Xerdoz kirjoitti: ↑05.08.23 19:33
Jotakuinkin kaikki kaupungit maailmassa on rakennettu siten, että myydään tontti, siihen sitten joku halukas rakentaa talon. Vierestä myydään toinen tontti johon taas joku halukas rakentaa jotain, jos siltä tuntuu jne.
Kuvaamasi tapa muistuttaa ennemmin renessanssin kaupunkien rakentumista vuosisatojen edetessä kuin nykyisten kaupunkien reagointia globaalin markkinatalouden sykleihin. Suomessahan on harvemmin menty mihinkään äärimmäisyyksiin, joten myös mainitsemaasi laajalle levittäytyvää elementtiroskaa löytää paljon maailman joka kolkasta. Kieltämättä Suomessa ollaan välillä aivan liian sokeita YIT:n ja SRV:n temppuiluille, eikä jättien huijauksia oikeuta vastaavat trendit ulkomailla.
Maailmalla on muuten todella eroavat käytännöt kaupunkien kehityksessä. Yhdessä ääripäässä on malli, jossa julkinen maanomistus on minimoitu ja rakennukset nousevat yksityiselle maalle noudattaen mahdollisimman yksinkertaista koodistoa. Heikon säätelyn tarkoituksena on houkutella paljon investointeja, jotka lisäisivät asuntoja, työpaikkoja ja liikkeitä kaikkein kysytyimmillä alueilla. Rakentamisen laatu ja standardit riippuvat kuitenkin pääasiassa sijoittajan rahkeista, jolloin kalliille tonttimaalle saattaa nousta huippuunsa viritetty kaupallinen maamerkki, jonka vieressä on yhdentekevää roskaa kauniine näkymineen maamerkkiä kohti. Tai tontti saattaa jäädä kokonaan rakentamatta, sillä omistaja uskoo kysynnän vielä nousevan ja saattaa olla aivan oikeassa arviossaan.
Sitten on taas toisessa ääripäässä malli, jossa etupainoitteisesti esimerkiksi öljyvaroilla ja orjatyövoimalla pusketaan järjettömän kokoisia alueita, jotka näyttävät kuin suoraan Simcity-pelistä. Lopputulos, jos se ehditään rakentaa ennen talouden kuivumista, saattaa olla kiehtovan ja pelottavankin yhtenäinen. Toisaalta mikään ei takaa asukkaita, joten pahimmillaan koko projekti jää pystyyn odottamaan parempia aikoja.
Piti nyt tällainen kirjoittaa, jotta ei jää siis kuvaa, että Suomi on lainsäädännössään joku kumma ääritapaus. Lisäksi voisi mainita paljon siitä, kuinka kansainväliset arkkitehtuurin trendit ovat hyvin samoja ympäri Pohjoismaita, mutta se olisi jo oma tarinansa.
Wikipedia: Pyöröovi koostuu usein kolmesta tai neljästä yhteenkiinnitetystä paneelilevystä, jotka pyörivät lieriömäisen kotelon sisällä joko ihmisen voimin tai moottorin avustamana.