Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Alakerrassa käydään jutustelua mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Täällä ei välitetä korkeusennätyksistä vaan iloitaan myös pienemmistä rakennuksista ja vanhemmista arkkitehtuurin helmistä.
Avatar
tekijänä eskimo
#60870
Ekologinen suunnittelu
nousee yhä useammin keskeiseksi tekijäksi ympäristömme kehittämisessä.
Helsingin Sanomien artikkeli on hauska esimerkki tästä
Ruotsiin rakennetaan ekokylä – esikuvana hobittien asunnot
Ruotsiin on pian nousemassa tosielämän hobittikylä. Brittiläinen arkkitehti Simon Dale suunnittelee Tukholman saaristossa sijaitsevalle Muskön saarelle kolmenkymmenen talon kylää, joka muistuttaa kirjailija J. R. R. Tolkienin fantasiakirjoista tuttuja maisemia. ... Kylän keskeinen ajatus on kestävä kehitys. Lämmitys hoidetaan aurinkoenergialla ja puulla, ja asuntojen korkeinta teknologiaa edustaa induktioliesi.

Ekokylää suunnitteleva Simon Dale on asunut vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa hobittitalossa Walesissa vuosikymmenen ajan.
Kuva
HS

Muskön saari sijaitsee Itämeressä 40 km Tukholmasta etelään. Ekokylä liittyy saaren Drömgården-nimiseen ekohankkeeseen.
Kuva
kartta Eniro
Viimeksi muokannut eskimo, 19.08.14 16:24. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
tekijänä Darre
#60899
En nyt halua nipottaa, mutta hobitit asuvat maakoloissa. Kun kerran nämä hobitit on nyt sekoitettu tähän juttuun mukaan, niin parempi esimerkki hobittimenosta olisi sveitsiläisen arkkitehdin Peter Vetschin Earth House -projekti, jossa on myös otettu ekologisuus ja ympäristö huomioon:

Kuva

Kuva

Kuva

Lisää tietoa ja lähteet:

http://en.wikipedia.org/wiki/Peter_Vetsch
http://en.wikipedia.org/wiki/Earth_house

Vetschin projektin kotisivut: http://www.erdhaus.ch/
Avatar
tekijänä eskimo
#62544
A luokan matalaenergiatalot

Ruotsalaiset ovat vuosia edellä ekologisessa rakentamisessa. Kiitos NCC:n tämä taito on tuotu kilpailuvaltiksi Suomeenkin.
Tässä NCC:n rakentamassa Oulun Riverside alueessa on toteutettu A luokan matalaenergiataloja. Keinoja ovat mm.
  • 4- kertaiset ikkunat
  • ikkunalasit lämpöhäviöitä katkaisevia selektiivilaseja
  • 22 cm paksut seinäeristeet
  • tukevat lämpöhäviöt katkaisevat rakenteet
  • huonekohtainen ilmanvaihto, jossa lämmön talteenotto
Alue on rakennettu vv. 2005 - 2012. Suunnittelijana oululainen Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen.
Suunnittelussa on poikkeuksellisia ratkaisuja. Kantavat seinät ovat osin rakennuksen rungon suuntaisia, jolloin asunnon ulkoseinä on pitkällä sivulla ja koko sivun voi täyttää ikkunoilla. Syntyy poikkeuksellisen valoisia kerrostaloasuntoja. Ikkunat eivät aiheuta lämpöhäviöitä, joten lasia voi siksikin olla paljon.
Haittoina on ikkunoiden ulkopuolen huurtuminen syysaamuisin, kun sisäilma ei lämmitä uloimmaista lasia. Lisäksi selektiivilasi haittaa matkapuhelinverkon kuuluvuutta. Operaattorit ovat tähän vastanneet tihentämällä verkostoaan alueella.
Kuva

Kuva

Kuva
ylin kuva Oulun kaupunki muut eskimo
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#62545
Selektiivilasin pääasiallinen tarkoitus on oikeastaan päinvastoin pitää ylimääräinen auringon lämpö ulkona, ei parantaa ikkunan lämmöneristävyyttä. Ainakin julkisen rakentamisen puolella nykyisillä eristysnormeilla ilmastointi alkaa olla huomattavasti lämmitystä suurempi ongelma energiankulutuksen osalta.

Tuossakin viimeisessä kuvassa on oikeaoppisesti sälekaidin kolminkertaisen umpioelementin ulkopuolella blokkaamassa auringon säteily ennen kuin se pääsee sisään asti lämmittämään ilmaa.
Avatar
tekijänä eskimo
#63174
EU 2020 - kestävän kehityksen energiatavotteet
Tanskan Aarhusissa on valmistunut aito nollaenergiatalo opiskelijoille.
Tornitalo ylittää EU 2020 energiatehokkuustavoitteet.
Ulkoseinissä on 12-kerroksinen rakenne, joka hyödyntää päivänvalon ja ilmansuunnat. Jokaisessa asunnossa on oma energianmittaus, jolla on voi seurata kulutusta.

Talon jokaisessa kerroksessaon runsaasti yhteistiloja ja porrashuoneissa on avoin tila etelään ja länteen.
Energian kulutus on laajennettu päivittäiseen kulkemiseen. Talon sijainnissa on huomioitu bussilinjat ja rautatie. Pihalla on 150 polkupyörän katos opiskelijoille.
Rakennus perustuu passiivitaloperiaatteelle. Talo mm. kierrättää poistoilmaa uimaveden lämmittämiseen.
Julkisivuissa on patentoitu Connovate järjestelmän. Arkkitehtitoimisto Arkitema yhdessä betonintuottajat ja teknillisten yliopistojen kanssa
ovat kehittäneet betoniset Conovate elementit (toimintaperiaate ei minulle selvinnyt lehtijutusta).

