuotanto on tuonut vaurautta Ufaan viime vuosikymmeninä. Siellä on myös kemianteollisuutta ja metallurgiaa sekä öljynjalostukseen liittyvää koneenrakennustuotantoa. Areenan ympärillä levittäytyvästä parkkikentästä voi päätellä millä kulkupelillä valtaosa katsojista on saapunut.
Kuva


http://hfboards.hockeysfuture.com/showt ... ?t=1054673


http://en.khl.ru/news/2016/01/01/240277.html


.......................................................................
Avatar
tekijänä Iggy.P
#84030
Luleå Hockey

Kotiareena: Coop Norrbotten arena

Kärppien eräänlainen "paikallisvastustaja" tulee Pohjanlahden vastarannalta: Luleå Hockey tai Luleå HF on ruotsalainen jääkiekkoseura Luulajasta, joka pelaa maan korkeimmalla sarjatasolla SHL:ssä. Seurat pelaavat usein harjoitusotteluita ja Luleån joukkueet ovat usein nähty vieras Oulussa.

Luleå Hockeyn bussi Oulun Raksilassa:
Kuva

Kuva


Välimatka Luulajasta Ouluun on 265km:
Kuva


Coop Norrbotten arena on valmistunut vuonna 2002 ja sen kapasiteetti on 6300 (5750).
Kuva

Kuva

http://www.aftonbladet.se/sportbladet/a ... 2246546.ab


Alle 18-vuotiaiden joukkueet pelaavat Raksilassa:

Kuva


Pohjois-ruotsalaisen jääkiekkoilun suurin tukija on terästeollisuusyhtiö SSAB. SSAB on Pohjoismaiden suurin raakateräksen tuottaja. Yhtiö toimii maailmanlaajuisesti 45 maassa, ja sen omistajat ovat pohjoismaisia ja yhdysvaltalaisia. SSAB:n tuotteita ovat mm. pitkälle kehitetyt lujat teräkset. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Tukholmassa.

SSABin Luulajan tehdas:
Kuva


http://www.luleahockey.se/

....
Avatar
tekijänä Tande
#84031
^Tämä on kyllä yksi asia, mistä olen ruotsalaisessa urheilukulttuurissa jopa hieman kateellinen. Yksityistä sponsorirahaa (suuremman julkisen tuen lisäksi) kun on moninkertainen määrä verrattuna Suomeen. Suurimmissakin lajeissa, eli Jääkiekossa ja Jalkapallossa, puhumattakaan sitten muista lajeista, joissa koko organisaatio pyörii lähinnä talkoovoimin. Mitä nyt joillekin koripalloilijoille ja lentopalloilijoille seurat pystyvät maksamaan myös palkkaa. Tilanne on sama myös muissa Pohjoismaissa vs. Suomi.
Avatar
tekijänä Iggy.P
#84054
Skellefteå AIK

Kotiareena: Skellefteå Kraft Arena v.1967 (omistaja Skellefteån kunta)
Katsojapaikkoja: 6001


Oulu-Skellefteå välimatka 382km:
Kuva



Vielä 1980- ja 90-luvuilla Skellefteå oli ruotsalainen pikkuseura. Edustusjoukkue pelasi divarissa, juniorimenestystä ei tullut ja harjoittelu oli sekavaa. Muutos alkoi 1993 kun Jan Erixon palasi NHL:stä. Synnytettiin Skellefteån malli, jonka ydintä on itse urheilu. Harjoittelu muutettiin täydellisesti, koulut saatiin kytkettyä mukaan toimintaan, ja tuloksia alkoi tulla. Skellefteån systeemiä on kehuttu ainutlaatuiseksi koko Ruotsin tasolla. Se näkyy pelaajakehityksessä. Parhaimmillaan seuralla on ollut yhdellä kaudella 20 pelaajaa eri ikäluokkien maajoukkueissa. Tämä siitä huolimatta että Skellefteå on vain runsaan 30 000 asukkaan kaupunki Raahen korkeudella, kaukana pääkaupungin isoista pelaajamassoista.


Kuva


Yksi silmiinpistävä piirre Skellefteåssa on avoimuus. Skellefteå on antanut ihan avoimesti muiden ruotsalaisseurojen ja liiton tutustua heidän malliinsa.

Alle 16-vuotiaiden sarja ei ole Ruotsissa samalla tavalla valtakunnallinen kuin Suomessa. Esimerkiksi Skellefteåssa ajatellaan pelaajakehitystä kovan ja oikean harjoittelun, eikä runsaiden pelimäärien kautta, koska lähiseudulla ei ole vastustajia. Skellefteåssa on linjattu, että harjoitellaan kovempaa ja paremmin mutta pelataan vähemmän. Pelimäärät ovat kovia ainoastaan Tukholman seudulla, eikä sieltä tule prosentuaalisesti pelaajia yhtä hyvin kuin Skellefteåsta, Uumajasta tai Örnsköldsvikistä.


Kuva



Ruotsin liitolta on olemassa ohjeistus, että ennen 16 vuoden ikää ei siirrellä junnuja joukkueesta toiseen. Kun kilpavarustelu on kielletty, tiukkoja pelejä tulee ihan lähistölläkin. Ruotsalaisvalmentajat ihmettelevät, kuinka Suomessa voidaan karsia ja valikoida junnuja jo 13-vuotiaana. Kummastusta herättää, että eikö tuollaisella systeemillä menetetä valtavia määriä potentiaalisia pelimiehiä.


Skellefteån areena. Harjoittelu Skellefteåssa on yksilökeskeisempää kuin Suomessa ja valmentajat keskustelevat pelaajien kanssa enemmän. Extraharjoituksia tehdään myös heikoimpien kanssa, ei vain parhaiden.
Kuva


Ruotsissa jäätunti maksaa seuralle 12-15 euroa tunnilta. Kausimaksu on kruunuissa saman verran kuin Suomessa euroissa. Ilman valuuttalaskuriakin voi todeta, että kustannukset ovat kymmenen kertaa pienemmät kuin meillä. Tämä johtuu Tanden mainitsemasta suuremmasta tuesta. Kun jäämaksut ovat Ruotsissa varainhankinnan lähde, Suomessa ne vievät puolet koko ikäluokan budjetista. Kunta kompensoi niin, että joukkue jää plussalle, mikä tietysti asettaa koko toiminnan totaalisen toiseen perspektiiviin.

Ruotsissa valtakunnallisia huippukiekkolukioita on yhteensä 31, niistä 27 pojille ja neljä tytöille. Näihin opinahjoihin on kova tunku. Valinnan tekevät seurat. Testipatteri on yhteinen ympäri maan ja paikkoja on 14 vuosikurssia kohden. Lisäksi Ruotsissa on alemman tason lukioita, joihin huippulukioista rannalle jäävät kiekkoilijat voivat hakeutua ja jatkaa kehittymistään. Myös tämä on Ruotsissa yksi varteenotettava tie huipulle.


Tekstin tietolähde: Jääkiekko-lehti 10/2015

http://www.skellefteaaik.se/

..........
Avatar
tekijänä Tande
#84057
Harmi muuten kun lauttaliikenne ei nykyaikana ole enää kannattavaa, sillä väli Raahe-Skellefteå olisi aika näppärä oikoreitti Pohjois-Pohjanmaan ja Nordbottenin välillä.