Talo sai vuoden 2012 kestävän kehityksen palkinnon, kilpailun järjestäjä World Arhitectural News.

Kaakkoissivun aurinkopaneelit suojaavat melulta ja auringolta ja tuottavat energiaa:
Kuva

Kuva

Opiskelijoiden sosiaaliseen kanssakäymiseen on panostettu runsailla viihtyisillä yhteistiloilla.
Kuva
photos WAN
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#63196
Näyttäisi tuo Connovate-elementti eroavan kotimaisesta sandwich-elementistä lähinnä sillä, että kevyemmissä kohteissa kantava osa voi olla kennomainen, jolloin eristettä saadaan enemmän ohuempaan seinään. Lisäksi siinä käytetään erityislujaa betonia, jolla saavutetaan jälleen ohuemmat rakenteet ja kevyemmät elementit, eli säästetään kuljetuksissa ja asentamisessa. Ihan fiksun oloinen patentti.

Tuo esitellyn kohteen elementti sen sijaan on ihan tavanomaista kamaa (vaikkakin paksulti eristettyä), ihan jo korkeutensa puolesta.
Avatar
tekijänä eskimo
#69567
Energy Tower Roskilde, Tanska
Arkkitehtikilpailun tuloksena suunniteltu jätteenpolttolaitos, arkk. Erick van Egeraat, vihittiin käyttöön 3.9.14.
Arkkitehti:
  • "Rei´itetyn alumiinijulkisivun taustavalo muuttaa polttolaitoksen yössä kevyesti hehkuvaksi majakaksi - symbolisoiden laitoksen energian tuotantoa."
    "Useita kertoja tunnissa valonkipinät kasvavat palavaksi liekiksi. Kun metaforinen palo lakkaa, rakennus vajoaa takaisin hehkuvaksi hiillokseksi."
Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Kuva

Lähteet World Architecture News, ECOWAN sekä rakennushankkeen projektisivut
#69570
Hienoa symboliikkaa suunnittelussa, jätteen muuttuessa energiaksi! Jätteenpolttolaitoskin voi olla arkkitehtuuriltaan omaperäistä ja vaikuttavaa.
#87376
Beersheban kasvun haasteet

Beersheba on Negevin autiomaan suurin kaupunki, joka sitä ympäröivien alueiden kanssa muodostaa noin puolen miljoonan asukkaan jatkuvasti kasvavan kaupunkiseudun. 1900-luvun alussa koko Israelin alueella asui noin 600 000 ihmistä, josta väestö on kasvanut maan tilastokeskuksen mukaan heinäkuuhun 2016 mennessä yli 8,5 miljoonaan. Beersheba on yksi tärkeimpiä kaupunkeja aavikoitumistutkimuksen kannalta.

Väestönkasvu lisää maaperää tuhoavaa toimintaa. Aavikoitumiseen on syynä monesti ihmisen toiminnan ja kuivuuskausien yhteisvaikutus. Se on yksi vakavimmista ympäristöongelmista maailmassa.

Beersheban keskustaa:

Kuva


Kaupungissa on saatava käyttöön uutta teknologiaa jotta voitaisiin hyödyntää murtovettä, tehdä juomavettä suolavedestä tehokkaammin sekä kierrättää viemäristön vesi. On otettava myös käyttöön uusia alueita, kuten Negevin autiomaa, asumista, maanviljelyä ja teollisuutta varten, samalla kun ympäristöä on suojeltava.

Kuva

Vedenkeruualtaiden merkitys on Israelissa valtava. Niiden varassa lepää niin koko maan talous kuin pienten yhdyskuntien elinmahdollisuudet. Vedenkeruualtaiden ylläpito ja niihin liittyvän tekniikan kehitys on tärkeää, jotta vesivarat voidaan turvata tulevina vuosina. Viime aikoina on ryhdytty säilömään puhdistettua vettä ja jokivettä Negevissä, Galileassa ja Jordanlaaksossa.

Vesi infraa:
Kuva

Negevin autiomaata:
Kuva


Viime vuosina Keren Kajemet on yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa onnistunut palauttamaan useita jokia ennalleen. Näitä ovat: Yarkon, Alexander, Lachish, Kishon, Ayalon, Taninnim ja Poleg. Toimista saatu välitön hyöty näkyy jo nyt. Maahan on istutettu lähihistorian aikana yli 240 miljoona puuta palauttamaan ekologista tasa-painoa. Haasteita riittää, sillä Israel joutuu torjumaan yli tuhat metsäpaloa vuosittain.



http://www.kkl.fi/keren-kajemet/toimint ... tasapaino/
https://fi.lawstudies.com/yliopistot/Is ... Negev-BGU/
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3 ... utiomaista
jfo tykkää tästä
tekijänä AinoAho
#98190
Darre kirjoitti: 08.10.13 19:42 on myös otettu ekologisuus ja ympäristö huomioon:
Näissä ekologisuutta painottavissa rakennusprojekteissa kiinnostavaa on myös käyttö- ja sadeveden kiertojärjestelmät. Niiden hyödyntämisestä olisi kiva kuulla käyttäjäkokemuksia Suomesta. Miten harmaan veden saisi talteen perusmökissä tai konttitalossa? Sitähän olisi mahdollista käyttää ainakin kasteluvetenä.